Sotavuodet ovat tehneet Ukrainasta yhtenäisemmän ja venäjävastaisemman: "venäläiset puukottivat meitä selkään"
Ukraina on yli tuplannut puolustusmenonsa kahdeksan vuoden aikana. Se verottaa köyhän ja korruptoituneen maan kykyä uudistaa yhteiskuntaansa.
Maria Avdeevan kotikaupunki Harkova sijaitsee Koillis-Ukrainassa. Matkaa sodan rintamalinjoille on vajaat 200 kilometriä. Linjan takana sijaitsevat Donetskin ja Luhanskin ”kansantasavallat”, jotka Venäjän tukemina irrottautuivat Ukrainasta sodan alussa keväällä 2014.
Harkova voisi olla seuraava kohde, jos Venäjä päättää aloittaa laajamittaisen hyökkäyksen Ukrainaan. Arvion esitti Ukrainan presidentti Volodymyr Zelenskyi Washington Post -lehden haastattelussa 20. tammikuuta.
Avdeeva sanoo, ettei laajamittainen hyökkäys Ukrainaan olisi Venäjälle enää helppo pala. Sotatila on kestänyt kohta kahdeksan vuotta ja vaatinut lähes 14 000 ukrainalaisen hengen. Ukraina ei ole enää sama maa kuin sen oli keväällä 2014.
”Ukrainalaiset ovat omin silmin nähneet, mitä tapahtui Venäjän miehittämille Donetskille ja Luhanskille. Ne olivat Ukrainan rikkaimpia ja elinvoimaisimpia alueita. Nyt ne ovat autioituneet ja rapistuneet. Eivät ihmiset halua lapsilleen tällaista tulevaisuutta”, Avdeeva sanoo.
Maria Avdeeva tuntee ukrainalaisten mielialat. Hän on Ukrainan eurooppalaisen asiantuntijayhdistyksen tutkimusjohtaja ja yksi järjestön perustajista. Ajatushautomo tutkii turvallisuusuhkia, muun muassa hybridivaikuttamista. Hän sanoo, että Venäjän läsnäolo separatistialueilla Donbasissa on tehnyt Ukrainasta yhtenäisemmän ja venäjävastaisemman.
”Tarvittaessa ihmiset taistelisivat, ja taistelisivat kiivaasti.”
Noin 1,4 miljoonan asukkaan Harkova on Ukrainan toiseksi suurin kaupunki Kiovan jälkeen. Kaupunki on perinteisesti ollut tärkeä puolustus- ja koneteollisuuden keskus. Harkovaan on keskittynyt myös IT-alan yrityksiä, ja niiden ansiosta kaupunkia on alettu kutsua ”Ukrainan Piilaaksoksi”.
Maria Avdeeva sanoo, että sodan uhkasta huolimatta ilmapiiri Harkovassa on ”normaali”. Kaupungin keskusaukion kahvilat ovat täynnä nuoria. Talvi-iltaisin ja viikonloppuisin lapsiperheet kokoontuvat luistelemaan keskustaan rakennetulle tekojääradalle.
”Ihmiset ovat tietenkin huolissaan, sillä venäläislähteistä tulevien uutisten ja videoiden mukaan sotakalustoa on liikkeellä ja panssarivaunuja näkyy rautatieasemilla”, Avdeeva sanoo.
Venäläisissä tiedotusvälineissä on nähty myös arvioita, miten nopeasti venäläisjoukot saisivat Harkovan tai halutessaan myös Kiovan haltuunsa. Kouluja on jouduttu hetkellisesti sulkemaan, koska niiden on väitetty olevan miinoitettuja. Ukrainan sisäministeriön mukaan valtaosa miinauhkauksista on tullut Ukrainan ulkopuolelta, Venäjältä ja Valko-Venäjältä.
”Venäjän tavoitteena saada aikaan kaaos ja ihmiset paniikkiin”, Avdeeva sanoo.
Maria Avdeeva sanoo uskovansa, että maan asevoimat pystyvät tarvittaessa puolustamaan Ukrainaa. Kahdeksan sotavuoden kokemukset ovat tehneet tehtävänsä.
Ukraina on yli kaksinkertaistanut puolustusmenonsa. Vuonna 2013 puolustusmenot olivat noin 1,6 miljardia Yhdysvaltain dollaria (1,6 prosenttia bruttokansantuotteesta), ja vuonna 2020 ne olivat jo 4,1 miljardia dollaria (4 prosenttia bkt:stä).
”Noin 500 000 ukrainalaisella on jo kokemusta sodasta. Armeija on nyt koulutettu ja valmis taistelemaan. Lisäksi koko kansalaisyhteiskunta ja tavalliset ihmiset, myös naiset tukevat armeijaa ja osallistuvat maanpuolustukseen”, Avdeeva sanoo.
Ukraina otti käyttöön uuden ”kansallisen vastarinnan doktriinin” sen jälkeen, kun Venäjä alkoi keskittää joukkojaan Ukrainan rajoille viime vuonna. Doktriini velvoittaa kaikki alle 60-vuotiaat miehet ja naiset asepalvelukseen. Myös tavallisia työssä käyviä ihmisiä on ryhdytty kouluttamaan alueellisiksi puolustusjoukoiksi, jotka tarvittaessa osallistuisivat myös sissisotaan.
Viime joulukuisen kyselyn mukaan yli puolet kansasta olisi valmis joko aseelliseen tai väkivallattomaan vastarintaan sodan mahdollisesti laajetessa.
Myös ukrainalaisten länsimyönteisyys on kasvanut, ja samanaikaisesti venäläismielisten puolueiden kannatus on hiipunut. Marraskuussa 2021 tehty mielipidekysely kertoo, että 62 prosenttia ukrainalaisista haluaisi liittyä EU:hun ja 58 prosenttia myös sotilasliitto Natoon.
”Emme kuitenkaan vihaa venäläisiä, olemme heille vain vihaisia”, sanoo kiovalainen toimittaja Veronika Melkozerova. ”He puukottivat meitä selkään miehittämällä osan maastamme”,
Sotatila on haavoittanut ukrainalaista yhteiskuntaa monella tavalla, toteavat tutkijat Tatyana Malyarenko ja Stefan Wolf analyysissaan The Conversation -sivustolla. Malyarenko työskentelee Odessan yliopistossa Ukrainassa ja Stefan Wolf Birminghamin yliopistossa Englannissa.
Ukraina on yksi Euroopan köyhimmistä ja korruptoituneimmista maista. Rahaa tarvittaisiin kipeästi uudistuksiin ja yhteiskunnan instituutioiden vahvistamiseen.
”Pelkästään armeijan hankintamenot nousevat tänä vuonna yli miljardiin dollariin. Se verottaa valtion kykyä investoida julkisiin palveluihin ja yhdyskuntarakenteeseen, ja se puolestaan heikentää Ukrainan houkuttavuutta sijoituskohteena”, Malyarenko ja Wolf kirjoittavat.
Tutkijoiden mukaan ulkomaisten sijoitusten määrä on miltei puolittunut sotavuosina.
Myös väestökato on kiihtynyt. Ukrainan väkiluku oli lähes 52 miljoonaa, kun se itsenäistyi Neuvostoliitosta 1991. Vuoden 2001 virallisessa väestölaskennassa väkiluku oli enää runsaat 48 miljoonaa. Tammikuussa 2020 julkaistun sähköisen väestölaskennan tulos oli kylmäävä. Ukrainan väkiluku oli supistunut 23 prosenttia ja oli enää 37,3 miljoonaa.
Osan väestökadosta selittävät aluemenetykset, mutta vain osan. Venäjän valtaamalla Krimillä asui kaksi miljoonaa ja Itä-Ukrainan separatistialueilla vajaat kuusi miljoonaa ihmistä ennen kuin Venäjä miehitti ne. Viime vuonna Ukrainasta lähti yli 660 000 ihmistä, 1,5 prosenttia koko väestöstä. Lähtijöiden määrä on suurempi kuin koskaan ennen itsenäisen Ukrainan 30-vuotisessa historiassa.
Monet ukrainalaiset kokevat, että heistä on tullut oman kansallisen draamansa sivustakatsojia. Yhdysvallat ja EU ovat näyttävät päättävän Ukrainan kohtalosta Venäjän kanssa.
”Ukrainalaisten mielipiteillä ei yksinkertaisesti ole merkitystä. Se ei ole vain ilmeinen vääryys vaan myös estää kansainvälistä yhteisöä ymmärtämästä kriisin todellista luonnetta”, sanoo Kiovan Mohyla-akatemian apulaisprofessori Mychailo Wynnyckyj Kiev Independent -julkaisussa.
”Pelkät talouspakotteet eivät estä Venäjän suunnitelmia Ukraina kohtaan. Kremlin motiivina on ideologia ja unelma Venäjän suuruuden palauttamisesta. Tämä historiallinen tehtävä on tärkeämpi kuin mahdolliset taloudelliset vaikeudet ihmisille ja maan nykyjohdolle.”