Lohikäärmettä uhmaamassa
Liettua tukee Taiwania, mikä on suututtanut Kiinan. Ulkoministeri ei kavahda suurvallan asettamia pakotteita. Puolustamme demokratiaa, hän lupaa.
Joulukuun puolivälissä Liettuan suurlähetystö pakkasi tavaransa ja poistui Pekingistä.
Lähtö oli kuin kylmän sodan trilleristä, Economist-lehti kuvaili: kireän näköiset aikuiset, kuulokkeilla eristäytyneet teinit ja koriin tungettu kissa nousivat lentokoneeseen poliisien ja naapurilähetystöjen henkilökunnan saattamina.
Liettuassa katsottiin, ettei suurlähetystön turvallisuutta voitu enää taata.
Kiinan kommunistinen puolue on suuttunut Liettualle, koska maa on solminut viralliset diplomaattiset suhteet Taiwanin kanssa.
Kiista on vakavin eurooppalaisen valtion ja Kiinan välillä 40 vuoteen. Vuonna 1981 Kiina kutsui suurlähettiläänsä kotiin Amsterdamista, koska Hollanti oli myynyt Taiwanille sukellusveneitä. Maiden diplomaattiset suhteet pysyivät viileinä kolme vuotta.
Nyt Kiinan ja Liettuan välinen erimielisyys vaikuttaa jo muihinkin Euroopan unionin maihin. Kiina on asettanut tuontikiellon Liettuassa valmistetuille tuotteille. Se on osunut muun muassa Saksan autoteollisuuteen, jolla on Liettuassa tehtaita ja tärkeitä alihankkijoita.
Riita alkoi kesällä 2021, kun Liettua antoi Taiwanille luvan perustaa diplomaattisen edustuston Vilnaan. Vastaukseksi Kiina kutsui lähettiläänsä kotiin Liettuasta. Syyskuussa Kiinan viranomaiset julistivat Liettuan suurlähettiläs Diana Mickevicienen epätoivotuksi henkilöksi ja pyysivät tätä lähtemään Pekingistä.
Kun Euroopan ainoa Taiwanin suurlähetystö marraskuussa avattiin Vilnaan, Kiina päätti yksipuolisesti heikentää diplomaattisia suhteita Liettuan kanssa.
Kiina pitää Taiwania kapinoivana maakuntanaan, ja diplomaattisia suhteita sen kanssa hyökkäyksenä kommunistisen puolueen ”yksi Kiina” -politiikkaa vastaan.
Suurvalta on painostanut muita valtioita katkaisemaan diplomaattiset suhteensa Taiwaniin, jolla on enää 15 diplomaattista liittolaista. Suurin osa on Marshall-saarien ja Guatemalan kaltaisia pieniä valtioita, joilla ei ole suurta taloudellista painoarvoa.
Myös Liettua on pieni, alle 3 miljoonan asukkaan valtio.
Mutta se on myös Euroopan unionin jäsenvaltio.
”Olemme luonnolliset liittolaiset: kaksi pientä, mutta kukoistavaa valtiota joilla on modernit kansalaiset, vahva talous ja haasteelliset naapurit.”
Liettua alkoi noudattaa aiempaa tiukempaa Kiina-politiikkaa vuonna 2020, kun maassa aloitti uusi hallitus. Uusi ulkoministeri, kotimaan liitto -puolueen Gabrielius Landsbergis ilmoitti, että maa eroaa Kiinan ja Keski- ja Itä-Euroopan maiden yhteisestä 17+1-talousfoorumista. ”Uskomme, että taloussuhteet demokraattisten valtioiden kanssa ovat pitkäikäisempiä ja kestävämpiä, ja perustuvat lakeihin ja periaatteisiin, siis ovat enemmän Liettuan intressien mukaisia”, hän perusteli.
Syyskuussa 2021 Liettuan puolustusministeriö kehotti kuluttajia heittämään kiinalaiset älypuhelimensa pois. Kansallinen kyberturvallisuusvalvoja kertoi löytäneensä laitteista sisäisen sensurointiominaisuuden, joka voidaan kytkeä päälle milloin tahansa. Nyt Liettua suunnittelee kansallisen 5G-mobiiliverkon rakentamista ilman kiinalaisvalmisteista teknologiaa, ”turvallisuussyistä”.
Liettuan avoin Kiina-vastarinta on poikkeus Euroopassa. Yksi syy on, että vain vähän yli prosentti maan viennistä menee Kiinaan. Maa ei myöskään tuo Kiinasta niin suuria määriä, että solmu kauppasuhteissa aiheuttaisi liian vakavia ongelmia.
Lisäksi liettualaiset suhtautuvat ylipäätään penseästi kommunistisiin diktatuureihin. Maa oli ensimmäinen, joka vuonna 1990 julisti itsenäistyneensä Neuvostoliitosta. Siitä lähtien liettualaiset poliitikot ovat puhuneet aktiivisesti vapauden, demokratian ja ihmisoikeuksien puolesta. Maan uusi keskusta-oikeisto-hallitus on sitoutunut ohjelmassaan ”aktiivisesti vastustamaan jokaista ihmisoikeusloukkausta ja puolustamaan kaikkia, jotka taistelevat vapauden puolesta maailmassa – Valko-Venäjästä Taiwaniin”.
Hallituksen ohjelman mukaisesti maa on myös esimerkiksi tarjonnut turvapaikkoja Valko-Venäjän toisinajattelijoille, muun muassa oppositiojohtaja Svjatlana Tsihanouskajalle.
”Olemme huolissamme siitä, että demokratian tila maailmassa kutistuu, oli se sitten naapurissamme Valko-Venäjällä tai Hong Kongissa”, Gabrielius Landsbergis sanoo Suomen Kuvalehdelle sähköpostitse.
”Demokratian ja ihmisoikeuksien puolustaminen ovat tärkeä osa Liettuan hallituksen ohjelmaa. Siksi olemme luonnollisesti kiinnostuneet myös taiwanilaisen demokratian hyvinvoinnista.”
Landsbergisin mukaan Taiwanin kysymys on Liettualle läheinen, sillä mailla on paljon yhteistä:
”Olemme luonnolliset liittolaiset: kaksi pientä, mutta kukoistavaa valtiota joilla on modernit ja avoimet kansalaiset, vahva korkeaan teknologiaan perustuva talous ja haasteelliset naapurit.”
Ulkoministerin mukaan Liettuan diplomaattiset suhteet Taiwaniin eivät millään tavalla uhkaa Kiinan ”yksi Kiina” -politiikkaa, eikä Kiinalla pitäisi olla mitään syytä olla huolissaan.
Kiina on kuitenkin jo vuosia suhtautunut Taiwaniin vainoharhaisen tarkasti.
Marraskuussa maa kimpaantui Yhdysvaltain presidentti Joe Bidenille, koska tämä oli kutsunut demokraattisen Taiwanin demokratia-huippukokoukseensa.
Muutamaa viikkoa aiemmin Kiina oli ilmoittanut pitävänsä rikollisina kaikkia Taiwanin itsenäisyyden kannattajia.
Jo vuonna 2018 useat lentoyhtiöt, kuten Finnair, alkoivat Kiinan toiveesta käyttää Taiwanista ilmausta ”Taiwan, Kiina”.
Samana vuonna vaatevalmistaja Gap pyysi kiinalaisilta anteeksi teepaitaa, johon oli painettu Kiinan kartta ilman Taiwania.
Toukokuussa 2021 Fast and furious -elokuvan tähti, painija John Cena esitti kiinankielisen anteeksipyynnön, koska oli kutsunut Taiwania valtioksi.
Aluksi Liettuan diplomaattiset suhteet Taiwanin kanssa aiheuttivat pahennusta joidenkin EU-maiden keskuudessa. Nyt maat ovat kuitenkin asettuneet Vilnan tueksi. Jopa Unkari, jolla on lämpimät välit Kiinaan, on puhunut EU:ssa Liettuan puolesta.
Marraskuun lopussa Ranskan presidentti Emmanuel Macron sanoi Liettuan presidentti Gitanas Nausėdalle, että vaikka Ranska pitää hyviä suhteita suurvaltoihin erittäin tärkeinä, vielä tärkeämpää sille on EU:n solidaarisuus.
EU:n ulkopolitiikkaa johtava Josep Borrell varoitti joulukuun 8. päivä Kiinaa, että unioni on ”valmis vastustamaan poliittista painostusta jäsenmaitaan kohtaan.”
Liettualle asettamiensa talouspakotteiden jälkeen Kiina on saanut myös Saksan teollisuuden etujärjestöt kimppuunsa. Kiinan tuontikiellot liettualaisille tuotteille ovat aiheuttaneet hankaluuksia muun muassa saksalaiselle Continentalille, joka yksi maailman suurimmista auton osia valmistavista yrityksistä. Sillä on Liettuassa tehtaita ja alihankkijoita, joiden tuotteet seisovat nyt Kiinan satamissa. EU suunnittelee Kiinan toimien viemistä maailman kauppajärjestö WTO:n ratkaistavaksi. Prosessi voi kuitenkin kestää kuukausia.
Gabrielius Landsbergis vaatii Kiina-politiikkaan yhtenäisyyttä EU-maiden välille.
”Meitä kohtaavat ankarat talouspakotteet Kiinan suunnalta”, hän sanoo.
”Monet muutkin valtiot ovat kohdanneet vastaavaa aiemmin ja on vain ajan kysymys että se tapahtuu uudelleen. Kysymys ei ole vain Kiinan ja Liettuan välinen. EU on yhtenäinen talousalue, joten talouspakotteet Liettuaa vastaan ovat pakotteita koko Euroopan unionia vastaan, ja vaativat EU:n vastausta. Aiomme jatkaa yhteistyötä EU-kumppaniemme kanssa sen vastauksen löytämiseksi.”