”Päästövapaa kulkuneuvo on jo olemassa, sitä kutsutaan polkupyöräksi”, AfD-poliitikko uhosi – Saksa tuskailee polttomoottorin loppua
Suomessa puhuttaa EU-komission hiilinielutavoite, mutta Brysselin huomio on ensi sijassa fossiilisten polttoaineiden alasajossa. Siitä maksaa automaa Saksa.
Keskiviikkona 14. heinäkuuta julkistettu EU-komission esitys unionin ilmastolakipaketista otettiin myös Saksassa vastaan jännityksellä. Liikenteen päästöjen nopea leikkaaminen on merkittävä muutos EU:n suurimmalle jäsenmaalle Saksalle, yhdelle maailman suurimmista autoteollisuusmaista.
Saksassa liikenteen päästöt ovat olleet kasvussa, eivät laskussa.
Suomessa keskustelu kääntyi paketin julkistamisen kynnyksellä kotimaan metsien rooliin merkittävänä hiilinieluna. Vaikka hiilinieluilla on merkittävä rooli päästötavoitteiden saavuttamisessa, komission huomio on ensisjaisesti fossiilisten päästöjen alasajossa, ei pohjoisissa metsissä.
Päästövähennykset kohdistuvat erityisesti liikennesektoriin. Noin 30 prosenttia kaikista EU:n päästöistä syntyy liikenteessä, josta yli 70 prosenttia tieliikenteessä.
EU-komission esityksen mukaan vuoteen 2035 mennessä kaikkien uusien myytävien autojen pitäisi olla päästöttömiä, jolloin polttomoottoriautojen myynti käytännössä viimeistään päättyisi.
EU pyrkii säätelemään fossiilisten polttoaineiden, bensiinin ja dieselin, kallistumista, jotta siirtymä ympäristöystävällisempään teknologiaan nopeutuisi.
Lisäksi EU haluaisi jäsenmaiden uusivan infraa. EU:n päätieverkon varrella latausasemia sähköautoille pitäisi olla 60 kilometrin välein vuoteen 2025 mennessä, vetytankkauspisteitä 150 kilometrin välein vuoteen 2030.
Saksalaisessa mediassa katse olikin paketin julkistamisen jälkeen liikenteen päästöjen alasajossa ja sen vaikutuksessa Saksan autoteollisuudelle.
Kaikki eivät ole muutoksesta hyvillään.
Saksalaislehdissä on kysytty, jääkö lasku kalliisiin sähköautoihin siirtymisestä viime kädessä kuluttajien maksettavaksi.
Annalena Baerbock, vihreiden liittokansleriehdokas syksyn liittopäivävaaleihin, ehdotti kesäkuussa, että pienituloisille ja ihmisille, joilla ei ole työsuhdeautoja, voitaisiin myöntää tukea käytettyjen sähköautojen hankkimiseen.
Huolta on kannettu myös esityksen ehdotusten vaikutuksista yrityksille.
Saksalaisen autoteollisuuden etujärjestön VDA:n (Verbandes der deutschen Automobilindustrie) johtajan Hildegard Müllerin mukaan komission suunnitelma merkitsee käytännössä kieltoa polttomoottoreille. Hän kuvasi esitystä ”innovaatiovihamieliseksi”, Bild-lehti uutisoi torstaina 15. heinäkuuta.
Myös poliitikkojen keskuudessa komission ehdotus on herättänyt vastarintaa.
Oikeistopopulistisen Vaihtoehto Saksalle -puolueen varapuheenjohtaja Beatrix von Stroch kirjoitti keskiviikkoiltana paketin julkistamisen jälkeen Twitterissä näin:
”Päästövapaa kulkuneuvo on jo olemassa. Sitä kutsutaan POLKUPYÖRÄKSI. Samoin kuin on päästötön pölynimuri, niin sanottu LUUTA.”
Esitys sai nuivan vastaanoton myös muissa puolueissa.
”Yleinen kielto” polttomoottoreita kohtaan ei liberaalin FDP-puolueen euroedustajan Jan-Christoph Oetjenin mukaan palvelisi ilmastoneutraaliuspyrkimyksiä.
”Tämän kaltaiset teknologiakiellot eivät voi saada vapaiden demokratioiden hyväksyntää”, Oetjen sanoi Der Spiegelin mukaan.
”Tämä keskustelu ei ole vielä ohi”, myös kristillisdemokraattisen puolueen CDU:n europarlamentaarikko Peter Liese kommentoi.
Liese kaipasi EU:lta kannustimia, ei kieltoja, varsinkaan EU:n suunnasta.
Poliitikot kritisoivat esitystä, mutta saksalaiset autovalmistajat ovat jo varautuneet muutokseen. Volkswagen – maailman toiseksi suurin autovalmistaja – ilmoitti kesäkuussa 2021 lopettavansa polttomoottoriautojen myynnin Euroopassa viimeistään 2035, minkä jälkeen myös Kiinassa ja Yhdysvalloissa.
Opel aikoo panna paremmaksi: Heinäkuun alussa se kertoi lopettavansa bensa-autojen myymisen Euroopassa vuoteen 2028 mennessä – seitsemän vuotta ennen kuin komissio edellyttäisi.
Euroopassa kilpailu sähköautovalmistajien kesken myös kiristyy. Yhdysvaltalainen Tesla rakentaa parhaillaan sähköautotehdastaan Saksaan Berliinin lähettyville Brandenburgin osavaltioon.
Lakipakettia on valmisteltu läpi korona-ajan, ja jäsenmaissa on keskusteltu siitä, kenen vastuulla on reagoida ilmastokriisiin ensin ja edistää ilmastoneutraaliustavoitetta eniten.
Viime vuoden heinäkuussa Suomen Kuvalehti kysyi suomalaismepeiltä valmisteilla olleen ilmastolain vaikutuksesta Suomelle. Tuolloin europarlamentaarikko Sirpa Pietikäinen (kok) huomautti, että jokaisella maalla on oma ”metsänsä”.
Why me, miksi juuri minä, jokainen maa kysyy vuorollaan, kun käsitellään ilmastopolitiikkaa, Pietikäinen kuvasi jäsenmaiden keskustelua.
Puolalla on suuripäästöinen kivihiili, Hollannilla maatalous, Saksalla liikenne, Suomella metsät. Ilmastotoimet osuvat vääjäämättä lukuisten maiden keskeisiin elinkeinosektoreihin.
EU:n ilmastolain tavoitteena on vähentää jäsenmaiden kasvihuonekaasupäästöjä 55 prosentilla vuoden 1990 tasosta vuoteen 2030 mennessä. Vuonna 2055 EU aikoo olla maailman ensimmäinen ilmastoneutraali maanosa, jolloin nettopäästöt olisivat nollassa. Suomen oma tavoite on olla hiilineutraali vuoteen 2035 mennessä.
Komission esitys edellyttää jäsenvaltioiden hyväksyntää.