Pohjoismaiset erilliskoronat
Tanskalaiset säätävät, suomalaiset varmistelevat ja ruotsalaiset nojaavat virkamiehiin. Jokaisen maan strategia on paras.
Tanskalaiset eivät voi käsittää, että esimerkiksi Suomessa on kosolti ihmisiä, jotka eivät ole käyneet kertaakaan koronatestissä. Tanskassa testi pari kertaa viikossa on ollut peruskauraa. Testit ovat maksuttomia.
Oslolaiset ihmettelevät kööpenhaminalaisia, jotka talven aikana jaksoivat tuohtua siitä, että alkoholin myynti kiellettiin Tanskassa iltakymmenen ja aamuviiden välisenä aikana. Jopa kioskeista!
Oslossa Vinmonopoletin myymälät olivat kokonaan kiinni jonkin aikaa. Sinänsä korona on ollut Vinmonopoletille suotuisa. Myynti kasvoi viime vuonna 40 prosenttia, kun norjalaisten ostosmatkat Ruotsin pilkkahintaisiin Systembolageteihin loppuivat.
Mitä, kymmenen päivää omalla kustannuksella karanteenihotellissa? Tanskalaismediassa Norjan linja on milloin tiukka, milloin ankara, milloin kova.
Muissa Pohjoismaissa ällistellään Ruotsin omintakeista koronastrategiaa ja sen mukana ruotsalaisia, joista jotkut vielä kesällä 2021 laskevat, kuinka monta kertaa he ovat käyttäneet maskia ja dokumentoivat eksoottisen kokemuksensa someen.
”Olemme Ruotsissa säästyneet niin paljolta”, ruotsalaistuttava ylisti keväällä, kun keskustelu kääntyi Tanskan pitkään sulkuun. Monen ruotsalaisen mielestä epidemiaa on onnekkaassa Ruotsissa tuskin huomannut, vaikka maassa on kuollut virukseen lähes 15 000 ihmistä.
Pohjoismaiden kulttuuriset ja poliittiset erot näkyvät viestinnässä ja toimissa. Muualla kriisin alussa ihmetytti, kun ruotsalaispoliitikot jättivät epidemian hallinnan virkamiehille. Norjassa vastaus kaikkeen näyttää olevan rajojen sulkeminen.
Kansainvälisesti Suomi on koronanhoidon tähti, mutta suomalaispäättäjien puheissa taiteillaan veitsenterällä ja listataan uhkia ja pieleenmenomahdollisuuksia. Tanskalaispäättäjien puheissa kansalaiset, toimet ja tilanne taas ovat usein fantastisia.
Suomessa tarkkaillaan, valmistellaan ja varmistellaan, Tanskassa joustavat pragmatistit säätävät kovaa tahtia. Ennen kaikkea he haalivat lisää rokotteita. Kesäkuussa terveysalan yhteistyötä Romaniassa viritellyt tanskalaisdiplomaatti kuuli, että Romanialla on varastossa rokotteita, jotka uhkaavat jäädä käyttämättä vanhenemisen takia. Romanialaiset eivät ole innostuneet rokotuksista. Tanska osti heti 1,17 miljoonaa annosta. Nyt kaikki halukkaat, vähintään 12-vuotiaat tanskalaiset saavat kaksi rokotetta elokuun loppuun mennessä.
Maassa maan tavalla. Suomalaisten perusturva olisi järkkynyt jatkuvan muutoksen tanskalaispyörityksessä. Tanskalaisille Suomen toimet olisivat olleet liian verkkaisia ja päättäjien puhe turhan paasaavaa. Korona on niin kokonaisvaltainen ja syvä kokemus, että on ollut fiksuinta pysyä tiukasti oman maan meiningissä, siinä, jossa kansalaiset tuntevat olonsa kotoisaksi.
Yhteistä Pohjoismaille on, että jokaisella maalla on erilliskoronansa ja juuri se paras strategia. Yhteistä on sekin, että jokaisessa maassa otetaan lähes henkilökohtaisena loukkauksena, kun rakas naapuri rajoittaa liikkumista rajojen yli.
Korona on paljastanut, kuinka erilaisia Pohjoismaat ovat. Se on alleviivannut, etteivät välit ole niin likeiset kuin juhlapuheissa annetaan ymmärtää. Koronatoimien poliittinen koordinointi loistaa poissaolollaan. Se on vaikeuttanut kansalaisten arkea, sillä rajaliikenne on vilkasta.
Pohjoismailla on myös yhteinen vahvuus: luottamus. Kansainvälisissä vertailuissa maat sijoittuvat kärkeen, kun ihmisiltä kysytään luottamusta hallitukseen ja toisiin kansalaisiin. Se on auttanut paljon historiallisessa kriisissä.
Arvokas luottamuspääoma on kolhiintunut terveydenhuollon ylikuormituksessa, mielivaltaisiksi koetuissa rajoituksissa ja yleisrasituksessa, mutta näyttää toistaiseksi pysyneen vahvana. Siitä todistaa esimerkiksi se, että Espanjassa lomailevat tanskalaiset soittelevat ulkoministeriönsä palvelupuhelimeen ja tiedustelevat, tarvitseeko rannalla laittaa maskia.
Ulkoministeriön virkamies ilmoitti kireähkösti heinäkuisessa tv-haastattelussa, että heillä olisi muutakin tekemistä kuin opastaa auringonpalvojien maskinkäyttöä ja risteyksissä suuntaa arpovia Saksan moottoriteillä. Silti, onhan tuo aika suloista ja liikuttava kunnianosoitus pohjoismaiselle hyvinvointivaltiolle.
Kirjoittaja on Kööpenhaminassa asuva toimittaja.