Näin iskee Brexit: "Britanniassa hirmuinen sotku ja Putin avasi pullon samppanjaa"
Olemme menossa kohti tilannetta, josta kenelläkään ei ole mitään kokemusta, konkaridiplomaatti Jaakko Iloniemi arvioi.
Voi hitto.
Se oli Jaakko Iloniemen ensimmäinen ajatus, kun hän aamuseitsemältä katsoi, kuinka oli käynyt.
Britannian kansanäänestyksen tulos oli selvillä: britit haluavat, että saarivaltio eroaa Euroopan unionista.
Eroa kannatti 51,9 prosenttia brittiäänestäjistä, 48,1 prosenttia olisi halunnut jäädä. Äänestys oli neuvoa-antava, ja virallisesti EU-jäsenyyden jatkosta päättää Britannian parlamentti. Parlamentin jäsenistä enemmistö kannatti unionissa pysymistä, mutta he tuskin uhmaavat kansanäänestyksen tulosta.
Pitkäaikainen suurlähettiläs ja kansainvälisen politiikan asiantuntija Iloniemi sanoo, että Britannian todennäköinen lähtö EU:sta on hyppy ”suureen tuntemattomaan”.
”Olemme menossa kohti tilannetta, josta kenelläkään ei ole mitään kokemusta”, Iloniemi sanoo.
”Vain se näyttää nyt ilmiselvältä, että kahden vuoden päästä Britannia on lähtenyt unionista.”
Britannian itsensä kannalta seurauksena on todennäköisesti ”hirmuinen hallinnollispoliittinen sotku”, Iloniemi sanoo.
Maan lainsäädännöstä merkittävä osa tulee suoraan EU:sta. Ne lait on nyt säädettävä uudelleen Britanniassa, jos se haluaa säilyttää esimerkiksi nykyisenkaltaisen kilpailulainsäädännön.
Saarivaltio on EU:n kautta osallisena lukuisissa valtioiden välisissä sopimuksissa, jotka sen pitää nyt neuvotella uudelleen.
Erolla on todennäköisesti merkittäviä vaikutuksia myös maan sisäpolitiikkaan ja Yhdistyneen kuningaskunnan yhtenäisyyteen.
Kun Skotlanti äänesti itsenäistymisestään kaksi vuotta sitten, enemmistö halusi pysyä osana kuningaskuntaa. EU-kansanäänestyksen tulos voi muuttaa tilannetta.
Kannatus EU-jäsenyydelle oli vankinta juuri Skotlannissa. Myös Pohjois-Irlannissa ja Lontoon alueella kannatettiin unionissa pysymistä, Englannissa ja Walesissa Brexit-leiri oli vahvoilla.
”On avoin kysymys, lähteekö Skotlanti omille teilleen. Siellä on kansakunta, joka on suunnilleen yhtä suuri kuin Suomi”, Iloniemi sanoo.
Skotlannin entinen pääministeri Alex Salmond ehti jo vaatia, että skotit saavat äänestää uudelleen itsenäisyydestään.
Britannian pääministeri David Cameron ilmoitti, että jättää pääministerin tehtävästän viimeistään lokakuuhun mennessä.
Euroopan unioni menettää Britanniassa toiseksi suurimman nettomaksajan ja maanosan merkittävimmät sotavoimat.
Jaakko Iloniemi huomauttaa, että jatkossa unioni on turvallisuusyhteisönä oleellisesti heikompi.
”Niissä maissa, jotka ovat rakentaneet turvallisuutensa EU:n varaan, herää nyt paljon kysymyksiä.”
Kuva yhtenäisestä ja vahvasta unionista koki kovan kolauksen.
”Tänä aamuna Vladimir Putin avasi varmaankin pullon samppanjaa”, Iloniemi sanoo.
Brexit-leirin riemu voi lisätä muiden jäsenvaltioiden EU-vastaisuutta.
Tuloksen selvittyä Ranskan kansallisen rintaman johtaja Marine Le Pen toisti jo aikaisemmin esittämänsä vaatimuksen, että Ranskassa järjestetään vastaava äänestys.
Samaa vaati Hollannin vapauspuolueen Geert Wilders Twitterissä:
”Hurraa britit! Nyt on meidän vuoromme. Aika järjestää kansanäänestys Hollannissa!”
Euroopan parlamentin puhemies Martin Schulz sanoi lausunnossaan äänestystuloksen selvittyä, että järjestelyt Britannian eroamiseksi tulisi aloittaa mahdollisimman pian.
Tulevissa neuvotteluissa pitää ratkaista, mikä on jatkossa Britannian asema eurooppalaisilla sisämarkkinoilla.
Ulkopoliittisen instituutin johtaja Teija Tiilikainen sanoo, ettei Britannia välttämättä haluaisi tyytyä vastaavaan roolin, joka esimerkiksi Norjalla on.
Norja on osa sisämarkkinoita ja on hyväksynyt työvoiman vapaan liikkuvuuden. Se ei kuitenkaan pääse päättämään alueen pelisäännöistä. Norja joutuu myös pulittamaan EU:lle jäsenmaksun kaltaista maksua.
”Mahtaako suuri Britannia sitten tyytyä tällaiseen malliin. Se todennäköisesti tavoittelee jonkinlaista päätösvaltaa”, Tiilikainen sanoo.
”Maan tuleva rooli on iso kysymysmerkki. Britannia luultavasti haluaisi pitää kiinni tavaroiden ja pääoman vapaan liikkuvuudesta, mutta se on asettunut työvoiman vapaata liikkuvuutta vastaan.”
On epäselvää, miten tällaiset toiveet voi toteuttaa. EU:ssa tuskin on kovin paljon sympatiaa Britannian erityisvaatimuksia kohtaan.
Brexit-äänestys aiheutti etukäteen levottomuutta eurooppalaisissa päättäjissä. Nordnet-pankin talousasiantuntija Martin Paasi näkee kuitenkin eron toteutumisessa myös mahdollisuuden: EU pääsee eroon jäsenmaasta, joka on ollut jatkuvasti vaatimassa erivapauksia ja poikkeuksia sääntöihin.
Paasio ei usko, että Brexit olisi valtava riski EU-alueen taloudelle. Isoin riski on Paasion mukaan siinä, että Britannian esimerkin innoittamana myös muita poistuisi unionista.
”Yhteinen markkina, jossa on vapaa liikkuvuus, on eetvarttia taloudelle. Mitä suurempi yhteinen markkina on, sen parempi”, Paasi sanoo.
Britanniassa punnan arvo kävi perjantaina matalimmillaan sitten vuoden 1985.
”Valuuttakurssi on ikään kuin sen maan osake. Sijoittajat näyttäisivät olevan siis sitä mieltä, että olisi ollut Britannialle parempi pysyä EU:ssa.”
Jaakko Iloniemi arvioi Britannian EU-eron vaikutuksia myös Kanavassa julkaistussa artikkelissaan.
Turun yliopiston Mari K. Niemi kirjoittaa SK:n blogissaan, että David Cameronin lupaama EU-kansanäänestys jää poliittisen johtajuuden historiaan suuren luokan virhearviointina.
Suomen Kuvalehden toimittaja Katri Merikallio kirjoitti brittien ja muun Euroopan hankalasta suhteesta helmikuussa 2016. Artikkelin voi lukea täältä.
Artikkelia päivitetty kello 14.13: Lisätty Teija Tiilikaisen kommentit juttuun. Artikkelia päivitetty kello 14:32: Lisätty Martin Paasin kommentit juttuun.