USA:n vaalijärjestelmä on sekava – Näin ymmärrät sen kiemurat, seuraat vaaleja ja löydät tulokset

Katse osavaltioihin: Yhdysvallat äänestää presidentistä mutta myös paljosta muusta.
Amerikka 8.11.2016 15:37
Dan Cunningham meni äänestyskoppiin Hobokenin kaupungintalolla New Jereseyssä Yhdysvalloissa 8. marraskuuta 2016.
Dan Cunningham meni äänestyskoppiin Hobokenin kaupungintalolla New Jerseyssä Yhdysvalloissa 8. marraskuuta 2016. © JULIO CORTEZ / AP / LEHTIKUVA

Yhdysvaltojen presidentinvaalit ovat suomalaisesta näkökulmasta monimutkaista seurattavaa. Osin tämä johtuu väärinkäsityksestä.

Suomalaiset ovat tottuneet valtakunnalliseen presidentinvaaliin. USA:ssa presidentti kuitenkin valitaan 51 vaaleissa, jotka järjestään 50 osavaltiossa sekä pääkaupunki Washingtonissa.

Mikäli vaaleja haluaa ymmärtää, on huomio keskitettävä osavaltioihin.

Äänestäjät eivät valitse suoraan presidenttiä vaan osavaltioiden 538 valitsijamiestä, jotka suorittavat presidentin lopullisen valinnan 19. joulukuuta.

Valituksi tullakseen presidenttiehdokas tarvitsee taakseen enemmistön eli vähintään 270 valitsijamiestä. Jos enemmistön kerääminen ei yhdeltäkään ehdokkaalta onnistu, presidentin valitsee Yhdysvaltain kongressin edustajainhuone.

Kukin osavaltio saa valitsijamiehiä väkilukunsa mukaisesti. Väkiluvultaan suurin osavaltio on Kalifornia, jolla on 55 valitsijamiestä. Pienimpien osavaltioiden aseman turvaamiseksi niille on taattu vähintään kolme valitsijamiestä, vaikka niiden väkiluku ei siihen oikeuttaisi.

 

Perussääntö on, että eniten ääniä saanut ehdokas saa taakseen kyseisen osavaltion kaikki valitsijamiehet. Tähän on kuitenkin kaksi poikkeusta, Nebraska ja Maine, jossa valitsijamiehet voivat jakautua usean ehdokkaan taakse.

Kimurantti järjestelmä aiheuttaa muun muassa sen, ettei presidentiksi valittava ehdokas välttämättä saa taakseen valtakunnallista äänten enemmistöä. Ääritapauksessa voi käydä jopa niin, ettei 75 prosenttia äänistä saanut ehdokas tule valituksi.

Kaikki osavaltiot eivät myöskään ole tuloksen tai kampanjoinnin kannalta yhtä tärkeitä.

Monissa osavaltioissa jompikumpi pääpuolueista on kannatukseltaan niin vahva, että lopputulos on käytännössä ennakkoon tiedossa. Esimerkiksi Kalifornia on vahvasti demokraattienemmistöinen ja Oklahoma puolestaan käytännössä varmasti republikaaniehdokkaan takana.

Yleensä kampanjointi keskittyy osavaltioihin, joissa puolueiden voimasuhteet ovat tasaväkiset. Nytkin kampanjan keskiössä on ollut esimerkiksi Florida, joka on merkittävä myös kokonsa vuoksi. Siellä jaossa on 29 valitsijamiestä.

Eri osavaltioiden vaikutusta lopputulokseen voit kokeilla itse esimerkiksi 270towin.com-verkkopalvelussa.

 

Suomessa ei aina huomata sitä, että samanaikaisesti presidentin valinnan kanssa äänestetään lukemattomista muistakin asioista.

Valittavana ovat kaikki Yhdysvaltain kongressin edustajainhuoneen 435 jäsentä ja kolmasosa senaattoreista. Vaikka Yhdysvaltain presidentillä on laajat valtaoikeudet, lainsäädäntövalta on pääosin kongressin käsissä. Niinpä kongressin vaalit ovat vähintään yhtä tärkeät kuin presidentinvaalit.

Lisäksi kansalaiset äänestävät kuvernööristä 12 osavaltiossa, parlamentista 44 osavaltiossa ja pormestareista useissa kaupungeissa. Useiden osavaltioiden äänestäjät ottavat kantaa myös muun muassa marihuanan laillistamiseen ja aselakeihin.

Eri osavaltioissa elävien amerikkalaisten äänestyslipukkeet voivat siis näyttää todella erilaisilta. SK kaivoi kolme esimerkkiä: Alabaman osavaltiosta Cherokeesta, Pohjois-Dakotasta Bismarckista ja Texasin osavaltiosta (kyse on mallikappaleesta, jossa paikallisvaalien kohdat ovat tyhjiä).

Eroa on myös esimerkiksi siinä, äänestetäänkö sähköisesti vai paperilla, millaiset säännöt määrittävät ennakkoäänestystä ja onko äänestyslipukkeessa mainittu vain presidenttiehdokkaan, vai myös tämän valitsijamiesten nimet. Edes äänioikeuden saaminen ei onnistu samalla tavalla eri osavaltioissa.

Lisää Yhdysvaltojen äänestysjärjestelmän kiemuroista voit lukea esimerkiksi täältä. Tietoja eri osavaltioiden vaalikäytännöistä sekä siitä, mistä kussakin osavaltiossa tällä kertaa tarkalleen äänestetään löydät puolestaan täältä.

 

Vaaleja ja niiden kampanjaa on jo tähän mennessä kuvattu poikkeuksellisiksi. Vaikka Hillary Clinton on pysynyt johdossa lähes kaikissa mielipidemittauksissa, monet ennakoivat vaalista tiukkaa.

Clintonin voittoa ovat ennustaneet sekä monet tiedotusvälineet että tutkijat. Myös Donald Trumpin voittoa on jo pitkään pidetty mahdollisena, vaikka hänen kampanjansa on ehditty jo useaan kertaan tuomita kuolleeksi.

Mikäli kaikki sujuu kuten pitää, eivätkä esimerkiksi vuoden 2000 vaalien kaltaiset ääntenlaskennan epäselvyydet toistu, presidentinvaalien tuloksen pitäisi olla selvillä Suomen aikaa keskiviikkoaamuna 9. marraskuuta. Suomen Kuvalehti raportoi tuloksista tuoreeltaan verkkosivuillaan.

Vaalien tuloslähetyksiä voit seurata internetin välityksellä jo tiistain ja keskiviikon välisenä yönä esimerksiksi CNN:n välityksellä. Lisäksi Yle Areena lähettää televisioyhtiö CBS:n tuloslähetyksen.

Useat verkkopalvelut tarjoavat lisäksi reaaliaikaista tulostietoa sekä mielenkiintoisia ennustuksia tuloksesta eri osavaltioissa.

Twitterissä vaalien seuranta onnistuu kätevimmin aihetunnisteella #election2016.

Tuloksia odotellessa voit myös lukea kampanjaa aktiivisesti seuranneen SK:n Americana-blogistin Marko Maunulan vaaleja käsitteleviä tekstejä.

Äänestyslippu eri vaihtoehtoineen pääkaupungissa Washingtonissa.

Äänestyslippu eri vaihtoehtoineen pääkaupungissa Washingtonissa. Kuva Saul Loeb / AFP / Lehtikuva

 

Juttu on julkaistu 8.11. klo 15.37, juttua muokattu klo 20.41: korjattu Floridan valitsijamiesten määrä, heitä on 29, ei 22.