Trump uhkailee omaa puoluettaan: Hyväksykää Trumpcare tai unohtakaa uudistukset iäksi
Presidentti käy jo vuoden 2020 vaalikampanjaa.
Yhdysvaltain presidentin lähipiirin Venäjän-suhteista tihkuvat tiedot alkavat jo uhata Donald Trumpin poliittista uraa. Samalla kun maailma keskittyy Trumpin ja Putinin omituisiin väleihin, yritätä presidentti ajaa läpi isoja taloudellisia uudistuksia.
Yhdysvaltain kongressi äänestää Suomen aikaa myöhään perjantaina 24.maaliskuuta Obamacareksi ristityn terveydenhuoltouudistuksen kohtalosta. Pelissä on aimo annos presidentin uskottavuutta.
Obamacaren purkaminen ja muuttaminen oli Trumpin tärkeimpiä vaalilupauksia. Nyt siitä on muodostumassa puolueen vastalause Trumpin kabinetille.
VIDEO: Presidentti Donald Trump puhuu Obamacaren kumoamisesta CNN:n videolla.
Presidentti ei tahdo saada edes omaa puoluettaan uudistuksen taakse, ja antoi siksi torstaina 23. maaliskuuta edustajainhuoneen republikaaneille uhkalauselman: puolue joko äänestää Trumpin ja puhemies Paul Ryanin ehdotuksen puolesta, tai hylkää haaveet terveydenhuoltouudistuksesta iäksi.
Obamacarea paremmaksi, edullisemmaksi ja kattavammaksi luvatusta uudistuksesta on tulossa Trumpin Irakin sota: valheilla perusteltu katastrofi.
Tuore arvio esityksen vaikutuksista antaa ymmärtää, että uudistettu ohjelma kattaisi entistä harvempien terveydenhuollon, mutta maksaisi nykyistä enemmän. Sen mukaan jopa 24 miljoonaa amerikkalaista menettäisi sairasvakuutuksensa. Heistä suuri osa on Trumpin kannattajia.
Lisäksi Trump aikoo kohdistaa maan hallintoon rajuja leikkauksia. Osa hänen omista republikaanipuoluetovereistaan vastustaa leikkaussuunnitelmia julkisesti.
Samalla presidentin työtä varjostavat uudet, raskauttavat tiedot yhteistyöstä Venäjän kanssa vaalikampanjan aikana.
Yhdysvaltain liittovaltion keskusrikospoliisi FBI on viime kesästä asti tutkinut mahdollisia yhteyksiä presidentti Donald Trumpin presidentinvaalikampanjan ja Venäjän välillä.
Asia vahvistui maanantaina 20. maaliskuuta, kun FBI:n ja NSA:n johtajat vastasivat Yhdysvaltain kongressin kysymyksiin tuntikausia kestäneessä kuulemisessa.
FBI:n johtaja James Comey kertoi poikkeuksellisesti keskeneräisestä tutkinnasta sen yhteiskunnallisen merkittävyyden vuoksi.
Hän vahvisti, että FBI tutkii presidentin kampanjanaikaista yhteydenpitoa Kremliin osana laajempaa tutkintaa Venäjän vaikutuspyrkimyksistä Yhdysvaltain presidentinvaaleissa.
Comey ei paljastanut käynnissä olevan tutkinnan yksityiskohtia. Sen sijaan hän vahvisti, että FBI:llä ei ole tietoja, jotka tukisivat Trumpin väitteitä Obaman määräämästä salakuuntelusta Trump Towerissa.
Comey lisäsi, että presidentti ei voi määrätä salakuunteluoperaatiota ketään vastaan.
Osa presidentin leikkauskohteista sotii täysin hänen vaalilupauksiaan vastaan.
Trump on viikkotolkulla väittänyt edeltäjänsä Barack Obaman salakuunnelleen Trump Towerin puhelimia vaalikampanjan aikana. Obaman itsensä lisäksi muun muassa FBI:n johtaja ja Trumpin omat puoluetoverit ovat kiistäneet presidentin väitteet.
Keskiviikkona 22. maaliskuuta Kalifornian republikaaniedustaja, edustajainhuoneen tiedustelukomitean puheenjohtaja Devin Nunes sanoi yhdysvaltalaismedialle, että presidentti on saattanut joutua ”vahingossa” tiedustelupalvelun kohteeksi ulkovaltojen tarkkailun yhteydessä.
Nunes kuitenkin kertoi myös, ettei Trumpiin kohdistetusta vakoilusta ole todisteita.
Presidentti Trump tulkitsi Nunesin haastattelun vahvistavan omat epäilyksensä.
”Arvostan erittäin paljon sitä, että he löysivät mitä löysivät”, presidentti sanoi toimittajille Valkoisessa talossa.
Jo seuraavana päivänä, torstaina 23. maaliskuuta uutiskanava CNN kertoi, että FBI:llä on tietoa jonka mukaan Trumpin lähipiiri oli yhteydessä Venäjän viranomaisiin presidentinvaalikampanjan aikana. FBI epäilee Trumpin avustajien tehneen Venäjän kanssa yhteistyötä demokraattien ehdokkaan, Hillary Clintonin vahingoittamiseksi.
Valkoinen talo kiiruhti etäännyttämään Trumpin muun muassa entisestä kampanjapäälliköstään Paul Manafortista, jonka kerrotaan saaneen miljoonia dollareita Vladimir Putinin ulkomaan operaatioiden edistämisestä vuonna 2006.
Trump, joka vaalikampanjansa aikana kehotti julkisesti Venäjää kaivamaan tietoja Clintonista, on sinnikkäästi kiistänyt epäilyt yhteyksistään Venäjään.
Trumpin turvallisuusneuvoja Michael Flynn joutui eroamaan helmikuun lopulla jäätyään kiinni Venäjään liittyvän tiedon pimittämisestä. Flynn oli valehdellut muun muassa varapresidentti Mike Pencelle siitä, mistä hän oli keskustellut Venäjän suurlähettilään kanssa.
Presidentin vaikeudet eivät pääty näihin erittäin vakaviin epäilyihin.
Trumpin kaavailemat talousuudistukset ovat kohdanneet vastustusta jopa hänen oman puolueensa sisällä.
Kaikki republikaanikuvernöörit eivät voi hyväksyä osavaltioihinsa kohdistuvia leikkauksia, ja painostavat nyt osavaltioidensa edustajia kongressissa vastustamaan Trumpin suunnitelmia.
Trump haluaa leikata miljardeja dollareita erilaisilta osavaltioita tukevilta ohjelmilta.
Erityisesti asumista ja työllistymistä tukievien ohjelmien, sekä sosiaali- ja terveyspalveluiden leikkaukset herättävät vastustusta.
Osa presidentin leikkauskohteista sotii täysin hänen vaalilupauksiaan vastaan. Valkoisen talon suunnitelmissa rahoitusta vähennetään monenlaisilta infrastruktuuriprojekteilta ja talouden elvytysohjelmilta.
Samaan aikaan Trump kiertää jo kampanjoimassa vuoden 2020 vaaleja varten ja lupaa panna tiet kuntoon ja tuoda työpaikat takaisin. Tammikuun loppuun mennessä Trumpin tukijat olivat lahjoittaneet jatkokauteen tähtäävään kampanjaan yli 7 miljoonaa dollaria.