Pomon pestit kuumensivat tunteita

Toimitusjohtaja Merja Ylä-Anttilan nimitykset Paltan ja EK:n johtoon paljastivat jännitteitä työnantajaleirissä, mediassa ja Ylessä.

Kotimaa
Teksti
Heikki Vento
Julkaistu yli kolme vuotta sitten

Yleisradion toimitusjohtajan Merja Ylä-Anttilan valinta 24. marraskuuta palvelutyönantajien Paltan puheenjohtajaksi oli voitto valtion omistamille yhtiöille.

Menestyksen sinetöi Veikkauksen varatoimitusjohtajan Velipekka Nummikosken nousu Paltan toiseksi varapuheenjohtajaksi.

Ylä-Anttilan valintaa tukivat valtionyhtiöt kuten VR ja Alko. Sekä Ylä-Anttila että Nummikoski kuuluvat järjestön työvaliokuntaan. Hallituksen toimikausi alkaa vuoden 2021 alussa.

Elinkeinoelämän keskusliitto puolestaan valitsi Ylä-Anttilan EK:n hallitukseen ja työvaliokuntaan. Paltan ja EK:n ratkaisuja ei otettu elinkeinoelämässä vastaan mutinoitta.

Suomen Yrittäjien toimitusjohtaja Mikael Pentikäinen arvosteli päätöksiä happamasti. ”Ei ole Suomelle hyväksi, jos elinkeinoelämämme vastuupaikoilla on korostunut rooli henkilöillä, jotka ovat valtion tai valtionyhtiöiden leivissä”, hän kirjoitti blogissaan.

Suomen Yrittäjien ja Helsingin Etelärannan työnantajaleirin välit ovat olleet vuosia koleat. Näkyvin särö tuli vuonna 2016, kun yrittäjäjärjestö jäi kilpailukykysopimuksen ulkopuolelle.

 

Ylä-Anttilan intoa ryhtyä työmarkkinajohtajaksi ihmeteltiin myös mediassa. Helsingin Sanomat arvioi 23. marraskuuta, että mielikuvaa Ylen yrityslinkistä vahvistaa Elinkeinoelämän valtuuskunnan entisen johtajan Matti Apusen nimitys Ylen hallituksen puheenjohtajaksi.

Keskisuomalaisen mukaan toimitusjohtajan näkyvä asema työantajajärjestössä vaarantaa Ylen uskottavuuden.

Päätoimittaja Pekka Mervolan mielestä Yleltä oli virhe pyrkiä elinkeinoelämän ydinpaikoille. ”Näin tehdessään Yleisradio ei oikein ymmärrä rooliaan yhteiskunnassa”, Mervola kirjoitti 18. marraskuuta.

Lehti jatkoi arvosteluaan 22. marraskuuta pääkirjoituksessaan, jonka mukaan ”joskus tilanne on kiusallinen, vaikka keskushenkilö ei sitä ymmärrä”.

Kannanottoja on tulkittu todisteeksi Ylen ja markkinarahoitteisten tiedostusvälineiden kehnoista suhteista.

Mervolan esimies, Keskisuomalaisen omistajayhtiön toimitusjohtaja Vesa-Pekka Kangaskorpi on Medialiiton puheenjohtaja. Myös hän kuuluu EK:n hallitukseen.

 

Medialiiton ja Ylen välit kiristyivät huomattavasti vuonna 2017, kun Medialiitto kanteli EU:n komissiolle Ylen verkkojournalismista. Kantelijoiden mielestä tekstimuotoiset nettisisällöt eivät kuulu yleisradioyhtiön julkiseen palveluun.

Riita on yhä kesken. Liikenne- ja viestintäministeriö viimeistelee esityksiä yleisradiolakiin, josta päättää eduskunta.

Ennen verkkotaistelua sähköisen median ja painettujen tiedotusvälineiden suhteet viilenivät vuonna 2016, kun MTV loikkasi silloisesta Viestinnän keskusliitosta Paltaan. Ylä-Anttila oli tuolloin MTV Uutisten päätoimittaja.

Keskusjärjestön vaihtamisen jälkeen Palta on neuvotellut MTV:n puolesta Journalistiliiton kanssa alan työehtosopimuksista. Medialiitto edustaa sanoma- ja aikakausilehtien työnantajia.

 

Ylen ympärillä keskustelu nimityksistä kärjistyi, koska Ylä-Anttila ei ollut varmistanut selustaansa. Erityisen sapekkaita puheenvuoroja ovat käyttäneet sosiaalidemokraatit, joita myös ärsyttää Apusen valinta hallituksen puheenjohtajaksi.

Kriitikoiden mielestä Ylen riippumattomuus vaarantuu, kun johtaja on näkyvässä asemassa työnantajaleirissä. Ylen hallituksen puheenjohtaja Thomas Wilhelmsson kertoi Iltalehdelle, että hallitus kävi nimityksestä ”vakavan keskustelun”.

Ylessä keskustelu äityi niin vilkkaaksi, että johtaja joutui selittämään asiaa talon väelle. Henkilökunnalle lähettämässään kirjeessä Ylä-Anttila pyysi anteeksi sitä, ettei nimitykseen haettu siunausta hallintoneuvostolta.

Sitä kovin pahoittelen”, hän kirjoitti.

Ylä-Anttila hämmästeli moitteita, koska Ylen johtajat ovat aiemminkin toimineet työnantajien luottamuselimissä. Hän epäili, että arvostelijoiden tarkoituksena on murentaa Ylen riippumattomuutta.

”Reilun kahden vuoden kokemuksella olen huomannut, että sitä koetetaan horjuttaa monesta suunnasta ehkäpä oman politiikanteon vuoksi Ylen kustannuksella.”

Kirjeessään työntekijöille toimitusjohtaja kiisti jyrkästi, että hän kajoaisi Ylen ohjelmiin.

”Työnantajarooliin liittyvät tehtäväni eivät vaikuta Ylen journalismiin tai mihinkään ohjelma- ja sisältöpäätöksiin. Palomuurit ovat pitäneet ja pitävät.”

 

Ylä-Anttila esiintyy ahkerasti julkisuudessa. Hän on entinen tv-journalisti ja tuttu suurelle yleisölle. Ylä-Anttilan asema Ylen keulakuvana korostuu, koska yhtiön muu johto on vain harvakseltaan esillä julkisuudessa.

Edellinen uutis- ja ajankohtaistoimituksen päätoimittaja Atte Jääskeläinen oli tiuhaan esillä julkisuudessa. Nyt Ylä-Anttila on yleisölle huomattavasti tunnetumpi kuin nykyinen päätoimittaja Jouko Jokinen.

Vuoden 2021 alussa Yle aloittaa viisivuotisen Hyvin sanottu – Bra sagt -kampanjan, joka pyrkii kohentamaan suomalaista keskustelukulttuuria ja luomaan turvallisia keskusteluympäristöjä.

Ylessä on ihmetelty sitä, että keulakuva on tässäkin tapauksessa toimitusjohtaja eikä päätoimittaja Jokinen.

”Hanke on Ylen tehtävän ytimessä. Yle on julkisen palvelun mediana yksi osa demokratiaa ja sen ilmentymä”, Ylä-Anttila totesi Ylen tiedotteessa.

Ylä-Anttila kieltäytyi SK:n haastattelusta.