Kanava: Medialiitto vastaa Yle-kritiikkiin: julkisilla varoilla ei saa vaarantaa demokratialle välttämättöntä lehdistöä

Julkisesti rahoitetun yleisradiotoiminnan ja yksityisen median välinen raja on piirrettävä mahdollismman selkeästi, kirjoittaa Medialiiton toimitusjohtaja Jukka Holmberg Kanava-lehdessä.

Euroopan unioni
Teksti
Jukka Holmberg

Julkisesti rahoitetun yleisradiotoiminnan ja yksityisen median välinen raja on piirrettävä mahdollismman selkeästi, kirjoittaa Medialiiton toimitusjohtaja Jukka Holmberg Kanava-lehdessä. Suomen Kuvalehti julkaisee Kanavassa aiemmin julkaistuja tekstejä verkossa.

Dosentti Heikki Hellman pohtii EU:n valtiontukisääntelyn soveltamista yleisradiolakiin ja Yleisradion toimintaan mielipidekirjoituksessaan (Kanava 6/2020).

Kysymys on kotimaisen lehdistön toimintaedellytysten turvaamisesta kestävällä tavalla. Se edellyttää mahdollisimman selkeää ja tarkkaa rajanvetoa julkisen rahoituksen yleisradiotoiminnan ja yksityisen median välillä.

Yleisradiolla on tärkeä rooli laadukkaan audiovisuaalisen journalismin tuottamisessa ja sananvapauden edistämisessä. Yleisradion rinnalle tarvitaan kuitenkin myös elinvoimainen, monipuolinen lehdistö.

EU:n valtiontukisääntely on Suomen valtiota sitovaa voimassa olevaa oikeutta. Euroopan komissiolla, ei kansallisilla viranomaisilla, on yksinomainen toimivalta arvioida jäsenvaltion myöntämän valtiontuen soveltuvuutta sisämarkkinoille. Viime kädessä toimivalta sääntelyn tulkitsemiseen on EU-tuomioistuimella – myös yleisradiotoiminnan kontekstissa.