Tuulivoimaa tuettu jo yli 500 miljoonalla: Nyt Sipilän hallitus säätää uutta lakia – hintalappu arvoitus

Tarjouskilpailuiden uskotaan laskevan uusiutuvan energian tuotantokustannuksia.

energiatuet
Teksti
Mikko Niemelä
Julkaistu yli kolme vuotta sitten

Pääministeri Juha Sipilän (kesk) hallitus uudistaa lakia, joka koskee uusiutuvan energian tuotantotukia. Uudessa laissa ehdotetaan, että uusiutuvan energian tuotantotukea jaettaisiin jatkossa tarjouskilpailujen kautta tuuli- aurinko- ja muille uusiutuvan energian tuotantomuodoille paitsi vesivoimalle. 

Yksinkertaistettuna tarjouskilpailu toimisi seuraavasti. Valtio tilaa haluamansa määrän tuotettua sähköä. Kilpailun voittaa yritys, joka kykenee tuottamaan halutun määrän halvimmalla käyttäen uusiutuvaa energiaa.

Sipilän hallitus uskoo, että näin kustannukset pysyisivät hallinnassa, koska tukea saisivat vain kilpailukykyisimmät investoinnit.

 

Mitkä ovat uuden lain kustannukset veronmaksajille? Tähän lakiesityksessä ei osata tarkasti vastata.

Uuden lain hinnaksi veronmaksajille viranomaiset arvioivat 300–600 miljoonaa euroa vuoteen 2035 mennessä.

Arviota voi pitää suhteellisen ”karkeana”. Lopulliset kustannukset riippuvat sähkön markkinahinnasta, jonka ennustaminen vuosia eteenpäin on mahdotonta.

Työ- ja elinkeinoministeriön valmistelema arviolaskelma on kuitenkin joka tapauksessa huomattavasti realistisempi kuin nykyisen lain pohjaksi tehty arvio.

Nykyinen tukijärjestelmä otettiin käyttöön elinkeinoministeri Mauri Pekkarisen (kesk) johdolla vuonna 2011. Tuolloin arvioitiin sähkön markkinahinnaksi pitkällä aikavälillä 50 euroa megawattitunnilta (MWh).

Nykyisten tukien määrä pohjaa tähän arvioon.

Todellisuudessa sähkön hinta on pysynyt jo vuosia noin 30 eurossa megawattitunnilta. Tämän seurauksena valtion kassasta on kulunut koko ajan enemmän rahaa etenkin tuulivoimatukiin.

Energiaviraston tilastojen mukaan tuulivoimaloille onkin jo maksettu yhteensä tukia jo noin 509 miljoonaa euroa.

Vaikka uusi laki hyväksyttäisiin, nykyinen tukijärjestelmä on voimassa vuoteen 2030 saakka: järjestelmään ei enää otettaisi uusia voimaloita. 

Rahat tuotantotukeen otetaan valtion budjetista. Esimerkiksi vuonna 2018 pelkkiin tuulivoimatukiin budjetoitiin 250 miljoonaa euroa.

Ei ole siis yllätys, että valtiovarainministeriö suhtautuikin penseästi uuteen tukijärjestelmään. Ministeriön mukaan Sipilän hallituksen pitäisi ottaa huomioon, ettei uudelle laille ole EU-pakotetta.

”Nyt ei ole ulkoista pakkoa ottaa uutta tuotantotukea käyttöön, sillä EU:n vuoteen 2030 tähtäävät tavoitteet ovat sitovia EU-tasolla, eivät kansallisesti”, VM kirjoittaa lausunnossaan.

Poliittisesti tuotantotuki on haasteellinen.

Sipilän hallitukseN ei siis olisi mikään pakko luoda uutta tukijärjestelmää. Hallituksen ilmastostrateginen linjaus kuitenkin haluaa lisätä uusiutuvaa energiatuotantoa – ja sitä saadaan aikaiseksi tukipolitiikalla.

Uudistuksen taustalla vaikuttaa kansainvälinen ilmastopolitiikka, jonka mukaan Suomen pitäisi vähentää päästöjään ja siirtyä sähköntuotannossa yhä enemmän kohti uusiutuvia energiamuotoja.

Poliittisesti uusi tuotantotuki on kuitenkin hyvistä päämääristään huolimatta vähintäänkin haasteellinen.

Sipilän hallitus leikkaa vaalikautensa aikana neljä miljardia euroa eri hallinnonaloilta. Samaan aikaan yritystukia  on kritisoitu hieman joka puolelta ja etenkin arvostelu tuulivoimaa kohtaan on lisääntynyt.

Tuulivoiman vastustajat ovat kritisoineet voimaloiden ulkonäköä ja meluhaitoista on valitettu. Tuulivoimalat eivät ole myöskään tuoneet kunnille juurikaan työpaikkoja tai verotuloja.

Uusiutuvan energian käyttöönotto onkin poliittisesti vaikeaa, sillä muutos pitää rahoittaa veronmaksajien rahoilla. Sen sijaan tuulivoima-alan teollisuudelle ja sijoittajille tilanne sopii mainiosti. Heidän riskinsä pienenevät.

Esitys uudeksi uusiutuvan energian tukijärjestelmäksi on eduskunnan talousvaliokunnan käsiteltävänä. Valiokunnassa on herättänyt keskustelua ainakin se, miten lain tavoite eri energiamuotojen tasapuolisesta kohtelusta toteutuu.