Finanssivalvonta tutkii Afrikan jättikaupoilla ratsastaneen Loudspringin tiedottamista

Pörssivalvoja kertoo seuranneensa Loudspringiin liittyvää keskustelua ja vakuuttaa, että kaikkiin mahdollisiin rikkeisiin puututaan.

Finanssivalvonta
Teksti
Jarno Liski
Julkaistu yli kolme vuotta sitten

Finanssivalvonta tarttui pörssiyhtiö Loudspringin erikoiseen tiedottamiseen jo puolisen vuotta sitten.

Loudspringistä kerrotaan, että yhtiö sai tammikuussa 2018 valvojalta selvityspyynnön salkkuyhtiönsä Nocartin projektien tiedottamisesta.

“Me vastasimme kysymyksiin ja sen jälkeen se ei ole aiheuttanut mitään toimenpiteitä”, kertoo Loudspringin toimitusjohtaja Lassi Noponen.

Finanssivalvonta ei kerro keskeneräisistä valvontatoimista julkisuuteen.  Suomen Kuvalehti kysyi viranomaiselta mahdollisista päättyneistä valvontatoimista. Finanssivalvonnan antamista tiedoista käy ilmi, että sellaisia ei tältä vuodelta ole.

Toisin sanoen asian selvittäminen näyttää olevan edelleen kesken.

Helmikuussa 2018 Suomen Kuvalehti kertoi Loudspringin osaomistaman Nocart-yhtiön Sambian-tilauksen ongelmista. Tilaus oli viivästynyt ainakin vuodella.

Jutussa kerrottiin myös, että julkisuuteen kerrottu voimakas liikevaihdon kasvu ja voitot nojaavat lähes yksinomaan myyntisaamisiin eli laskuihin, joita asiakas ei ole maksanut.

Nocartin positiivisia näkymiä ahkerasti mainostanut pörssiyhtiö ei ollut itse kertonut markkinoille Sambian ongelmista. First North -listalla noteerattava Loudspring tiedotti tilanteesta vasta jutun jälkeen.

 

Elokuun 30. päivänä Suomen Kuvalehti julkaisi laajan jutun salkkuyhtiö Nocartin Afrikan-valloituksen todellisesta tilanteesta. Yrityksen hankkeista on vaikea saada selkoa.

Entiset ja nykyiset työntekijät kertoivat, että yritys on yrittänyt myydä sellaista, joka ei toimi kunnolla, tai jota ei ole teknisesti realistista toteuttaa.

Markkinavalvoja Anu Lassila-Lonka kertoo Finanssivalvonnan seuranneen uutisointia pörssiyhtiö Loudspringin ja sen sijoituskohteen Nocart Oy:n epäselvyyksistä. 

”Sehän kuuluu meidän normaaliin tiedottamisen valvontaan, että me seuraamme mitä tapahtuu. Samaten sisäpiiriläisten kaupankäynti. Olemme kiinnittäneet huomiota ja lukeneet lehtiä ja kommentteja kyllä. Tiedämme mistä puhutaan”, Lassila-Lonka sanoo.

Hän korostaa, että Finanssivalvonta ei kommentoi listattujen yhtiöiden valvontatoimenpiteitä kesken prosessin.

Lassila-Lonka kommentoi tässä jutussa valvontaa ja sääntelyä yleisellä tasolla.

 

Syyskuun 12. päivänä Suomen Kuvalehti kertoi, miten Loudspringin johtokolmikko oli myynyt yhtiön osakkeita keväällä 2017.

Kaupanteko tapahtui vain kaksi päivää ennen kuin Loudspringin tärkeimmän sijoituskohteen Nocartin vaikeudet paljastanut tilinpäätös tuli julkisesti saataville. 

Tilinpäätöksestä käy ilmi, että tiedotteissa hehkutettu Nocartin liikevaihdon kasvu olikin vain myyntisaamisia. Toisin sanoen hehkutetut Afrikan-kaupat eivät juuri näkyneet Nocartin tilillä.

Lassi Noponen, Timo Linnainmaa ja Tarja Teppo myivät osakkeitaan miltei miljoonalla eurolla.

Noposen mukaan Finanssivalvonta ei ole pyytänyt selvitystä näistä osakekaupoista.

Nocartin hallituksessakin istunut Noponen on vedonnut siihen, että hän ei ole ollut tuossa vaiheessa tietoinen viranomaisille lähetetyn tilinpäätöksen sisällöstä. Hän kiinnittää huomiota myös siihen, että tilinpäätöksen julkiseksi tulo ei vaikuttanut osakekurssiin.

“Kun keskustelimme tämän jutun jälkeen, niin pääomamarkkinoita tuntevat ihmiset olivat yksimielisesti sitä mieltä, että eihän siinä ole mitään, kun ei ole mitään kurssireaktioita.”

Tosiasiassa osakkeitaan myyneet johtohenkilöt eivät olisi itsekään voineet etukäteen tietää, miten Nocartin tilinpäätöstietojen julkiseksi tuleminen vaikuttaisi markkinoihin.

Asia ei saanut tuolloin julkisuutta, koska analyytikot tai tiedotusvälineet eivät kiinnittäneet siihen huomiota.

Noponen korostaa lisäksi, että tilintarkastaja on sittemmin hyväksynyt tilinpäätöksen.

Vuoden 2016 tilinpäätöstä koskevassa lausunnossaan tilintarkastaja kuitenkin kiinnitti huomiota siihen, että myyntisaamiset ovat pääosin maista, joissa on melko kehittymätön pankkijärjestelmä. Tarkastajan arvion mukaan saamisiin liittyy normaalia suurempi viive ja luottotappioriski.

 

Loudspring ei ole markkinavalvonnan näkökulmasta aivan tavallinen tapaus. Sen arvo pörssissä määräytyy valtaosin yhtiön osaomistamien yhtiöiden arvon perusteella.

Sijoituskohteet taas ovat listaamattomia startup-yhtiöitä, joiden arvo on käytännössä kokonaan tulevaisuudenodotusten varassa.

Sen vuoksi Loudspringin kurssi heiluu voimakkaasti sen mukaan, mitä se kertoo sijoituskohteena olevista yhtiöistään julkisuuteen.

”Listaamattomalla yhtiöllä ei ole samanlaista lakiin perustuvaa tiedonantovelvollisuutta kuin listatulla yhtiöllä, joten listaamaton yhtiö voi vapaammin määrittää ne asiat, joista se tiedottaa”, huomauttaa Lassila-Lonka.

Loudspring on varsin vapaasti valinnut, mitä listaamattomien sijoituskohteidensa kuulumisia se tiedottaa – ja mitä jättää tiedottamatta.

Lassila-Lonka kuitenkin korostaa, että listatulla yhtiöllä on vastuu arvioida myös sen listaamattomien sijoituskohteiden julkistamien tietojen paikkansapitävyyttä.

Tarvittaessa yhtiön tulee ottaa niihin kantaa pörssitiedotteella.

 

Pörssin First North -listatun yhtiön velvollisuudet ovat osin löysempiä kuin pörssin päälistalla olevien yhtiöiden.

Niitäkin koskee tiedottamisen sääntöjen lisäksi myös sisäpiirikauppoihin liittyvä sääntely.

Lain mukaan listatun yhtiön johtajat eivät esimerkiksi saa käydä yhtiön osakkeella kauppaa 30 päivän aikana ennen yhtiön osavuosikatsauksen tai vuositilinpäätöksen julkaisemista.

Loudspringin johtokolmikko ei kuitenkaan myynyt osakkeitaan Loudspringin tilinpäätöksen julkiseksi tulemisen kynnyksellä. Kyse oli Nocartin tilinpäätöksestä.

Näin ollen 30 päivän kaupankäyntikielto ei päde.

Onko lainsäädännössä porsaanreikä?

”Sääntelyssä on näkemyksemme mukaan varauduttu esittämääsi tilanteeseen, koska sisäpiirikauppoja koskeva kielto on yleinen. Se koskee ketä tahansa henkilöä, jolla on sisäpiiritietoa”, Lassila-Lonka sanoo.

 

Loudspringin toimitusjohtaja Lassi Noponen on ollut myös Nocartin hallituksen jäsen.

Hallituksen jäsenen olisi luullut olleen keväällä 2017 tietoinen kaupparekisteriin toimitetun tilinpäätöksen sisällöstä.

Noponen on kuitenkin kiistänyt nähneensä kyseistä verottajalle ja kaupparekisteriin toimitettua asiakirjaa, jota hän nimittää ”tilinpäätösluonnokseksi”.

Tietämättömyys ei kuitenkaan aina riitä perusteluksi tiedottamatta jättämiselle.

”Yhtiön tulisi jatkuvasti arvioida kohdeyhtiöitään, että onko siellä tapahtunut sellaisia muutoksia, jotka vaikuttaisivat olennaisesti sijoituksen arvoon siellä listayhtiön taseessa”, sanoo Lassila-Lonka.

Loudspringin Noponen painottaa myös hallituksen jäsenen hankalaa asemaa.

“Jos joku istuu hallituksessa, ei hän voi luovuttaa mitään tietoa ilman sen yhtiön suostumusta.”

 

Jos Finanssivalvonta havahtuu epäselvyyksiin, se tekee ensin yhtiölle selvityspyynnön. Mikäli viranomainen tämän jälkeen näkee syytä epäillä rikosta, se tekee tutkintapyynnön poliisille.

Muuten Finanssivalvonta voi jättää asian sikseen, määrätä maksuja tai antaa huomautuksia.