Pörssilemmikin tyhjät miljoonalupaukset

Suomen Kuvalehti tutki yhtiötä, joka kertoi valloittaneensa Afrikan puhtaalla energialla. Menestys nojaa hankkeisiin, joista on vaikea saada selkoa.

Afrikka
Teksti
Salla Vuorikoski
Kuvat
Marjo Tynkkynen
Julkaistu yli kolme vuotta sitten

Kehittyvä Afrikka tarvitsee sähköä, ja ilmastonmuutoksen takia sen tulisi olla uusiutuvaa.

Lahtelainen Nocart-yhtiö kertoo vastaavansa tarpeeseen tuotteillaan, joilla sähköä voi tehdä melkein mistä hyvänsä kuten lehmänlannasta, sahanpurusta, muovijätteestä tai auringosta.

Nocart on ollut mukana vienninedistämismatkoilla ministerien kuten Jan Vapaavuoren (kok) ja Juha Sipilän (kesk) kanssa.

Ulkomaankauppa- ja kehitysministeri Kai Mykkänen (kok) kertoi marraskuussa 2017 blogissaan matkasta Ghanaan ja Nigeriaan ja kehui Nocartin energiaratkaisuja.

”Myös Nocartin ratkaisut yhden kylän tai kaupungin pienten energiaratkaisujen kytkemisestä älykkäästi toisiinsa, sähköakkuihin ja kulutusjoustotekniikkaan sopivat alueen tarpeisiin todella hyvin. Ihmettelisin, jos ei pian tärppää, kuten heillä jo Sambiassa ison mittakaavan hankkeessa aiemmin tänä vuonna kävi”, Mykkänen kirjoitti.

 

Yritys on saanut vetoapua veronmaksajilta Tekesin, Finnveran ja Finnfundin kautta. ”Kauppa käy lähes itsestään ja tilauskirjat täyttyvät nyt sellaista vauhtia, että asettamamme tavoite saavutetaan”, Nocartin toimitusjohtaja Vesa Korhonen sanoi syksyllä 2016 Team Finlandin julkaisemassa artikkelissa.

Vastuullisuuden korostaminen on tärkeä osa viestiä. Nocartin tarina on päässyt esiin tiedotusvälineissä.

”Huima harppaus lahtelaiselle”, kirjoitti Etelä-Suomen Sanomat marraskuussa 2016.

”Lahtelaisyritys ottaa sellaisia kasvuloikkia, että saumat uhkaavat vauhdissa ratketa”, uutisoi Helsingin Sanomat kesäkuussa 2015.

”Paremman maailman luominen on mukavampaa kuin paksun rahapussin kanssa lepääminen”, Kauppalehti kirjoitti maaliskuussa 2017.

Yksi syy näkyvyyteen on se, että Nocartista viidenneksen omistaa pörssiyhtiö Loudspring Oyj. Se tunnettiin aiemmin nimellä Cleantech Invest.

Loudspringiä puolestaan omistaa myös eduskunnan valvoma rahasto Sitra. Sen miljoonan euron sijoitus vuonna 2014 oli tae pörssilistautumisen onnistumiselle.

Toimitusjohtaja Vesa Korhonen kertoo haluavansa rakentaa parempaa maailmaa.
Toimitusjohtaja Vesa Korhonen kertoo haluavansa rakentaa parempaa maailmaa. © Marjo Tynkkynen

Loudspring on pitänyt huolen Nocartin toimien tiedottamisesta.

On kerrottu yhteensä 13 miljoonan euron tilauksesta Malawiin ja Nigeriaan ja 14 miljoonan dollarin tilauksesta Kenian aurinkovoimalaitokseen. Tuorein tilaus kuulutettiin elokuussa 2018 Keniaan: 62 miljoonaa euroa.

Suurimman potin kerrottiin tulleen tammikuussa 2017 Sambiasta: sokeriplantaasille toimitettavan aurinkovoimalatilauksen arvo oli peräti 200 miljoonaa dollaria. Hankkeen kerrottiin olevan osa valtavaa 11 miljardin dollarin kehityshanketta köyhällä Shangombon alueella.

”Nocartin hämmästyttävä menestys on myös vastaus keskusteluun, voiko kasvuyrityksillä olla merkitystä Suomen kansantalouden mittakaavassa”, pörssiyhtiö Loudspring tiedotti tuolloin.

Sijoittajat ryntäsivät ostamaan osakkeita. Päivässä osake vaihtoi omistajaa yli miljoona kertaa, tahti oli 35-kertainen edellispäivään verrattuna. Parissa viikossa kurssi lähes tuplaantui.

Tilinpäätösten mukaan Nocart on kasvanut rajusti ja – toisin kuin Loudspringin muut omistukset – tehnyt myös voittoa.

 

Nocartin mainetta kasvatti myös tunnustus kansainväliseltä Ernst & Young -tilintarkastusjätiltä. Se palkitsi marraskuussa 2017 Vesa Korhosen Entrepreneur of the Year -yrittäjäpalkinnolla.

”Korhonen luotsaa upeaa ja vastuullista globaalia menestystarinaa”, kuului raadin perustelu.

Keskusteluissa Nocartin entisten ja nykyisten työntekijöiden kanssa kuitenkin toistuu sama viesti. Yhtiö ei ole sitä, miltä näyttää.

”Kun Sambia tiedotettiin, me suoraan sanottuna naurettiin”, sanoo yksi Nocartissa työskennellyt.

”Mun mielestä Sambian suhteen ollaan hyvällä mallilla”, Nocartin toimitusjohtaja Vesa Korhonen kertoo.

Mitä tarkoittaa ’hyvällä mallilla’? Onko papereissa nimet?

”Kyllä papereissa on nimiä, mutta onko se 200 miljoonaa Yhdysvaltain dollaria lopulta se kokonaiskauppa”, Korhonen pohtii. Hän väläyttää, että kauppa voisi olla paljon isompikin, jos tilaajalla on tarpeita.

Todellisuudessa Sambian projektipäällikkö on lähtenyt Nocartista kesken kaiken. Hän ei edes käynyt työmaa-alueella Sambiassa.

Korhosen mukaan henkilö keskittyi toiseen hankkeeseen. Hän myöntää projektipäällikön lähteneen yrityksestä, mutta hanke on nyt toisen ihmisen vastuulla. Eikä siinä (Sambiassa) ole oikein ollut tekemistäkään, hän kertoo.

”Vesa on oikeasti uskonut, että hän on messiashahmo, joka pystyy tuomaan sähköä Afrikkaan.”

Sambiassa kehityshanketta vetää organisaatio nimeltä PADIC. Mikä PADIC on, siitä on vaikea löytää tietoa.

Sen johtaja Sitali Sitali kertoo puhelimessa, että Nocart ei ole toimittanut tarvittavaa dokumentaatiota.

”Me maksamme sitten, kun he toimittavat soveltuvuusselvityksen [feasibility study].”

Sitalin mukaan kehityshankkeen rahoittajat ovat salaisia. Hän myöntää toisaalta, että rahoitus ei välttämättä järjesty.

Sokeriplantaasin Facebook-sivu on kesän aikana kadonnut verkosta. Sitali Sitali ei anna selitystä sivun poistamiselle.

 

Lahdessa toimitusjohtaja Korhonen esittelee Sambian-suunnitelmia. Neuvotteluhuoneen näytöllä on nettisivusto, joka kuuluu Mo Strander -nimiselle taholle.

Sivustolla esitellään kuvapankkien ilmaiskuvia ostospalatseista ja muusta, mitä köyhälle sambialaisalueelle olisi tulossa.

Yllättäen Mo Strander hakee sivustolla myös tarjouksia samasta sokeriplantaasin voimalasta, jonka pörssiyhtiö Loudspring on jo ilmoittanut tulevan Nocartin toimitettavaksi.

Mikä ylipäätään on Mo Strander?

”En minä tiedä. Tää on se taho, joka on näitä suunnitelmia tehnyt”, Vesa Korhonen sanoo.

”Ihan rehellisiä kun ollaan, niin mulla ei ole mitään hajua, miksi ne pyytävät tarjouksia”, Korhonen sanoo.

Korhosen mukaan yritys on tehnyt Sitali Sitalin kaipaamasta soveltuvuusselvityksestä puolet.

 

Sambian hankkeen epäselvyys ei ole estänyt omistajan eli Loudspringin jatkuvaa tiedottamista Afrikan-onnistumisista.

”Jos minulta kysytään, niin mä en olisi itse enkä olekaan Sambian-diiliä julkaissut”, Nocartin Vesa Korhonen sanoo.

Entä muut hankkeet? Finnveran mainosvideolla Korhonen puhuu kenialaisen tyttökoulun sähköprojektista.

”Olihan se itsellekin hieno fiilis. Meidän ratkaisu mahdollistaa sen, että nämä 800 tyttöä pystyvät opiskelemaan siellä iltaisin”, Korhonen kertoo vuonna 2015 julkaistulla videolla.

Hanke ei tosin koskaan toteutunut.

”Ne eivät saaneet rahoituksia kasaan. Tahtotila oli hirmuinen siellä päässä, rehtori melkein itkua väänsi. Vaikka haluaisimme, mekään emme voi tehdä hyväntekeväisyyttä”, Korhonen sanoo.

 

Elokuussa 2018 Loudspring tiedotti Keniaan toimitettavasta voimalasta, jossa Nocartilla on yhteisyritys paikallisen toimijan kanssa.

Mihin voimala tulee? Mikä yhteisyrityksen nimi on? Ketkä ovat muita omistajia? Mihinkään näistä kysymyksistä Korhosella ei ole vastauksia.

”Tietyistä syistä johtuen kannattaa kysyä minulta myöhemmin.”

Vuonna 2016 Nocart vei voimalan Sasini-yhtiön maatilalle: sähköä piti tehdä lehmänlannasta.

Voimala ei toimi. Korhonen muotoilee asian niin, että ongelmia on ollut. Syy on Nocartin mukaan paikallisen huollon puutteessa.

”Se tuppaa olemaan niin, että ne sanovat, että nyt loppui kaasuntuotto. Sitten meidän pitää käydä välillä potkimassa se käyntiin.”

Nigeriaan piti Korhosen mukaan olla ”valtavat hankkeet”. Tilaaja oli hänen mukaansa luvannut kauppoja vuoden aikana vähintään kuudella miljoonalla dollarilla.

”Siitä meni kaksi viikkoa ja naira [Nigerian valuutta] suli yhdessä yössä”, Korhonen selvittää hankkeen epäonnistumista.

Myöhemmin Korhonen lisää, että epäonnistuminen koski jatkokauppoja. Alkuperäisen toimituksen osalta hän tarkentaa, että ”toimitus ei mennyt täysimääräisenä”.

 

Nocartin työntekijät kertovat, että pieniä toimituksia on tehty, mutta isot hankkeet eivät etene toivotusti.

Yritys on yrittänyt myydä sellaista, joka ei toimi kunnolla, tai jota ei ole teknisesti realistista toteuttaa. Asiakkaille toimitettavien teknisten dokumenttien taso on ollut niin heikko, kuvaa yksi työntekijä.

”Parilla A4-paperilla ei tee mitään”, sanoo toinen työntekijä.

Nocartin keskeiseksi keksinnöksi on kerrottu Power Management Unit, sähköntuotantoyksikkö. Keksintöä suojaavaa patenttia sille ei ole haettu. Vesa Korhonen kertoo syyksi pelon keksinnön kopioimisesta.

”Me parhaiten suojataan ne pitämällä suumme kiinni”, hän sanoo.

 

Keskustelua yrityksen sisällä on herättänyt myös Nocartin tekniikasta vastaavan johtajan pätevyys. Muutama työntekijä kertoo kuulleensa miehen viittaavan yliopisto-opintoihinsa.

Todellisuudessa mies on ilmoittautunut 2010-luvulla Aalto-yliopiston avoimen yliopiston kurssille, mutta ei ole suorittanut opintoja.

Nocartin johtaja itse sanoo, että ei ole puhunut perätöntä tietoa opinnoistaan.

”Jos joku muu on jotain tällaista kertonut tai kirjannut, se ei ole kyllä multa lähtöisin”, mies sanoo.

”Jos mä olisin kertonut, että olen vaikka lentäjä, niin mä en tiedä, miten se liittyy yrityksen julkisuuskuvaan”, hän ihmettelee.

Yliopisto-opintojen sijaan mies on työskennellyt muun muassa Puolustusvoimissa. Hän on myös pyörittänyt yrityksiä, jotka ovat tarjonneet turvallisuuspalveluja yksityishenkilöille ja järjestysmiehiä ravintoloihin.

Järjestysalalta hän siirtyi cleantech-liiketoimintaan. Vuonna 2014 Nocart rekrytoi miehen.

Toimitusjohtaja Vesa Korhosta ei tieto johtajan opintojen puuttumisesta tunnu hätkähdyttävän. Hän kuitenkin vahvistaa keskustelleensa johtajan kanssa tämän opinnoista ja sanoo olleensa tietoinen, että ”ainakin” Aalto-yliopistossa olisi opiskeltu.

Korhonen korostaa, ettei ole palkannut henkilöä koulutuksen perusteella eikä ole rekrytointitilanteessa opinnoista edes kysynyt. ”Asiakkaat ovat aina sataprosenttisen vakuuttuneita hänen osaamisestaan.”

Nocart ei ole hakenut sähkönhallintayksikölleen patenttia, koska toimitusjohtaja pelkää keksinnön kopiointia.
Nocart ei ole hakenut sähkönhallintayksikölleen patenttia, koska toimitusjohtaja pelkää keksinnön kopiointia.

Nocartin taloustiedoissa on isoja kysymysmerkkejä.

Vuoden 2017 tilinpäätös ilmestyi kaupparekisteriin kesäkuussa 2018. Sen mukaan Nocartin liikevaihto oli miltei kolminkertaistunut yli 31 miljoonaan euroon. Voittoakin syntyi 4,3 miljoonaa euroa. Myyntisaamisten määrä oli tosin valtava, lähes 41 miljoonaa euroa. Niillä tarkoitetaan maailmalle lähetettyjä laskuja, joita asiakas ei ole maksanut.

Näyttää siltä, että isoista hankkeista on kirjattu liikevaihtoa, mutta rahaa tulee sisään niukasti.

Korhonen kertoo, että luvut ovat virheellisiä. Selityksenä ovat tietojärjestelmäongelmat.

Korhosen mukaan oikea tilinpäätös on valmistunut ja se on tilintarkastettu vasta elokuussa 2018. Yhtiö ei anna sitä Suomen Kuvalehdelle.

Suullisesti Korhonen kuitenkin kertoo, että uudessa paperissa myyntisaamisia on selvästi vähemmän eli 25 miljoonaa euroa. Uusitun tilinpäätöksen hän lupaa toimittaa kaksi päivää haastattelun jälkeen, koska tuolloin paperit on määrä käsitellä yhtiökokouksessa.

Haastattelun jälkeen käy ilmi, että ainakaan kahdella pienosakkaalla ei ole yhtiökokouksesta tietoa. Laki vaatii, että kutsu tulee lähettää viimeistään viikkoa ennen kokousta.

 

Nocartille on kertynyt jo kymmenkunta maksuhäiriötä tänä vuonna.

Elokuun alussa eläkeyhtiö Varma haki yritystä konkurssiin, mutta veti hakemuksen pois 13. elokuuta, kun Nocart oli maksanut noin 40 000 euron velat. Sen jälkeenkin maksuhäiriöitä on rekisteröity useita.

Yrityksen työntekijät puhuvat ”moposta, joka lähti käsistä”.

”Vesa on oikeasti uskonut, että hän on messiashahmo, joka pystyy tuomaan sähköä Afrikkaan”, arvioi yksi.

Yksi entisistä työntekijöistä on eri mieltä. Hän sanoo oppineensa paljon lyhyen pestinsä aikana. Jos kauppaa ei syntynyt halutulla tavalla, se johtui hänen mukaansa Afrikan markkinoiden haastavuudesta.

”Sijoittamisessa riskit joskus realisoituvat”, hän sanoo.

 

Sijoittajilla on kuitenkin ollut vajavaiset tiedot päätöstensä tueksi.

Kun pörssiyhtiö Loudspring 14. elokuuta kertoi Nocartin uudesta Kenian-sopimuksesta, se ei maininnut mitään maksuhäiriöistä ja tuoreesta konkurssihakemuksesta.

Loudspringin toimitusjohtaja Lassi Noponen peruu alustavasti sovitun haastattelun Suomen Kuvalehden kanssa vedoten pörssikäytäntöjen mukaiseen hiljaiseen aikaan. Osavuosikatsaus on tulossa.

”Mitä tulee yksityiskohtiin, jossain menee raja siinä, mitä voimme toisten yritysten puolesta kommunikoida meidän kanavia pitkin”, talousjohtaja ja osaomistaja Timo Linnainmaa kommentoi SK:lle 15. elokuuta.

Noponen ja Linnainmaa omistavat molemmat viitisen prosenttia Loudspringistä. Noponen istuu myös Nocartin hallituksessa.

 

Nocartin toimitusjohtaja Vesa Korhonen ottaa vielä kerran yhteyttä toimitukseen ennen jutun julkaisua. ”Teihin tullaan huomenna ottamaan yhteyttä juristimme taholta. Samalla ilmoitan tässä, että kiellän oman haastatteluni käytön millään muotoa jutussa…”