Pienet kärsivät eniten

Kaupan alalla poikkeustila voi nopeuttaa rakennemuutosta vuoden 2008 finanssikriisin tapaan.

talous
Teksti
Matti Rämö
Julkaistu yli kolme vuotta sitten

Koronavirus iski Suomen talouteen toden teolla maaliskuun toisella viikolla.

”Suomen taloutta kannatellut kotimainen kulutus näyttää nyt ainakin hetkellisesti hyytyvän. Eri kanavia pitkin tulee nyt palautetta kaikilta toimialoilta”, Suomen Yrittäjien toimitusjohtaja Mikael Pentikäinen kertoi 13. maaliskuuta.

Hätähuutoja kuului Suomen Yrittäjien mukaan verkkokauppaa myöten.

”Tärkein syy [kulutuksen hyytymiseen] on pelko. Ihmisten fokus on nyt ymmärrettävästi omassa ja läheisten terveydessä.”

Hallituksen päätökset huomattavista liikkumisen ja liiketoiminnan rajoituksista koettelevat rajusti yrityskenttää.

Elinkeinoelämän keskusliiton yrityskyselyn mukaan 40 prosenttia vastaajista valmistautui henkilöstövähennyksiin jo ennen uusia rajoituksia.

Pahiten kriisi koettelee pienimpiä yrityksiä. Uudet liikkumista rajoittavat määräykset tiristävät asiakasvirrat minimiin.

Jo viikkojen kiinniolo ajaa monet pienet yritykset vakaviin maksuvaikeuksiin. Käytännössä tämä tarkoittaa valtaosaa Suomen yrityskentästä. Tilastokeskuksen mukaan 93 prosenttia suomalaisyrityksistä työllistää alle kymmenen henkeä.

Hallituksen tukipaketissa yrityksille osoitetaan 73 miljoonaa euroa ja Valtion eläkerahasto ohjataan lisäämään sijoituksia suomalaisten yritysten yritystodistuksiin. Lisäksi verotilitysten ja työnantajamaksujen hoitamiseen annetaan uusia joustoja.

Paketin hinnaksi laskettiin viisi miljardia euroa. Pienyrittäjäkenttää edustava Suomen Yrittäjät piti toimia hyvänä alkuna, mutta riittämättöminä. Järjestö on pyytänyt muun muassa vuoden 2020 aikana maksettujen verojen palauttamista yrittäjille ja vuoden aikaa niiden takaisin maksamiselle.

Suomen Yrittäjät ja Elinkeinoelämän keskusliitto haluavat myös mahdollisuuden nopeuttaa lomautusjärjestelyjä.

Kriisilaina-apua tarjoaa myös valtion rahoitusyhtiö Finnvera. Se lupaa lyhennysvapaata antamiinsa ja takaamiinsa lainoihin. Lisäksi Finnvera aikoo taata lisää hätävaraksi tarvittavia lainoja sekä jakaa niitä myös itse. Kriisin hoitoa helpottaa, että se ei ole lähtöisin rahoitusmarkkinoilta.

”Finanssikriisissä koko maailman talousjärjestelmä jäätyi pankkien keskinäisen luottamuspulan takia. Nyt raha on toistaiseksi liikkunut hyvin,” sanoo EK:n pääekonomisti Penna Urrila.

Yrittäjät ovat kyselleet apua vakuutusyhtiöistä.

Paniikkitunnelmissa yrittäjät ovat kääntyneet myös vakuutusyhtiöiden puoleen.

On jopa kysytty kriiseiltä ylipäätään turvaavaa vakuutusta.

”Yrittäjän toive oli, että vakuutus astuisi voimaan saman tien. Sellaista mahdollisuutta ei tietenkään ole. Vakuutus ei voi muutenkaan kattaa yritystoiminnan riskejä”, sanoo omaisuusvahingoista vastaava päällikkö Brita Palmu vakuutusyhtiö Ifistä.

Henkilökunnan koronatartunnat tai viruksen aiheuttama asiakaskato eivät siis oikeuta vakuutuskorvauksiin.

Vakuutusyhtiöt tarjoavat kyllä vakuutusta, joka korvaa, jos epidemia keskeyttää liiketoiminnan. Kyseisen vakuutuksen logiikka ei kuitenkaan noin vain taivu koronan kaltaiseen tapaukseen.

”Elintarvikkeita käsittelevien yritysten, kuten ravintoloiden tai vähittäistavarakauppojen, varsin yleisesti käyttämä epidemiakeskeytysvakuutus liittyy lähtökohtaisesti tilanteisiin, joissa tilat tai tuotteet ovat saastuneet ja viranomaiset määräävät yrityksen tilat suljettavaksi.”

”Korona on kuitenkin virus, joka leviää ihmisten mukana”, Palmu sanoo.

Toistaiseksi viranomaiset eivät ole määränneet esimerkiksi ravintoloita suljettaviksi.

”Jos aluehallintovirasto tai muu viranomainen määrää ravintolan tai vähittäiskaupan suljettavaksi koronaviruksen takia, se tulkitaan epidemiakeskeytysvakuutuksen korvaamaksi vahinkotapahtumaksi.”

 

Kaupan ala on Suomen suurin työllistäjä: siellä työskentelee 300 000 ihmistä.

Kulutustottumusten muuttuminen kriisin myötä iskee yrityksiin eri tavoin.

”Päivittäistavarakauppa pärjää aina, mutta erikoistavarakaupalla on edessä kovat ajat”, kertoo pääekonomisti Jaana Kurjenoja Kaupan liitosta.

”Esimerkiksi huonon talven ennestäänkin kiusaamalla urheiluvälinekaupalla on ongelmia, samoin vaatekaupalla. Kulutusta siirtyy parempiin aikoihin, mutta monella pienillä yrityksillä ei ole aikaa odottaa sitä.”

Liitossa uskotaan, että kurimus voi nopeuttaa rakennemuutosta. Niin kävi vuoden 2008 finanssikriisin jälkeen.

”Finanssikriisi kaatoi myös elinkelpoisia pienyrityksiä ja nopeutti siirtymistä tilanteeseen, jossa isot kansainväliset ketjut hallitsevat yhä suurempaa osaa markkinoista. Nyt koronakriisi voi nopeuttaa joka tapauksessa etenevää erikoiskaupan digitalisaatiota.”

Pienemmille yrityksille verkkoon siirtyminen on resurssien puutteen takia hidasta. Koronarysäys voi siis keskittää kauppaa entistä enemmän suurimpien toimijoiden käsiin.

Sata ihmistä työllistävä vaatealan yritys Nanso tuntee jo kriisin vaikutukset.

”Kun vertaa viime viikon lukuja viime vuoden vastaaviin, tulos on todella murheellinen. Vaatteiden ostaminen on harvoin akuutti asia”, sanoo Nanso Groupin toimitusjohtaja Antti Rönkkö.

Pienet jälleenmyyjät voivat kaatua.

”Jos myynti hiljenee tähän tahtiin, se tulee viemään suomalaisella vaatealalla vuosikausia kyteneen rakennemuutoksen loppuun kahdessa kuukaudessa.”