Suomen uudet hävittäjät: Todellisia vaihtoehtoja tullut yllättäen lisää – Trump heitti varjon F-35:n päälle

Uutisanalyysi: Monen Hornetin seuraajaehdokkaan tuotanto jatkuu paljon odotettua pitemmälle.
Kotimaa 14.12.2016 11:47
Boeing Super Hornet on yksi ehdokas Suomen tulevaksi monitoimihävittäjäksi.
Boeing Super Hornet on yksi ehdokas Suomen tulevaksi monitoimihävittäjäksi. © AP / LEHTIKUVA

Kun Suomi muutama vuosi sitten alkoi käynnistellä vuosisadan asekauppaansa, Hornet-hävittäjien seuraajan valintaa, kaupalliset asetelmat vaikuttivat selkeiltä.

Markkinoilla oli vain kaksi konetyyppiä, joiden tuotanto jatkuisi varmuudella pitkälle 2020-luvulle. Ne olivat yhdysvaltalainen Lockheed Martin F-35 ja ruotsalainen Saab JAS 35 Gripen E.

Amerikkalaiskoneen tuotanto jatkuu kauan, koska se on vasta alkamassa ja sitä tehdään tuhansia kappaleita. Gripenin tuotanto jatkuu, koska se alkaakin vasta lähellä vuosikymmenen vaihdetta.

Tuotannon jatkuminen taas on uusien hävittäjäasiakkaiden kannalta avainkysymys. Jos konetyypin valmistus loppuu ennen 2020-luvun alkuvuosia, Suomen vasta vuonna 2021 tilattavat, näillä markkinoilla sinänsä merkittävät konemäärät eivät millään riitä valmistuksen uudelleen käynnistämiseen.

Muutama vuosi sitten näytti siis siltä, että todellinen valinta tehtäisiin F-35:n ja Gripenin välillä. Mukaan tietenkin kutsuttaisiin myös kolme muuta merkittävää länsimaista valmistajaa, mutta enemmänkin näön vuoksi. Niiden auringonlaskun tuotteilla – eurooppalaisella Eurofighterillä, ranskalaiselle Rafalella ja yhdysvaltalaisella Super Hornetilla – ei olisi mitään mahdollisuuksia lyhenteellä HX tunnetun Hornetin seuraajan valinnassa.

Nyt tilanne on kuitenkin muuttunut. Maailma on paljon aiempaa epävakaampi paikka ja aseisiin on alettu käyttää entistä enemmän rahaa, etenkin rauhattomassa Lähi-idässä.

Rahaa on liiennyt myös hävittäjämarkkinoille, joilla vientikaupat ovat jatkaneet kaikkien kolmen elinkaarensa ehtoopuolella olevan konetyypin tuotantoa 2020-luvun puolelle saakka. Ja muhimassa on runsaasti lisäkauppojakin.

Suomen HX-hankkeelle tämä on hyvä uutinen. Mitä useampia vakavasti otettavia osanottajia valintakisassa on mukana, sitä parempiin ehtoihin ostajalla on mahdollisuus päästä.

 

Toisaalta uusi tilanne sen kuin lisää Puolustusvoimien logistiikkalaitoksen ja ilmavoimien valtavaa urakkaa. Kaikkien viiden ehdokkaan tuhansien sivujen vastaukset Suomen tietopyyntöön on nyt käytävä läpi yhtä huolellisesti.

Julkisuuteen tämän urakan edistymisestä on luvassa vain hyvin vähän tietoa.

HX-hankkeessa vannotaan silti mahdollisimman suuren julkisuuden nimeen. Hanketta puolustusministeriössä koordinoiva ilmavoimien entinen komentaja Lauri Puranen lupaa kertoa kaiken, minkä voi. Se on hyvin vähän.

Vastausten olennaiset osat ovat sekä yritysten että sotaväen tiukimmin varjeltuja salaisuuksia. Joskus loppukeväästä on luvassa jonkinlainen tiedote, mutta se tuskin antaa minkäänlaisia perusteita voittajan arvuuttelulle.

Hävittäjämarkkinoiden viimeaikainen menestyjä on ollut Super Hornet. Sen uusin kauppa syntyi naapurimaahan Kanadaan, joka on alusta saakka ollut mukana rahoittamassa kilpailevan koneen eli F-35:n kehitystä.

Koneen hankintaprosessi sössittiin Kandan edellisen hallituksen aikana kuitenkin niin perusteellisesti, että tuleva pääministeri Justin Trudeau lupasi jo vaalikampanjassaan perua F-35-kaupan. Näin hän alan asiantuntijoiden ihmeeksi myös teki ja koko uuden hävittäjäprosessin valintaprosessi aloitettiin alusta.

Kanada ei kuitenkaan pystyisi hoitamaan puolustussitoumuksiaan vanhalla 77 Hornetin laivastollaan, joten väliaikaisratkaisuksi ostetaan 18 Super Hornetia.

Samaan konetyyppiin päätyi myös Kuwait. Se hankkii 40 konetta ja maksaa niistä 10 miljardia Yhdysvaltain dollaria eli 250 miljoonaa dollaria eli 235 miljoonaa euroa kappaleelta.

Ranskalainen Rafale kävi vuosia kestäneen ja useita äkkikäänteitä sisältäneen prosessin jälkeen kaupaksi Intiaan. Se osti 36 konetta 7,75 miljardilla eurolla, mikä tekee kappalehinnaksi 215 miljoonaa euroa. Lisäkaupoista neuvotellaan. Näin lasketut kappalehinnat ovat vain suuntaa-antavia, sillä kauppoihin sisältyy paljon muutakin kuin pelkät koneet.

Tanska valitsi F-35:n ja ostaa 27 konetta 20 miljardilla kruunulla.  Yksi kone maksaa näin melko tasan sata miljoonaa euroa. On vaikea uskoa, että Rafale ja Eurofighter maksaisivat tuplasti F-35:n verran. Tätä asetelmaa hämmästelivät myös Tanskan tarjouskilvan hävinneet ehdokkaat.

Eurofighterin Eurooppa-johtaja Mark Parkinson sanoi marraskuussa Helsingissä, ettei Tanskan ”erittäin hämmästyttävä” valintaprosessi perustunut tosiasioihin. Toinen häviäjä, Boeing, teki valinnasta virallisen valituksen.

Trump: ”F-35-hanke ja sen kustannukset eivät ole kontrollissa.”

F-35:n edullisuuteen ei usko myöskään ensi kuussa Yhdysvaltain presidentiksi nouseva Donald Trump. Hän moitti jo vaalikampanjansa aikana konetta täysin epäonnistuneeksi hankkeeksi.

Alkuviikosta Trump Towerista singahti ankara tviitti:

”F-35-hanke ja sen kustannukset eivät ole kontrollissa. Asevoimien (ja muiden) hankinnoissa voidaan säästää miljardeja tammikuun 20. päivän jälkeen.”

F-35:n valmistajayhtiöiden osakekurssit notkahtivat, mutta todelliseen huoleen Trumpin tviitti ei niille anna aihetta. Yhdysvaltain puolustusvoimat on täysin riippuvainen F-35:stä. Konetta aiotaan ostaa 2 457 kappaletta yhteensä 379 miljardilla eurolla.

Tinkiä tietysti voidaan ja Diili-ohjelman sankarin hengessä niin varmasti tehdäänkin. Tinkiminen on kuitenkin vaikeaa, kun mitään vaihtoehtoa tuhansien F-35-koneiden ostamiselle ei ole olemassa.