Uhatut eväkkäät

Vihreästä sähköstä ei voi puhua, jos kalakannat on tuhottu, sanoo Luken erikoistutkija Marja-Liisa Koljonen.

Luonnonvarakeskuksen uusimman arvion mukaan Suomen arvioiduista 75 kalalajista 12 on uhanalaista. Mitkä tekijät ovat kalojen suurin uhka, Luonnonvarakeskuksen erikoistutkija Marja-Liisa Koljonen?

”Uhanalaisuuteen ovat vaikuttaneet eniten jokiin rakennetut nousuesteet, jotka ovat estäneet vaelluskalojen nousun jokien lisääntymisalueille.”

”Lisäksi lukuisat vesistötyöt, säännöstelykäytännöt ja happamien jätevesien vaikutukset veden laatuun ovat heikentäneet kalojen lisääntymistä.”

Järvissä uhanalaisimmat kalat ovat Saimaan alueen nieriä ja järvilohi, merellä harjus ja ankerias. Kuinka näitä kaloja voidaan suojella tehokkaammin?

”Saimaan alueen nieriän ja järvilohen kantoja on jo vuosia pidetty yllä viljelyllä ja palautusistutuksin. Kalojen pääsy lisääntymään olisi vielä turvattava.”

”Meressä harjuksen kalastuskielto koskee koko merialuetta, ja yksi harjuskanta on otettu viljelyyn. Ankeriaan heikko tilanne on Euroopan laajuinen ja vaatii jyrkkiä toimia koko alueella.”

Suomessa on edelleen salakalastusta. Miksi ihmiset salakalastavat?

”Tämä kysymys olisi hyvä kohdistaa salakalastusta toteuttaville kalastajille. Todennäköisesti on kysymys siitä, että asian vakavuuden astetta ei ymmärretä.”

Miten salakalastus saadaan loppumaan?

”Ymmärryksen ja tiedon puutetta voidaan aina yrittää tiedottamisella parantaa, mutta välinpitämättömyyteen tämä ei aina auta. Asenneilmasto täytyy saada muuttumaan.”

Miten ihmisten tietoisuutta eri kalojen alamitoista saadaan lisättyä?

”Asetus kalojen alamitoista on vielä verrattain uusi ja osin mutkikas, joten tiedottamiseen olisi panostettava eri keinoin muun muassa paikallislehdissä ja sähköisessä mediassa.”

Kalateiden ongelma on ollut niiden toimimattomuus. Mistä tämä johtuu?

”Suurin ongelma on edelleen kalateiden vähäisyys. Täten toimivien kalaväylien joukosta nousee esille myös huonosti toimivia tai jopa toimimattomiakin. Hyvin toimivista tulisi ottaa mallia.”

Onko Suomi panostanut tarpeeksi kalakantojen elintilan parantamiseen?

”Panostus ei ole ollut riittävää. On kuitenkin muistettava, että kalateiden rakentaminen, kutupaikkakunnostukset ja kalastussäädökset näkyvät kalakannassa vasta vuosien kuluttua.”

Mihin rahat pitäisi kalakantojen suojelemisessa käyttää?

”Riittävä kalakantojen luonnontuotannon aikaansaaminen pitäisi olla tavoitteena.”

Vesivoima ja vaelluskalakannat taistelevat samasta vesitilasta. Voivatko ne elää rinta rinnan?

”Samassa tilassa toimivien pitää löytää ratkaisuja, joissa molemmat otetaan huomioon. Vihreästä sähköstä ei voi puhua, jos kalakannat on tuhottu.”

Sisältö