Stuk arvostelee jälleen Pyhäjoen ydinvoimalahanketta – ”Valmiutta ydintekniseen rakentamiseen ei ole”

Fennovoima on kehittänyt johtamisjärjestelmäänsä, mutta Rosatomin tytäryhtiön toiminta ei vastaa suunnitelmia.
Kotimaa 18.10.2016 16:25
Hanhikiven ydinvoimalan rakentaminen Pyhäjoella on tarkoitus aloittaa 2018. Havainnekuva. © Hannu Vallas / Lehtikuva, grafiikka Hannu Kyyriäinen

Fennovoiman ydinvoimalahanke saa edelleen moitteita Säteilyturvakeskus Stukilta. Sen tuoreen valvontaraportin mukaan Fennovoiman venäläinen laitostoimittaja Raos Project Oy ei ole kyennyt kehittämään organisaatiotaan eikä johtamisjärjestelmiään toivotulla tavalla.

”Tällä hetkellä hankkeen laadunhallinta on monelta osin vielä kehitysvaiheessa, eikä Stukin arvion mukaan valmiutta ydintekniseen rakentamiseen ole vielä olemassa”, raportissa todetaan.

Raos Project kuuluu Venäjän ydinvoimateollisuudesta vastaavaan valtiolliseen Rosatom-konserniin.

Stuk korostaa, että Fennovoima on kehittänyt omaa johtamisjärjestelmäänsä systemaattisesti. Samanlaista kehitystyötä vaadittaisiin kuitenkin koko toimitusketjussa, jos halutaan, että ydinvoimalarakentamisen suomalaiset vaatimukset täyttyvät.

Stukin mukaan Raos Projectilla ei ole kuitenkaan riittäviä henkilöstöresursseja suuren ydinvoimalahankkeen toteuttamiseen. Lisäksi Raos ei ole ilmoittanut, mitkä organisaatiot vastaavat rakentamislupavaiheen suunnittelusta.

Stuk muistuttaa, että monet ydinvoiman rakentamisen kannalta avainasemassa olevat organisaatiot ovat vielä ilman sopimusta eikä esimerkiksi automaation toimittajista ole selkeää kuvaa.

Fennovoima ilmoitti kesällä laitostoimittajan solmimasta turbiinisopimuksesta. Turbiinilaitoksen sijoittaminen laitospaikalla ja sen yhteydet reaktorilaitokseen on kuitenkin huomioitava laitoksen perussuunnittelussa ja turvallisuuden arvioinnissa.

 

Stuk on arvostellut Rosatomin ja Fennovoiman yhteistoimintaa alusta alkaen. Ydinvoimalaitoksesta pitäisi esittää lähes täydellinen suunnitelma jo rakentamislupahakemuksen yhteydessä, mutta Fennovoiman suunnitelma oli alkuun erittäin puutteellinen.

Stuk on kiinnittänyt huomiota myös yhtiön turvallisuuskulttuuriin. Ydinvoimalan kaltaisessa suurhankkeessa on tärkeää, että päätöksistä keskustellaan avoimesti. Tehtyjä ratkaisuja on voitava kyseenalaistaa. Fennovoima on luvannut kehittää toimintaansa tässä suhteessa.

Yhtiöllä on alusta alkaen ollut vaikeuksia myös lupahakemuksissa. Niitä koskevien suunnitelmien ensimmäisten versioiden toimittaminen Stukille viivästyi ensin loppusyksystä 2015 vuoden 2016 puolelle. Nyt Rosatom on luvannut toimittaa aineistoja vaiheittain vuoden 2017 loppuun mennessä.

Valtaosan selvityksistä tekevät Rosatomin käyttämä venäläinen pääurakoitsija Titan-2 ja suunnittelutoimisto Atomproekt. Apuna on ollut myös konsulttitoimisto Worley Parsons, jonka on epäilty vääristelleen Bulgariassa Belenen ydinvoimalahankkeen ympäristöraportteja. Belenen rakentaminen keskeytettiin, kun kustannukset olivat yli kaksinkertaistuneet alkuperäisestä suunnitelmasta.

 

Fennovoima tekee parhaillaan maanrakennus- ja infrastruktuuritöitä Hanhikiven tontilla Pyhäjoella. Yhtiö uskoo saavansa valtioneuvostolta rakentamisluvan vuonna 2018. Sähköntuotanto on tarkoitus aloittaa vuonna 2024.

Pyhäjoella hiljattain vieraillut Greenwichin yliopiston professori Stephen Thomas pitää Fennovoiman aikataulua sekä kustannusarviota epärealistisina, sillä hankkeen suunnittelu on jo nyt myöhässä. Esimerkiksi TVO:n Olkiluodon voimalan kolmosyksikön hinnaksi sovittiin alun perin kolme miljardia euroa, mutta nyt puhutaan jo kolme kertaa suuremmasta summasta.

”Hankkeiden viivästyminen nostaa aina kustannuksia”, Thomas sanoo. ”Kaikki Rosatomin Venäjälle rakentamat voimalat ovat 3–4 vuotta myöhässä.”