Brittiprofessori varoittaa: Fennovoiman ydinvoimalasta uhkaa tulla surkea epäonnistuminen

Rosatomin Venäjälle rakentamat voimalat ovat 3–4 vuotta myöhässä, sanoo Stephen Thomas. Fennovoiman hankkeelle voi tulla rahapula.
Kotimaa 13.10.2016 14:12
Pyhäjoen Hanhikiven niemelle nousee ydinvoimala.
Pyhäjoen Hanhikiven niemelle nousee ydinvoimala. © Hannu Vallas / Lehtikuva

Greenwichin yliopiston professori Stephen Thomas pelkää, että Fennovoiman ydinvoimalahankkeesta tulee vielä surkeampi epäonnistuminen kuin Olkiluodon kolmosyksiköstä, joka on jo seitsemän vuotta myöhässä.

Pyhäjoen Hanhikiven niemelle nousevan laitoksen toimittaa venäläinen Rosatom. Thomas muistuttaa, että Rosatom on sopinut yli 30 ydinvoimalan rakentamisesta eri puolille maailmaa ja suurin osa hankkeista on määrä toteuttaa venäläisellä rahoituksella.

”Ei ole lainkaan varmaa, että Rosatom pystyy rahoittamaan niitä kaikkia”, Thomas sanoo. Hän epäilee myös, pystyykö yhtiö viemään kaikki hankkeet läpi laadusta tinkimättä.

Thomas tekee parhaillaan tutkimusta Rosatomin taloudesta. Hänen mukaansa työ on edistynyt hitaasti, sillä Venäjältä on erittäin vaikea saada tietoja.

Fennovoiman Hanhikiven ydinvoimalan rakentamisvaiheen kuluista kolme neljäosaa on tarkoitus hoitaa lainoilla, jotka Rosatom on luvannut järjestää.

Yhtiön rahoitusmahdollisuudet ovat kuitenkin vaikeutuneet ruplan heikentymisen ja Venäjää vastaan asetettujen talouspakotteiden vuoksi. Venäjän valtiovarainministeriö on jo ilmoittanut, ettei ydinvoimahankkeisiin myönnetä enää uusia valtion lainoja.

 

Fennovoimalle luvatuista rahoista yli kaksi miljardia euroa tulee Venäjän hyvinvointirahastosta, jossa on varoja noin 65 miljardin euron arvosta.

Valtaosa rahoista on kuitenkin tarkoitettu eläkkeiden maksuun. Niitä joudutaan todennäköisesti käyttämään ensi vuonna myös budjettivajeen paikkaamiseen. Budjettia on paikkailtu tänä vuonna toisesta pahan päivän rahastosta, mutta sen varat ovat loppumassa.

Fennovoiman mukaan ydinvoimalahankkeen kokonaiskustannukset nousevat 6,5–7 miljardiin euroon.

Thomas pitää arviota epärealistisena, sillä Fennovoiman suunnittelu on jo nyt myöhässä. Esimerkiksi Teollisuuden Voiman Olkiluodon voimalan kolmosyksikön hinnaksi sovittiin alun perin kolme miljardia euroa, mutta nyt puhutaan jo kolme kertaa suuremmasta summasta.

”Hankkeiden viivästyminen nostaa aina kustannuksia”, Thomas sanoo. ”Kaikki Rosatomin Venäjälle rakentamat voimalat ovat 3–4 vuotta myöhässä.”

Samantyyppisiä ydinvoimalaitoksia rakennetaan parhaillaan Venäjällä Sosnovyi Boriin ja Novovoronežiin. Kaliningradin laitoksen rakentaminen keskeytettiin kolme vuotta sitten uudelleensuunnittelua varten, eikä sen kohtalosta ole lopullista päätöstä.

Rosatomilta on tilattu neljä samanlaista yksikköä Turkkiin ja kaksi Valko-Venäjälle.

 

Fennovoima joutuu kilpailemaan rahoituksesta myös Unkarin Paksiin rakennettavan voimalan kanssa.

Venäjän valtion omistama Vnešekonombank on luvannut lainata Unkarille noin 10 miljardia yhteensä 12 miljardin euron kauppasummasta. Pankki on kuitenkin pahoissa vaikeuksissa, ja Venäjän hallitus on joutunut pelastamaan sen konkurssilta.

”Unkarin hanke on suurin piirtein samassa vaiheessa kuin Hanhikivi”, Thomas sanoo. ”Rakennustöiden pitäisi alkaa parin vuoden kuluessa, mutta Unkarissa epäillään, onnistuuko sen rahoitus.”

Thomas arvostelee myös Rosatomin turvallisuuskulttuuria. Hän muistuttaa, että yhtiön useilla työmailla on sattunut viime vuonna pahoja onnettomuuksia.

Esimerkiksi Valko-Venäjällä Astravetsin voimalatyömaalla reaktorin paineastia putosi nosturista.