Sipilän hallitus kokeili ja löysi ratkaisun työllisyysongelmiin: ei silti suostu jatkamaan omaa kärkihankettaan

Alueelliset työllisyyskokeilut loivat vuodessa noin 10 000 työpaikkaa ja säästivät 11,5 miljoonaa euroa.

Juha Sipilä
Teksti
Milka Valtanen
Julkaistu yli kolme vuotta sitten

Huhtikuussa 2018 Pirkanmaan työttömyysaste putosi ensimmäistä kertaa vuosiin alle maan keskiarvon.

Työttömien työnhakijoiden määrä oli laskenut vuodessa yli 20 prosenttia, paitsi alle 3 000 asukkaan Punkalaitumella, jossa työttömien määrä pieneni lähes 60 prosentilla.

Työttömät saatiin käyttämään heille tarjottuja palveluita, kuntien työmarkkinatukimenot laskivat, nuorisotyöttömyys hellitti.

Talouskasvu auttoi, mutta ei se vain sitä ollut

“Nykyisillä työmarkkinoilla ongelma ei ole työpaikan löytyminen. Meillä on muun muassa Tampereella ihmisiä, jotka ovat olleet tuhansia päiviä työttömänä. Ei pitkästä työttömyydestä tulla takaisin työmarkkinoille noin vain”, Tampereen työllisyyspalvelujen ohjelmajohtaja Regina Saari sanoo.

Töihin päästäkseen vaikeasti työllistyvät ihmiset tarvitsevat työllistymistä edistäviä toimia, eli palveluita jotka vievät kohti työtä: uudelleenkoulutusta, kuntoutusta, sosiaali- ja terveyspalveluja.

Aiemmin sellaisia tarjottiin esimerkiksi Tampereella noin 20 prosentille tarvitsevista.

Nyt luku on tuplaantunut 40 prosenttiin. Samalla kaupunki arvioi saavansa vuonna 2018 noin neljän miljoonan euron säästöt.

 

Alueelliset työllisyyskokeilut olivat hallituksen kärkihanke.

Ne aloitettiin, koska julkisilla työvoimapalveluilla on “kohtaanto-ongelmia”.

Tähän asti työttömät ovat hoitaneet asioitaan te-toimistoissa: ilmoittautuneet työnhakijaksi te-toimiston verkkosivuilla tai toimipisteessä, käyneet haastatteluissa ja arvioimassa palvelutarpeensa ja tehneet suunnitelman siitä, miten aikoisivat työllistyä.

Järjestelmä on kuitenkin hidas ja ruuhkainen, ja estää Juha Sipilän (kesk) hallitusta toteuttamasta hallitusohjelmaan muotoiltua tavoitetta: Suomessa työn tekeminen ja työn teettäminen on aina kannattavaa.

Kuntien ja työ- ja elinkeinoministeriön valmistelema kokeilulaki tuli voimaan tiistaina, 1. elokuuta 2017.

Sillä annettiin te-toimistojen toimivaltaa ja työntekijöitä kunnille. Kunnat alkoivat tuottaa palveluita niitä eniten tarvitseville, eli työttömille, jotka eivät saa enää ansiosidonnaista päivärahaa, vaan työmarkkinatukea tai peruspäivärahaa.

Tulokset olivat hyviä.

Kaikkissa kokeiluissa on onnistuttu työllistämään asiakkaitaan suhteellisesti paremmin kuin alueiden te-toimistot, vaikka toimistojen asiakkaina ovat helpommin työllistyvät.

Työllisyyskokeiluja järjestettiin viidellä alueella: Satakunnassa, Varsinais-Suomessa, Pirkanmaalla, Pohjois-Savossa ja Lapissa.

Pirkanmaan kokeilu oli suurin.

Yhdessä yössä yli 20 000 ihmistä siirrettiin te-toimistolta kunnan vastuulle. Heidän palveluntarpeensa arvioitiin ja heille järjestettiin henkilökohtainen yhteyshenkilö, omavalmentaja.

Kuntaliiton arvion mukaan kaikki kokeilut loivat vuodessa noin 10 000 työpaikkaa ja säästivät työmarkkinatuen kustannuksissa 11,5 miljoonaa euroa.

Kokeilulain voimassaolo päättyy vuoden 2018 lopussa. Silloin työttömät siirretään takaisin te-toimistojen vastuulle – tuloksista riippumatta.

 

Alun perin työllisyyspalvelujen järjestämisvastuun piti siirtyä kokeilujen jälkeen suoraan uusille maakunnille, mutta maakuntauudistus lykkääntyi.

Työllisyyskokeilulakia ei jatkettu. Se ei ollutkaan maakuntamallin mukainen.

Laki on säädetty määräajaksi, ja siitä työ- ja elinkeinoministeriö pitää kiinni.

“Ministeriö on saanut eri tahoilta kysymyksiä alueellisten työllisyyskokeilujen jatkamisesta – erityisesti Pirkanmaan työllisyyskokeilun mediajulkisuuden ansiosta”, ylijohtaja ja osastopäällikkö Marja-Riitta Pihlman työ- ja elinkeinoministeriöstä sanoo.

“Ministeriön vastaus on ollut yksiselitteinen, työllisyyskokeilut päättyvät vuoden 2018 lopussa.”

Työministeri vastasi, ettei lakia jatketa.

Kokeilualueet ovat harmissaan. Kunnille työllisyydenhoito on tärkeää, koska kuntalaisten työllisyys ja työttömyys näkyvät suoraan kunnan verokirstussa.

Etenkin rakenteellisesta työttömyydestä kärsineellä Pirkanmaalla ollaan erittäin tyytymättömiä siihen, että hyvin toimiva malli täytyy lopettaa.

“Ensin te-toimistot ottavat asiakkaat takaisin, ja sitten heidät siirretään maakunnille 2020. Kun pitkään kotonaan ollut asiakaskunta saadaan motivoitua palvelupolulle, ja polku katkeaa, on entistä vaikeampi motivoida ihminen siihen, että kohta taas joku toinen kokeilee jotain muuta kanssanne”, Regina Saari sanoo.

Hänen mielestään kunnat olisivat voineet kehittää kasvupalveluja ja yhteistyötä maakuntiin siirtymävaiheen ajan.

Pirkanmaan kansanedustajat ovat samaa mieltä. He esittivät työministeri Jari Lindströmille (sin) asiasta kirjallisen kysymyksen:

Kokeilussa on saavutettu hyviä tuloksia. Ne, sekä hallituksen tavoitteet puoltavat kokeilujen jatkamista. Mitä hallitus aikoo tehdä, jotta hyvin toimivat palvelut pystytään turvaamaan?

Lindström vastasi, ettei lakia jatketa.

Oppositiopuolueiden edustajat kritisoivat päätöstä keskiviikkona 12. syyskuuta Kuntatalolla järjestetyssä puheenjohtajapaneelissa.

Kuntaministeri Anu Vehviläinen (kesk) ilmaisi, ettei vastustaisi kokeilujen jatkamista. Valtiovarainministeri Petteri Orpo (kok) muistutti työministerin luvanneen löytää “joustavan siirtymisen kasvupalveluiden hoitoon”.

Työ- ja elinkeinoministeriö on luvannut, että kokeilussa saatuja kokemuksia hyödynnetään maakuntamallin toimeenpanon suunnittelussa.

Sitä, miten se käytännössä tapahtuu, kunnat eivät toistaiseksi tiedä.

 

Kasvupalvelu-uudistus on kytketty maakunta- ja sote-uudistukseen. Ne kaikki valmistellaan ja saatetaan voimaan samalla kertaa.

Jatkossa Suomeen perustetut 18 maakuntaa vastaavat työvoima- ja yrityspalveluiden järjestämisestä.

Työllisyyskokeilut loppuvat, mutta järkevien järjestämistapojen etsiminen jatkuu.

Seuraavaksi hallitus käynnistää 21 erilaista kasvupalvelupilottia.

“Kasvupalvelupiloteilla testataan sitä, miten kasvupalvelut järjestetään ja tuotetaan suunnitellussa maakuntamallissa”, Marja-Riitta Pihlman sanoo.

Mutta maakuntia ei vielä ole, joten piloteissa niitä edustavat ely-keskukset, te-toimistot, maakuntaliitot ja kunnat.

Kuten sote-uudistuksessa, kasvupalvelu-uudistuksessakin tavoitteena on tehostaa ja parantaa palveluita ja avata samalla yrityksille uusia markkinoita.

Työ- ja elinkeinoministeriö on laskenut, että yritykset voisivat tuottaa noin 85 prosenttia ely-keskusten ja te-toimistojen nykyisistä tehtävistä.

Kasvupalvelumarkkinan kooksi on arvioitu reilut 400 miljoonaa euroa.

Kaikkialle Suomeen ei kuitenkaan välttämättä synny kasvupalvelumarkkinoita. Hallituksen lakiesityksessä todetaan, että yritykset saattavat keskittyä kasvukeskuksiin, joissa on niille riittävästi työttömiä ja työpaikkoja.

Työ- ja elinkeinoministeriö selvittää parhaillaan, missä ja miten moni yritys on ylipäätään kiinnostunut tuottamaan työllisyyspalveluita.

Kestävä markkina on edellytys sille, että uudistuksesta tulee mitään.

Työnvälityspalveluiden yksityistämisen tuloksista on ristiriitaista tietoa. Luotettavia vertaisarviointimenetelmiin perustuvia arvioita on tehty vähän.

 

Kansanedustaja Arto Satosella ei “kokoomuslaisena ole lähtökohtaisesti mitään yksityistä palveluntuotantoa vastaan”. Mutta pirkanmaalaisena hallituksen suunnitelmat työllisyyspalvelujen tuotannon yksityistämisestä huolestuttavat.

“Jos vastuu haasteellisesta kohderyhmästä annetaan yrityksille, on vaarana tilanne, jossa joku on järjestävinään niitä palveluita ja joku on käyttävinään niitä, eikä oikeasti tapahdu mitään”, Satonen sanoo.

Hän on yksi työministerille kirjelmöineistä Pirkanmaan kansanedustajista. Hänen mielestään kokeiluja pitäisi ehdottomasti jatkaa. Se ei maksaisi valtiolle mitään, vaan päinvastoin toisi valtiolle ja kunnille miljoonasäästöt.

“Ennen kokeilua pitkäaikaistyöttömistä vastasi ely-keskus. Aktivointiaste oli todella heikko, ja kunnat joutuivat maksamaan siitä sakkoa. Pelkään, että nyt samaan tilanteeseen ajaudutaan uudestaan”, Satonen sanoo.

Hänen mielestään pitkäaikaistyöttömien ja vaikeasti työllistyvien palvelu on lähipalvelua. Tampere on 50 kilometrin päässä Sastamalasta, josta Satonen on kotoisin.

“Ei siellä enää tunneta näitä työnhakijoita, ja se homma ei enää toimi. Kyllä kunnalla täytyy olla siinä vahva rooli.”

 

Työministeri Jari Lindström ei vastannut Suomen Kuvalehden haastattelupyyntöön.