Sipilän hallitus huomasi eriarvoisuuden – Ehti jo leikata miljardeja lapsilta, opiskelijoilta ja naisilta
Eriarvoisuutta ratkovat huippusosiologi ja joukko johtajia.
Pääministeri Juha Sipilän (kesk) hallitus asetti työryhmän, jonka tarkoitus on hakea uusia keinoja eriarvoisuuden pysäyttämiseksi julkisia menoja lisäämättä.
Käytännössä yhteiskunnan eriarvoistuminen pitää ratkaista niin, ettei valtion budjetista käytetä asiaan ainuttakaan euroa.
Työryhmää johtaa Tampereen yliopiston sosiaali- ja terveyspolitiikan professori Juho Saari.
Professori Saari on tutkinut eriarvoistumista ja sosiaalipolitiikkaa useita vuosia. Hän on julkaissut aihepiiristä satoja eri artikkeleita. Saari on ollut mukana myös Koneen Säätiön rahoittamissa hankkeissa, joissa tutkitaan eriarvoistumista.
Koneen Säätiö jakoi Jakautuuko Suomi? -hankkeelle vuosina 2014–2015 yli 3,4 miljoonaa euroa tutkimusrahaa. Rahoitusta sai 33 eri tutkimushanketta.
Työryhmältä odotetaan paljon.
”Erityinen huomio kohdennetaan varhaiskasvatukseen, työ- ja perhe-elämän yhteensovittamiseen, koulutukseen, työn, työttömyyden ja työvoiman ulkopuolella olemisen rajapintoihin, asumiseen, ylivelkaantumiseen ja maahanmuuttoon”, hallitus linjaa.
Aiemmissa tutkimuksissa eriarvoisuutta on tarkasteltu muun muassa tuloerojen ja koulutuksen näkökulmista. Usein tutkimuksissa on tuotu esille se, että huono-osaisuus periintyy sukupolvelta toiselle, vaikka hyvinvointivaltio onkin pystynyt pienentämään kuiluja.
Myös elinalueet ja terveysongelmat aiheuttavat eriarvoistumista. Ne voivat johtaa kierteeseen, josta on hankala päästä eroon ilman yhteiskunnan voimakasta tukea.
Tuloerojen kasvua on syytetty myös eriarvoistumisen yhdeksi syyksi. Tuloeroja tutkinut Helsingin yliopiston julkistalouden professori Markus Jäntti on kuitenkin todennut tutkimuksissaan, etteivät tuloerot ole kasvaneet Suomessa 2000-luvulla.
Toisaalta tuloerot eivät myöskään ole pienentyneet. Ne kasvoivat koko 1990-luvun ja jäivät sille tasolle.
Tähän saakka monia hallituksen päätöksiä on kritisoitu eriarvoisuuden lisäämisestä.
Vaikka Sipilän hallitus nyt haluaa puuttua eriarvoistumiseen, tähän saakka monia sen päätöksiä on kritisoitu juuri eriarvoisuuden lisäämisestä.
Yksi kritiikin kohde on ollut uusi varhaiskasvatuslaki. Päivähoito-oikeutta on rajattu eri kaupungeissa, ja osassa kuntia ryhmäkoot kasvavat tai ovat kasvaneet. Tämä voi asettaa lapset, perheet ja kunnat eriarvoiseen asemaan.
Koulutuksen eriarvoistumiskehitys halutaan myös pysäyttää. Vuosikausia on puhuttu muun muassa koulupudokkaista. Esimerkiksi Turun yliopiston tutkija Tero Järvinen on tuonut esille, että noin 20 prosenttia koulupudokkaista ei pääse seuraavan 15 vuoden aikana kiinni työelämään. Yksi ratkaisuehdotus on se, että tukitoimia tulisi kohdentaa vahvemmin koulu-uran alkupuolelle.
Se, että Sipilän hallitus on päättänyt leikata koulutuksesta hallituskauden aikana lähes 600 miljoonaa euroa, ei tukitoimien lisäämistä monenkaan mielestä ainakaan edistä.
Kokonaisuudessaan Sipilän hallitus leikkaa hallituskauden aikana neljä miljardia euroa.
Naisvaltaisten alojen lomarahoja leikattiin 30 prosenttia.
Työttömät jäävät myös usein eriarvoiseen asemaan, sillä heidän taloudellinen asemansa heikkenee. Yleisesti on puhuttu työttömien ihmisten passivoitumisesta.
Sipilän hallitus ja työmarkkinat ovat kehitelleet aktivointikeinoja, joilla ihmisiä on ”kannustettu” työllistämään aktiivisemmin. Muun muassa ansiosidonnaista päivärahaa leikattiin 100 päivällä.
Työmarkkinoilla solmittua kilpailukykysopimusta on kritisoitu epäreiluksi tai eriarvoistavaksi. Kiky-sopimuksen myötä julkisen sektorin naisvaltaisten alojen lomarahoja leikattiin 30 prosenttia.
Nyt työmarkkinajärjestöt ja hallitus ajavat niin kutsuttua Suomen mallia, jossa vientiteollisuus määräisi tulevaisuuden palkkakehityksen. Tämän voi nähdä ongelmalliseksi, sillä Suomessa ammatit ovat hyvin sukupuolittuneet. Kärjistetysti naiset hoitavat ja miehet työskentelevät vientisektorilla.
Työryhmän jäsenille ja sihteereille ei makseta kokouspalkkioita.
Perustettavaan eriarvoistumista purkavaan työryhmään kuuluvat puheenjohtaja Juho Saaren lisäksi Kelan pääjohtaja Elli Aaltonen, THL:n pääjohtaja Juhani Eskola, opetushallituksen pääjohtaja Olli-Pekka Heinonen (kok) ja Tampereen pormestari Anna-Kaisa Ikonen (kok).
Lisäksi työryhmään kuuluvat keskustaa lähellä olevan Ajatuspaja e2:n johtaja Karina Jutila, vuokra-asuntoja rakentavan Y-Säätiön toimitusjohtaja Juha Kaakinen ja Supercell-omistajien perustaman Me-Säätiön toimitusjohtaja Ulla Nord.
Edes työryhmän työskentelyyn ei ole varattu juuri rahaa. Pääministerin kanslian mukaan työstä aiheutuvat kustannukset maksetaan valtion kassasta, mutta työryhmän jäsenille ja sihteereille ei makseta kokouspalkkioita.
Puheenjohtaja Juho Saarelle maksetaan työryhmätyön johtamisesta palkkio, jonka suuruutta pääministerin kanslia ei Suomen Kuvalehdelle suostunut kertomaan.