Oikeasti Sipilän hallitus on jo leikannut palkkatuesta puolet pois – ”Työllisyyspaketti on propagandaa”

Työnäyte on tunnettu aiemmin kolmella eri nimellä.
Kotimaa 15.4.2016 12:30
Oikeus- ja työministeri Jari Lindström (ps) kertoi yrittäjyyttä edistävistä ja työllisyyttä vahvistavista toimista 12. huhtikuuta 2016. © MARKKU ULANDER / Lehtikuva

Pääministeri Juha Sipilän (kesk) hallitus on luvannut Suomeen 110 000 uutta työpaikkaa. Tavoitteeseen pääsyä selostivat työministeri Jari Lindström (ps), elinkeinoministeri Olli Rehn (kesk) ja ulkomaankauppaministeri Lenita Toivakka (kok) taannoisessa ministeriön tiedotustilaisuudessa.

Uskoa uusiin työpaikkoihin vannottiin ministereiden puheessa innovaatioseteleiden, innovaatiopankin ja muun muassa työnäyttökokeilun ”muodossa”.

Suomen Kuvalehti kysyi Kelan johtavalta tutkijalta, valtiotieteen tohtori Pertti Honkaselta ja Helsingin yliopiston sosiaalipolitiikan professori Heikki Hiilamolta, mitä uutta Sipilän ministerit ovat saaneet aikaiseksi.

”Näyttää kyllä aika epämääräiseltä. Ei vakuuta”, Honkanen sanoo.

Honkanen lähettää sähköpostilla esimerkin, joka kertoo, miksi hän ei ole kovin vakuuttunut työllisyyspaketista. Sähköposti sisältää tuoreet luvut palkkatuetusta työllistämisestä.

Koko 2000-luvun vuoteen 2014 saakka palkkatukea on annettu noin 37 000 ihmiselle kuukausittain. Tilastoista käy ilmi, että viime vuonna palkkatukia annettiin keskimäärin 28 000 henkilölle, mutta alkuvuodesta enää 19 000:lle.

Sipilän hallitus on siis puolittanut palkkatuen saajien määrän.

”Tähän lukuun sisältyvät starttirahat ja oppisopimuskoulutukset”, Honkanen sanoo. ”Eli on jossain määrin propagandaa sanoa, että työllistämiseen panostetaan, sillä esimerkiksi palkkatukeen perustuvaa työllistämismuotoa on rajusti leikattu.”

 

Sipilän hallituksen työllisyyspaketti näyttää muutenkin sanakikkailulta ja vanhojen asioiden uudelleen markkinoinnilta.

Esimerkiksi ”työnäyteidea” on tunnettu aiemmin kolmella eri nimellä.

”Ensin oli työharjoittelu, sitten tuli työelämänvalmennus ja viimeksi lakiin tuli työkokeilun käsite. Nyt on ’keksitty’ työnäyte, joka on edellisten tapaan palkatonta työtä.”

”Ainut ero on se, että tämä työnäyte olisi lyhytkestoisempi kuin aikaisemmat systeemit”, Honkanen sanoo.

Keksittiinkö nyt pyörä uudelleen?

”No vähän se siltä vaikuttaa.”

Honkasen mielestä myös Sipilän hallituksen innovaatioehdotukset seteleistä ja pankeista kuuluvat enemmänkin Tekesin vastuualueelle kuin perustyöttömyyden hoitoon. Tekesin kautta jaetaan vuosittain satoja miljoonia euroja innovaatiorahaa startupeille ja yrityskokeiluille.

”Eivät nämä innovaatiosetelit ja innovaatiopankit mitään suuria oivalluksia ole.”

Lisäksi Sipilän hallituksen yksi ideoista on työttömyysturvan käyttäminen liikkumisavustuksena.

”Sellainen systeemi on jo olemassa. Työmarkkinatukea voidaan  maksaa matkarahan nimellä tietyissä tilanteissa”, Honkanen sanoo.

Saavutetaanko näillä Sipilän hallituksen työllisyys- ja yrittäjäpaketin ”uudistuksilla” 110 000 uutta työpaikkaa?

”En usko, että näillä toimilla saavutetaan muuta kuin pientä värinää.”

Miten uusia työpaikkoja saadaan luotua?

”Muuttamalla talouspolitiikkaa niin, että se tukisi kysyntää. Leikkaukset pitää lopettaa. Kiristävä talouspolitiikka pitää yllä deflaatiota, mikä saa myös kuluttajat varovaiseksi.”

 

Professori Hiilamokaan ei usko, että Sipilän hallituksen tavoite 110 000 uudesta työpaikasta ja 72 prosentin työllisyysasteesta toteutuvat. Hiilamon mukaan tavoitteet ovat ”liian kunnianhimoisia suhteessa panostuksiin”.

”Esimerkiksi 72 prosentin työllisyysaste saavutettiin edellisen kerran yli neljännesvuosisata sitten, jolloin maailma oli kovin toisen näköinen kuin nyt. Yhtä kauan hallitukset ovat yrittäneet saavuttaa tuota tavoitetta, ja epäonnistuneet.”

Kokonaisuudessaan Hiilamon näkemys on hyvin samankaltainen kuin Kelan johtavan tutkijan Pertti Honkasen. Sipilän työllisyyspaketti on epämääräinen.

Hiilamo kiinnittää huomion työnäytekokeiluun, jota hallitus nyt aikoo kokeilla. Miten voidaan varmistaa, etteivät yritykset ala vaatia palkkaamiltaan henkilöiltä säännönmukaisesti työnäytteen antamista, Hiilamo kysyy.

”Tämä tarkoittaisi ilmaisen työvoiman käyttämistä jopa neljän kuukauden ajan.”

Hiilamon mielestä työnäyte saattaisi toimia paljon esiteltyä lyhyempänä aikana, esimerkiksi viikon tai kahden ajanjaksolla ja sellaisissa ammateissa, joissa työntekijältä odotetaan nopeasti mitattavia työsuorituksia kuten esimerkiksi myyntiä.

”Aloite kaipaa selvästikin lisää miettimistä,”

Honkasen ja Hiilamon mielestä on hyvä jos esimerkiksi työttömyysturvajärjestelmä tehdään joustavammaksi itsensä työllistäjille. Tämä kohta Sipilän työllisyys- ja yrittäjyyspaketissa vaatisi lisäselvennystä ja konkretisointia.