Sipilän hallituksen sote-paine kasvaa: Pelkkiin selvityksiin ja byrokratiaan käytetty jo ainakin 38 miljoonaa euroa

Sote- ja maakuntauudistuksen valmistelutyön kustannukset alkavat todella kasvaa vuonna 2018.
Kotimaa 10.11.2017 12:22
Sote-uudistusta vasta valmistellaan, mutta hankkeen kustannukset juoksevat jo.
Sote-uudistusta vasta valmistellaan, mutta hankkeen kustannukset juoksevat jo. © TIMO JAAKONAHO / LEHTIKUVA

Poliittinen paine sote- ja maakuntauudistuksen ympärillä kasvaa. Pääministeri Juha Sipilän (kesk) hallituskausi on ylittänyt puolivälin ja moneen kertaa veivattu hallituksen esitys valinnanvapauslaista on taas lausuntokierroksella.

Samalla jättimäisen uudistuksen valmisteluun kuluu jatkuvasti aikaa ja rahaa. 

Suomen Kuvalehti selvitti, paljonko Sipilän hallituksen sote- ja maakuntauudistuksen valmistelutyö on tähän mennessä maksanut. Tiedustelu tehtiin 18 maakunnalle sekä sosiaali- ja terveysministeriölle.

Sosiaali- ja terveysministeriö vastaa sote-ja maakuntauudistuksen toteuttamisesta. Käytännössä valmistelun toteuttavat 18 maakuntaa, joille on budjetoitu määrärahoja eri pilottien, hankkeiden ja erilaisten selvitysten toteuttamiseen.

Muutamat maakunnat ovat aloittaneet sote-valmistelut jo syksyllä 2015, mutta pääosin valmistelutyöt aloitettiin vuoden 2016 aikana.

 

Suomen Kuvalehden selvityksen mukaan sosiaali- ja terveysministeriö on tilannut ulkopuolisia selvityksiä vuosien 2015–2017 aikana noin 30 kappaletta. Ne ovat maksaneet yhteensä 4,8 miljoonaa euroa.

Selvityksiä ovat tehneet eri yliopistot ja selvitystyöryhmät, Terveyden- ja hyvinvoinnin laitos sekä konsulttiyhtiö Nordic Healthcare Group. Iso osa tutkimus- ja selvitystyön rahoituksesta on tullut valtioneuvoston kanslian selvitys- ja tutkimustoiminnan (VN TEAS) kautta.

Tutkimuksissa ja selvityksissä on tutkittu muun muassa säästöjä, sote-kiinteistöjen riskejä, henkilöstövaikutuksia ja tietojärjestelmien integraatiota.

Maakunnat puolestaan ovat käyttäneet sote- ja maakuntauudistuksen valmisteluun erinäisiä valtionapuja vuosien 2015–2017 aikana yli 33 miljoonaa euroa.

Yhteensä ulkopuolisiin selvityksiin ja maakuntien valmistelutyöhön on siis käyttety ainakin 38 miljoonaa euroa. Osa rahoista on kulunut ICT-hankkeisiin.

Paljonko lääkäreiden työaikaa kuuluu sote-valmisteluun?

Maakuntien sote- ja maakuntauudistuksen valmistelutyöhön kuluttama rahamäärä vaihtelee muutamista sadoistatuhansista useisiin miljooniin euroihin. Erot kustannuksissa johtuvat siitä, että eri maakunnissa valmistelutyö on aloitettu eri aikaan erilaisilla kokoonpanoilla. Eniten rahaa on käytetty Uudellamaalla, vähiten Lapissa.

On palkattu muutosjohtajia, projektipäälliköitä, erityisasiantuntijoita ja viestinnän ammattilaisia. Yksi erikoisimmista titteleistä löytyy KymenlaaksostaSote muutosagentti vastaa soten lasten ja perheiden palveluista.

Soten valmistelu on kuitenkin niin jättimäinen hanke, että maakunnat joutuvat palkkamaan vuoden 2018 alusta vielä satoja uusia työntekijöitä. Esimerkiksi Varsinais-Suomen kuuden henkilön sote-valmistelutyöryhmää aiotaan kasvattaa 40 työntekijään.

Maakuntien työtä ohjaavat neuvottelukunnat, poliittiset ohjausryhmät ja virkamiehet, eli välillesesti uudistustyöhön osallistuvat tuhannet ihmiset.

Lisäksi sote-kokonaisuuden valmisteluun kuluu sellaista työtä ja rahaa, jota ei ole tilastoitu.

Maakunnissa ja Lääkäriliitossa ei ole esimerkiksi tietoa siitä, kuinka paljon lääkäreiden ja muun hoitohenkilökunnan työajasta kuluu soten valmistelutyöhön liittyviin palavereihin, koulutuksiin ja kokouksiin.

Lääkäriliitto myöntää, että lääkäreiden osallistuminen sote-valmisteluun on pois jostain muualta, kuten hoitotyöstä. Liitto kuitenkin kokee, että lääkäreiden on hyvä olla mukana valmistelemassa sotea.

Lääkäreiden ja hoitohenkilökunnan lisäksi uudistustyöhön ovat osallistuneet sadat eri henkilöt, jotka työskentelevät maakuntien organisaatioista: Heidän työnsä sote-uudistuksessa voidaan laskea lähes talkoiksi, sillä tätä työtä rahoitetaan kunkin oman organisaation palkoilla.

 

Todellisuudessa sote- ja maakuntauudistuksen valmistelukulut ovat vasta alkutekijöissään. Yksi suurimmista kustannuksista on soten ICT-hanke, johon kerrottu kuluvan ainakin 130 miljoonaa euroa.

Monella aiemmalla julkisella ICT-hankkeella on ollut ikävä tapa ylittää alkuperäinen budjettinsa moninkertaisesti.

Kalliit, uudet ICT-järjestelmät rahoitetaan valtion SoteDigi-yhtiön kautta. Sen rahoitus puolestaan tulee Valtion kehitysyhtiö Vakesta. Vaken varat sen sijaan saadaan, kun Sipilän hallitus myy valtionyhtiöiden, kuten Ekokemin, Nesteen, Altian, Kemijoki Oy:n ja Postin osakkeita.

Esimerkiksi Ekokemin osakkeista Vake sai 200 miljoonaa euroa, kun sähköyhtiö Fortum osti osakkeet toukokuussa 2016.

ICT-hankkeen lisäksi Sipilän hallitus antaa rahaa maakuntien esivalmisteluun ja väliaikaisille valmisteluelimille ainakin 40 miljoonaa euroa vuonna 2018.

Myös sosiaali- ja terveyspalvelujen valinnanvapauden laajentamista kokeillaan pilottihankkeissa, johon kanavoidaan 100 miljoonaa euroa. Tämä tietenkin edellyttää sitä, että valinnanvapauslaki etenee ja siitä päästään keskustan ja kokoomuksen välillä jonkinlaiseen yhteisymmärrykseen.

Oma lukunsa soten valmistelutyön menoista ovat edellisten hallitusten tekemät selvitykset. Sotea on yritetty saada valmiiksi jo 11 vuotta, vuodesta 2006 alkaen.

Yksi perusidea sote-uudistuksessa on hillitä kasvavia terveydenhuollon kuluja avaamalla osa sote-palveluista kilpailulle niin kutsutun valinnanvapausidean mukaisesti.

Poliittinen paine soten valmistumisen suhteen on sitä suurempi, mitä enemmän hankkeeseen on poltettu rahaa. Eri kysymys on se, mitä veronmaksajat saavat, jos päätös tehdään vain siksi, koska päätös pitää tehdä.