Tilit kiinni

Suomalaispankit sulkivat Kremlin suosiman yrityksen tilit. Venäjä syyttää Suomea venäläisten yhtiöiden jahtaamisesta.

Johtaja Mihail Levtšuk ja ministeri Ville Skinnari (oik.) Savonlinnassa elokuussa 2019.
Johtaja Mihail Levtšuk ja ministeri Ville Skinnari (oik.) Savonlinnassa elokuussa 2019. © pietarin kaupunki

”Suomessa syrjitään venäläisiä yrityksiä”, valitti Venäjän Helsingissä sijaitsevan kaupallisen edustuston uusi päällikkö Anton Loginov Ria Novosti -uutistoimiston artikkelissa heinäkuussa 2021.

Osuuspankki ja Danske Bank olivat yllättäen sulkeneet savonlinnalaisen Argus Spectrum -yhtiön tilit muutaman päivän välein. Yhtiö valmistaa langattomia palohälyttimiä ja turvalaitteita. Tilien sulkemisesta uutisoi Suomessa Seura-lehti.

”On kyse eräänlaisesta suomalaispankkien venäläisomisteisia yhtiöitä vastaan suunnatusta strategiasta”, sanoo yrityksen toimitusjohtaja, radiofyysikko ja Uppsalan ekonomi Mihail Levtšuk Suomen Kuvalehdelle.

 

Tapauksen Venäjällä nostattamaa julkisuutta voi pitää poikkeuksellisena, sillä tilien sulkeminen ei ole uusi ilmiö.

Se alkoi jo 2015 Krimin laittoman valtauksen ja Venäjälle asetettujen pakotteiden jälkeen. Tilien sulkemista on kiihdyttänyt terrorismin ja rahanpesun estämistä koskevien säädösten tiukentuminen Euroopan unionissa.

Venäjä on iso pestyn rahan lähde. Yksi Euroopan suurimmista rahanpesuskandaaleista (Russian Laundromat) paljastui Danske Bankin Viron-konttorissa. Sen kautta kulki 2007 – 2015 noin 200 miljardia euroa lähinnä Venäjällä tehdyillä rikoksilla hankittua rahaa. Rahaa epäiltiin tulleen myös presidentti Vladimir Putinin lähipiiriltä ja turvallisuuspalvelu FSB:ltä.

Sitä ei tiedetä, kuinka monen venäläisomisteisen yhtiön tilit Suomessa on suljettu. Kaupallisen edustuston Loginovin tiedossa on noin 20 tapausta. Hänen mukaansa Argus Spectrumin saamaa valtiollista huomiota selittää tapahtuneesta raivostuneen yhtiön oma halu tuoda asia julkisuuteen.

Tiliongelmia on käsitelty Venäjän aloitteesta ja julkisuudelta piilossa jo aiemmin, esimerkiksi maiden hallitusten välisessä talouskomissiossa 2018 ja sen puheenjohtajien tapaamisissa vuosina 2020 ja 2021.

”Selviteltiin taustoja ja todettiin, että kyseessä on kovan luokan yritys.”

Savonlinnaan vuonna 2018 perustetun Argus Spectrumin piti koota palovaroittimia etupäässä Venäjältä tulleista komponenteista. Savonlinna teki kaikkensa saadakseen luvatut sata työpaikkaa.

Kaupunginjohtaja Janne Laine kuuli Argus Spectrumista hyvin verkostoituneelta paikalliselta kansanedustajalta Kaj Turuselta. Tämä edusti aiemmin sinisiä, myöhemmin kokoomusta.

”Välittömästi olin yritykseen yhteydessä. Selvitettiin vähän taustoja ja todettiin, että kyseessä on kovan luokan yritys”, Laine kertoo.

Turusella on entuudestaan Venäjään liittyviä kontakteja. Kun SK tutki eduskunnan vierailijatietoja, kävi ilmi, että hän oli kutsunut Yhdysvaltain pakotelistalle joutuneen Kai Paanasen kylään eduskuntaan keskustelemaan kansainvälisestä verotuksesta ja pakotteista.

Turunen ei halua keskustella Arguksesta SK:n kanssa. ”Päätin, ettei minulla ole mitään kommentoitavaa”, hän viestittää.

Savonlinna järjesti Argukselle vuokratilat, ja koulutuskuntayhtymä koulutti työntekijöitä. Tuotannon käynnistyminen viivästyi, ja virallisia avajaisia vietettiin loppuvuodesta 2019. Juhlissa oli mukana Venäjän kaupallisen edustuston ja valtiollisen innovaatiosäätiön edustajia. Myös Pietarin kaupunki noteerasi avajaiset verkkosivuillaan.

Syksyllä 2019 toimitusjohtaja Levtšuk kertoi, että tehtaassa oli 15 työntekijää. Tilinpäätöksen mukaan henkilöstökulut vuodelta 2019 olivat kuitenkin vain 68 000 euroa ja liikevaihto nolla euroa.

Seuraavana vuonna yhtiö toimitti koe-eriä lähinnä Britanniaan. Liikevaihto nousi 600 000 euroon, mutta henkilöstökulut laskivat 52 000 euroon. Tulos jäi tappiolle.

Arguksella oli suomalainen toimitusjohtaja. Hän kuitenkin haastoi yhtiön käräjille perusteettomasta irtisanomisesta vuonna 2019 ja vaatii noin 30 000 euron korvauksia.Oikeuden papereista käy ilmi, että johtaja on kokenut yhtiössä työskentelyn stressaavaksi.

Levtšuk hoitaa toimitusjohtajan tehtäviä pääasiassa etänä Pietarissa. Tehtaalla on nyt kolme työntekijää.

”Mitkään fantasiat yhtiön suhteista mihin hyvänsä tahoihin eivät perustu faktoihin.”

Venäjällä emoyhtiö Argus-Spektr työllistää 300 ihmistä ja tekee noin 50 miljoonan euron liikevaihtoa.

Yritys on Kremlin lemmikki. Neuvostoliiton aikana toimitusjohtaja Levtšukin isä, radiofyysikko Sergei Levtšuk, kehitti silloisessa Leningradissa radiotunnistus-, paikannus- ja ohjusohjausjärjestelmiä sotilastarkoituksiin.

Argus-Spektr perustettiin vuonna 1993 Venäjän sisäministeriön aloitteesta paikkaamaan Neuvostoliiton kaatumisen jälkeistä turvallisuusjärjestelmien pulaa.

Rakettimainen nousu alkoi vuonna 2009, kun hätätilaministeri, nykyinen puolustusministeri Sergei Šoigu, määräsi Arguksen Streletz-järjestelmän ainoaksi hyväksytyksi hälytysjärjestelmäksi.

Sen jälkeen ministeriöt ovat tilanneet järjestelmiä julkisiin kohteisiin ympäri Venäjää. Takuumieheksi ryhtynyt Šoigu on puolestaan henkilökohtaisesti esitellyt muun muassa sotilaiden käyttämää yhtiön hälytysranneketta presidentti Putinille.

Argus-Spektrin erityisasema on herättänyt närää kilpailijoissa. Myös viranomainen eli Monopolinvastainen virasto vei yrityksen oikeuteen. Se kuitenkin katsoi, että suosiminen ei riko kilpailulainsäädäntöä, koska kyse on kansalaisten turvallisuudesta.

Venäjän puolustusministeriö osti kilpailuttamatta yritykseltä myös palovaroittimet 17 uuteen koronasairaalaan. Argus-Spektrin toimia tutkinut Znak-verkkolehti kirjoitti kaupoista kesäkuussa 2020:

”Pandemia on kulta-aikaa pienelle joukolle yrityksiä, joiden palveluille on yhtäkkiä kysyntää ilman monimutkaisia tarjouksia ja kilpailuja. Se on myös hedelmällistä aikaa korruptiolle.”

Levtšuk korostaa Arguksen aina toimineen laillisesti ja avoimesti. Hän muistuttaa yrityksen palovaroittimien pelastaneen ihmishenkiä.

”Mitkään fantasiat tai oletukset yhtiön suhteista mihin hyvänsä tahoihin eivät perustu faktoihin tai dokumentaatioon.”

Arguksen kerrotaan pyrkivän EU-markkinoille Suomen kautta. Savonlinnaan Levtšukit kertomansa mukaan halusivat, koska heillä on huvila Punkaharjulla.

Argus mainostaa olevansa suuri globaali toimija ja toimittaneensa muun muassa Britannian laivaston Duncan-hävittäjäaluksen rakennustelakalle Streletz-laitteistoa. Hävittäjän rakentanut BAE Systems -yhtiö kiistää tiedon SK:lle.

Lisäksi Argus on kertonut toimittaneensa 20 000 venäläistä palovaroitinta Britannian parlamenttiin . Parlamentti kiisti väitteen sekä Seuralle että SK:lle.

Kysyttäessä Levtšuk sanoo, että näille asiakkaille toimitettiin vain Argusin alihankintana valmistamia komponentteja. Parlamentti ja BAE ilmoittavat SK:lle, että tämäkään tieto ei pidä paikkansa.

Joissakin savonlinnalaisissa Argus Spectrumin tausta ja tuoterepertuaari ovat herättäneet epäilyjä yhtiön sotkeutumisesta tiedustelu- tai vakoiluoperaatioihin.

”Tuotteitamme voi käyttää ainoastaan tarkoituksiin, joihin ne on valmistettu”, yrityksestä kiistetään ja viitataan sertifiointeihin.

Puolustusministeri Sergei Šoigu esitteli Argus-Spektrin hälytysranneketta presidentti Vladimir Putinille.

Puolustusministeri Sergei Šoigu esitteli Argus-Spektrin hälytysranneketta presidentti Vladimir Putinille. © ria novosti

Kaupunginjohtaja ei ole huolissaan.

”Suomessakin, jos toimit puolustusvälineteollisuudessa, tietysti sinulla on suhteita puolustushallintoon. Mikä se turvallisuusriski voisi olla? Kaikki suurvallat tekevät tiedustelua, mutta palovaroittimien kytkeminen tiedusteluun on kaukaa haettua”, Janne Laine sanoo nauraen.

Kun huhtikuussa 2019 Savonlinnan valtuustosalissa allekirjoitettiin Argus Spectrumin ja kaupungin sopimus tehtaan perustamisesta, tilaisuuteen osallistui myös silloinen valtiovarainministeri Petteri Orpo (kok).

Hän tuli paikalle Kaj Turusen ehdotuksesta. Orpolla oli samana päivänä vaalitilaisuus Savonlinnassa.

”En ollut firman kanssa tekemisissä. Olin vähän niin kuin mannekiinina siellä. Muistan miettineeni, että mikähän firma tämä mahtaa olla”, Orpo sanoo.

Elokuussa 2019 tehtaalla vieraili ulkomaankauppaministeri Ville Skinnari Sdp:n kesätapahtuman yhteydessä.

”Totta kai olemme Suomessa aina iloisia, kun saamme tänne uutta, kansainvälistä huipputeknologiaa”, hän sanoi Itä-Savo-lehdelle.

Argus Spectrum on hyödyntänyt ministerivierailuja näyttävästi markkinoinnissaan. Skinnari ei ole huolissaan Arguksen suhteista Venäjän hallintoon.

”Erityisiä syitä huoleen ei ole esiintynyt. Yritys on kertonut investoinneistaan Savonlinnassa ja nostanut esiin kokemiaan haasteita normaalilla tavalla”, Skinnari viestii SK:lle.

 

Korkean tason tuki rajan molemmin puolin ei kuitenkaan suojellut Argus Spectrumia tilien sulkemiselta. Levtšuk sanoo, että pankit eivät perustelleet sulkemista mitenkään, ja yhtiö sai nostaa tileiltä kaikki varansa.

”Pankit sanovat, että voin perustaa tilin Viroon. Miksi menisin Tallinnaan hoitamaan Savonlinnaan liittyviä pankkiasioita?”

SK ei voi varmistaa Levtšukin väitteiden todenperäisyyttä, sillä pankit eivät voi lain mukaan kommentoida asiakkaidensa asioita ulospäin eivätkä aina asiakkaalle itselleenkään.

Venäjän kaupallisen edustuston Loginov vaatii pyöreän pöydän neuvottelua tiliongelmista.

”Tilaisuutta suunnitellaan pidettäväksi lähikuukausina. Osallistujiksi on suunniteltu valtion sääntelyviranomaisia, yksityisiä pankkiorganisaatioita ja venäläisiä asiasta kiinnostuneita yrityksiä”, Loginov kertoo.

Ministeri Skinnari huomauttaa, että pankkiasiakkuuden ehdot ovat Suomessa yrityksen ja pankin välinen asia, eikä ministeriö voi puuttua yksittäisiin tapauksiin.

”Yleisellä tasolla käymme toki Venäjän kanssa vuoropuhelua erilaisista investointi-ilmapiiriin liittyvistä kysymyksistä. On tärkeää, että venäläisillä Suomeen investoivilla yrityksillä on riittävät ja ajantasaiset tiedot Suomen finanssisektorin käytännöistä.”

Kaupunginjohtaja Laine haluaisi Suomeen entistä enemmän investointeja idästä.

”Tiliongelmat ovat tosi negatiivista mainosta Suomelle Venäjällä. Olisi hyvä kansallisella tasolla käydä läpi, tulkitaanko meillä säädöksiä liian tiukasti.”

Mistä tiedetään, että Argus Spectrumin tilit suljettiin perusteetta?

”Eihän me sitä tiedetä. Mutta tämä on kuitenkin iso kansallinen elinkeinopoliittinen ongelma.”

Petteri Orpo arvioi, että Argus Spectrumin tapauksen saama huomio voi kertoa yhtiön merkityksestä Venäjälle tai laajemmin Venäjän politiikasta.

”Venäjä voi yksinkertaisesti kokeilla, onko Suomi heikko lenkki”, Orpo sanoo.

Isot riskit, isot kulut

Venäjän kaupallisen edustuston johtajan Anton Loginovin mukaan esimerkiksi Virossa pankit ovat venäläisiä yrityksiä kohtaan lempeämpiä kuin Suomessa.

Finanssivalvonnan johtava lakimies Jonna Ekström muistuttaa, että EU-sääntelyn minimivaatimukset rahanpesun ja terrorismin rahoittamisen torjunnassa ovat kaikille EU-maille samat.

”Ne koskevat myös Viroa.”

Kukin maa saattaa kuitenkin direktiivit voimaan kansallisilla säännöksillä, joissa voi olla eroja. Lisäksi pankki luo itse käytännöt korkean riskin asiakkaiden tunnistamiseksi.

EU pyrkii yhdenmukaistamaan rahanpesusääntelyä välttääkseen niin sanotun regulatory shopping -ilmiön eli yhtiöiden rekisteröitymisen valtioihin, joissa sääntelyä hoidetaan muita maita väljemmin.

Aina asiakkaat eivät itse saa tietää tilin sulkemisen syytä. Jos yrityksestä on tehty rahapesuepäilyilmoitus, tieto täytyy pitää salassa tutkinnan turvaamiseksi ja painostuksen estämiseksi.

”Pankit eivät voi tietyissä tilanteissa kertoa asiakkuuden irtisanomiseen liittyviä syitä, sillä se avaisi pankkien asiakkaiden tuntemiseen liittyviä prosesseja”, sanoo lehdistöpäällikkö Josi Tikka Danske Bankista.

Ylilyöntejä voi tapahtua.

”Korkea riski ei tarkoita sitä, että asiakkaasta pitää kategorisesti hankkiutua eroon”, Finanssivalvonnan Ekström sanoo.

Pankki ei lain mukaan saa jatkaa liikesuhdetta ilman riittäviä tietoja asiakkaan taustoista. Sanktioiden pelossa pankit saattavat irtisanoa korkean riskin asiakkaita arvioimatta niitä sen tarkemmin.

Riskiä kohottavat asiakkaan yhteydet laajan korruption maihin, kuten Venäjälle. Pankki voi yrittää arvioida ja hallita riskiä tarkkailemalla korkean riskin asiakkaan rahaliikennettä tehostetummin, pyytämällä lisäselvityksiä tai rajoittamalla palveluja.

Korkeariskinen asiakas saattaa tulla hyvin kalliiksi. Lain edellyttämät tehostetut asiakkaan tarkkailu ja tuntemistietojen kerääminen maksavat, eivätkä asiakkuudesta saatavat tuotot aina kata näitä kuluja.

Sisältö