Tuettua työtä

Julkaistu yli kolme vuotta sitten

Työ- ja elinkeinoministeriön tilastoista selviää, kuinka paljon TE-keskukset ovat eri vuosina varanneet rahaa palkkatukeen ja starttirahoihin. Palkkatukea maksetaan esimerkiksi yrityksille, jotta ne palkkaisivat hankalasti työllistyviä henkilöitä.

Tilastojen tulkintaa sekoittaa hieman se, että työllistämistä edistäviin tukiin varataan tietty summa joka vuosi, mutta maksuun tuet voivat mennä vasta seuraavan vuoden puolella. Määrärahat siis liikkuvat vuosien yli ja maksetut ja varatut rahat menevät ”päällekkäin” joka vuosi.

Suomen Kuvalehti pyysi ministeriöstä tietoja palkkatukeen varatuista rahoista vuosilta 2010–2017. Palkkatukitiedot on esitetty alla olevassa taulukossa.

 

Palkkatuet 2010–2017

Vuosi	Päätöksiä	Varattu summa
2010	52 614	150,6
2011	76 184	235,4
2012	68 130	254,2
2013	77 013	272,4
2014	117 466	420,9
2015	41 241	179,1
2016	36 382	154,6
2017	53 053	257,0

Lähde: TEM.

 

Tilastot osoittavat, että vuoden 2010 (Vanhasen/Kiviniemen hallitus) jälkeen pienimmät varaukset palkkatukiin tehtiin vuonna 2015 ja 2016. 

Yksi syy palkkatuen varauksien pienentymiseen oli Juha Sipilän (kesk) hallituksen linjaus, jonka mukaan palkkatuella työllistämistä valtiolle, kuntiin ja yhdistyksiin pitää pyrkiä vähentämään.

Sipilän hallitus on halunnut kanavoida palkkatukea tehokkaammin suoraan yrityksille tai starttirahan piiriin. Myös palkkatukea koskeva lainsäädäntö muuttui vuoden 2015 alussa: päiväkohtainen tuki muuttui prosenttiperusteiseksi.

Nyt palkkatuen määrä voi olla 30–50 prosenttia palkkakustannuksista työttömyyden pituudesta riippuen. 

Palkkatuki on aina harkinnanvaraista tukea, jota TE-toimisto voi myöntää käytettävissään olevien määrärahojen puitteissa.

 

Tilastojen mukaan myös starttirahaan suunnatut varaukset olivat vuosina 2015 ja 2016 pienemmät kuin tavallisesti, noin 33–36 miljoonaa euroa vuodessa. Aiempina vuosina starttirahan ”normitaso” on ollut noin 35–40 miljoonaa euroa.

Esimerkiksi Suomen Yrittäjät tiedotti huhtikuussa 2016, että uusia yrityksiä perustettiin starttirahojen loppumisen vuoksi vuonna 2015 noin 12 prosenttia vähemmän kuin vuonna 2014.

Vuonna 2017 palkkatuen ja starttirahojen määrärahojen varaukset palautettiin edellisvuosien tasolle, yhteensä noin 257 miljoonaan euroon.

Täksi vuodeksi hallitus on varannut työ- ja elinkeinoministeriön kautta työllisyysmäärärahoja noin 272 miljoonaa euroa. 

Tukiin on varattu enemmän rahaa vuosille 2017–2018, koska hallitus teki rahoitusuudistukseen. Kyse on Sipilän hallituksen tekemästä kokeilusta, ja sen jatko on epävarmaa.

Rahoitusmallissa työmarkkinatuen, peruspäivärahan ja ansiopäivärahan perusosaa voidaan käyttää työttömyysturvan lisäksi muun muassa palkkatuen ja starttirahan rahoitukseen. 

 

Työvoimapoliittisesti palkkatuki on yksi aktivointitapa, jolla pyritään saamaan esimerkiksi pitkäaikaistyötön takaisin työmarkkinoille. Tavoite on, että verovaroilla rahoitettava tuki alentaa työnantajan kynnystä palkata henkilö töihin. Ihannetilanteessa tuettu työntekijä saa jatkaa työpaikassa ilman tukea. 

Mallin tarkoitus on hyvä, mutta se on saanut myös kritiikkiä. Esimerkiksi valtiovarainministeriön selvityksen mukaan vuosina 2006–2015 palkkatuella työllistyneistä 43–53 prosenttia oli kolme kuukautta työllistymisjakson päättymisen jälkeen työttömänä työnhakijana. 

VM:n raportin mukaan palkkatuella aloittaneista suurin osa (71 prosenttia vuonna 2014) työllistyi määräaikaiseen työsuhteeseen. Toisaalta lähes kolmasosa on onnistunut solmimaan toistaiseksi voimassa olevan työsuhteen.

VM:n selvityksestä voikin vetää johtopäätöksen, että palkkatukea tarvitaan, mutta työsuhteiden jatkumisessa on vielä kehitettävää.

---

Tiukkaa työllisyyspolitiikkaa

Sipilän hallituskauden aikana työllisyyspolitiikkaa on rukattu monella rintamalla: muun muassa ansiosidonnaista päivärahaa on leikattu sadalla päivällä. Tällä tavoitellaan 200 miljoonan euron säästöjä. 

Käyttöön on otettu aktiivimalli, joka leikkaa työttömän etuuksia, jos työtön ei tee enemmän pätkätöitä tai osallistu työllisyyttä edistäviin palveluihin. Aktiivimallia vastustava kansalaisaloite keräsi yli 130 000 allekirjoitusta alle kuukaudessa. Aloite palautuu eduskunnan käsittelyyn todennäköisesti vuoden 2018 aikana.

Sosiaali- ja terveysministeri Pirkko Mattilan (s) johtama sosiaali- ja terveysministeriö vastasi aktiivimallin lakivalmistelusta. Aktiivimallin ”tekninen toteutus” tehtiin kuitenkin valtiovarainministeriön kansliapäällikön Martti Hetemäen johdolla.

Lisäksi työministeri Jari Lindströmin (s) johdolla on suunnitteilla ”aktiivimalli kaksi”, jonka mukaan työttömien pitäisi hakea vähintään yhtä työpaikkaa viikossa työttömyysetuuden saadakseen.