Sipilän hallituksen aktiivimalli kaunistelisi työttömyystilastoja: Tunti töitä viikossa tekee ihmisestä työllisen

”On mahdollista, että tieto näkyy tilastossa osa-aikaistyöllisten määrien kasvuna”, sanoo Tilastokeskuksen aktuaari.
Työttömien aktiivisuuden seurannasta kertova tiedote Kelan toimipisteen ilmoitustaululla Helsingissä 2. tammikuuta 2018.
Työttömien aktiivisuuden seurannasta kertova tiedote Kelan toimipisteen ilmoitustaululla Helsingissä 2. tammikuuta 2018. © HEIKKI SAUKKOMAA / Lehtikuva

Pääministeri Juha Sipilän (kesk) hallituksen aktiivimallia on parjattu lähes joka puolelta.

Kansalaisaloite.fi-palvelussa yli 98 000 ihmistä on allekirjoittanut vetoomuksen, jonka mukaan hallituksen tekemä laki olisi kumottava.

Aktiivimalli leikkaa työttömyysetuutta, jos henkilö ei kolmen kuukauden aikana työllisty, ala yrittäjäksi tai käytä työhön ohjaavia työllisyyspalveluita.

Oli aktiivimallista poliittisesti mitä mieltä hyvänsä, ainakin se kaunistelisi työttömyystilastoja.

Suomessa virallisista työllisyys- ja työttömyysluvuista vastaa Tilastokeskus, joka julkistaa lukuja joka kuukausi.

Tilastokeskuksen menetelmä työttömyyden mittaamisessa perustuu EU-asetukseen. Menetelmä on yksinkertainen. Käytännössä työlliseksi lasketaan henkilö, joka on Tilastokeskuksen tekemällä tutkimusviikolla tehnyt ansiotyötä vähintään tunnin.

Sipilän hallituksen aktiivimalli leikkaa työttömyysturvaa, jos työtön ei ole tehnyt kolmen kuukauden aikana 18:aa tuntia palkkatyötä.

Käytännössä tämä etuusehto sopii siis myös Tilastokeskuksen määritelmään työllisestä, sillä 18 tuntia palkkatyötä kolmessa kuukaudessa tarkoittaa noin tunnin palkkatyötä viikossa.

Tilastokeskuksesta vahvistetaan Suomen Kuvalehdelle, että aktiivimalli voi vaikuttaa työllisyystilastoihin.

”Työvoimatutkimus perustuu henkilön antamiin tietoihin. Jos henkilö vastaa olleensa ansiotyössä vähintään yhden tunnin tutkimusviikolla, niin Työvoimatutkimuksessa hänet luokitellaan tällöin työlliseksi”, sanoo Tilastokeskuksen aktuaari Outi Stenbäck.

”On mahdollista, että tieto näkyy tilastossa ehkä ali- ja osa-aikaistyöllisten määrien kasvuna”, Stenbäck jatkaa.

”Tilastoihin vaikuttaminen ei ole ollut aktiivimallin valmistelun tavoite.”

Aktiivimallin käyttöönotto vaati työttömyysturvalain muutosta. Lain valmistelusta vastasi sosiaali- ja terveysministeriö.

Sosiaali- ja terveysministeriön etuusyksikön johtaja Liisa Siika-aho, onko aktiivimallin tarkoitus aktivoinnin ohella kaunistella tilastoja?

”Tilastoihin vaikuttaminen ei ole ollut aktiivimallin valmistelun tavoite, työllisyys on.”

Onko Tilastokeskuksen määritelmä työllisestä otettu huomioon aktiivimallia säädettäessä?

”Ei ole ajateltu tältä kannalta. Olennaista on myös huomioida, että aktiivisuuden voi täyttää muutoinkin kuin työskentelemällä”, Siika-aho sanoo.

 

Sipilän hallituksen tavoite työllisyysasteeksi on vaalikauden aikana 72 prosenttia. Työllisyysaste on liikkunut noin 70 prosentin tuntumassa vuonna 2017.

Aktiivimalli kehiteltiin valtiovarainministeriön kansliapäällikkö Martti Hetemäen johdolla. Työhön osallistuivat myös työmarkkinakeskusjärjestöt, jotka eivät kuitenkaan päässeet yhteisymmärrykseen aktiivimallin sisällöstä.

Eduskunta hyväksyi lain 19. joulukuuta 2017.

Eduskunnan päätös aktiivimallista palautuu takaisin eduskunnan käsiteltäväksi, sillä kansalaisaloite lain kumoamisesta on kerännyt vaadittavat 50 000 allekirjoitusta yhden kuukauden aikana.