Kolme kokoomuslaista pääsi testeihin – yksi heistä valitaan Kuntaliiton toimitusjohtajaksi
Huippupalkasta huolimatta Kuntaliiton ykköstehtävä kiinnosti vain kuutta hakijaa.
Kolme kokoomustaustaista hakijaa on edennyt Kuntaliiton toimitusjohtajan soveltuvuustesteihin.
Jatkoon päässeet hakijat ovat kansanedustaja Harri Jaskari, Etelä-Suomen aluehallintoviraston ylijohtaja Minna Karhunen ja Kauhavan kaupunginjohtaja Markku Lumio.
Kuntaliiton työvaliokunta käsittelee johtajan valintaa 20. marraskuuta ja tekee esityksen hallitukselle. Lopullinen päätös tehdään hallituksen kokouksessa 21. marraskuuta.
Hakijoita oli kuusi. Jatkoon päässeiden lisäksi paikkaa hakivat myös diplomi-insinööri, julkishallinnon maisteri Päivi Nikander, filosofian tohtori Salla Palmi-Felin ja yksi hakija, joka ei halunnut nimeään julkisuuteen.
Johtoon haluttiin kokoomuslainen, minkä vuoksi Nikanderin (sd) ja Palmi-Felinin (vihr) todennäköisyydet tulla valituiksi olivat alusta alkaen pienet.
Tehtävän kelpoisuusehtona on ylempi korkeakoulututkinto, kunta-alan perehtyneisyys ja vahva johtajakokemus.
Lisäksi Kuntaliiton hallituksen jäsenet ovat esittäneet toiveita näkyvästä johtajasta, joka uskaltaa näyttää suuntaa aikana, jona kuntakentällä tapahtuu paljon muutoksia.
Kuntaliitossa työskentelee noin 230 henkilöä. Se on kuntien edunvalvoja ja asiantuntijapalvelujen tarjoaja, jonka jäseniä ovat kunnat ja kaupungit. Toiminnassa ovat mukana myös maakuntien liitot, sairaanhoitopiirit, kuntayhtymät sekä kuntataustaiset osakeyhtiöt.
Jo ennen kuin hakuaika umpeutui, Lännen Media uutisoi, että Harri Jaskari olisi noussut vahvaksi ehdokkaaksi Kuntaliiton johtoon.
Toisaalta osa Kuntaliiton hallituksen jäsenistä arvioi Suomen Kuvalehdelle yhä, että vahvoja ehdokkaita on useampia.
Hallintotieteiden lisensiaatti Jaskarilla on pitkä kokemus kansanedustajana. Pirkanmaalaiset ovat äänestäneet hänet eduskuntaan 2007, 2011 ja 2015.
Hän on työskennellyt puoluesihteerinä, Tampereen kauppakamarin toimitusjohtajana ja ministerin erityisavustajana.
Jaskarilla on kokemusta kuntapolitiikasta, muttei kunnan johtamisesta virkamiehenä. Hän toimi pitkään Tampereen kaupunginvaltuustossa ja johti myös Pirkanmaan maakuntahallitusta.
Jaskarin rasitteena on Tampereen käräjäoikeuden vuonna 2007 langettama sakkorangaistus laittomasta uhkauksesta. Oikeus totesi, että Jaskari oli vuonna 2004 uhannut entistä naisystäväänsä keittiöveitsellä ja uhannut tappaa tämän.
Jaskarin mukaan veitsellä uhkailua ei tapahtunut, mutta käräjäoikeus piti entisen naisystävän ja hänen ystävättärensä kertomuksia uskottavina.
Jotkut Kuntaliitossa valintaa tekevät viestittävät, että Jaskarin menneisyys ei huolestuta, koska hän on hoitanut kansanedustajan työnsä hyvin.
Hallintotieteiden maisteri Minna Karhunen on ollut politiikassa mukana jo nuoresta.
Hän pääsi Kokoomuksen kansanedustajaksi vain vähän yli 20-vuotiaana vuonna 1991. Eduskunnassa hän toimi kaksi kautta, vuoteen 1999 asti. Hän toimi pitkään Hyvinkään kaupunginvaltuuston puheenjohtajana.
Karhunen on toiminut Järvenpään kehitysjohtajana 2009–2014 ja Karkkilan kaupunginjohtajana 2005–2009. Tällä hetkellä hän johtaa Etelä-Suomen aluehallintovirastoa.
Kauhavan kaupunginjohtaja Markku Lumio on toiminut aiemmin muun muassa Vaasan kaupunginjohtajana.
Hän joutui lähtemään Vaasan kaupunginjohtajan tehtävästä luottamuspulan takia 2010-luvun alussa. Lumiota epäiltiin edustusmäärärahojen väärinkäytöstä ja laskujen hyväksymisestä kaupungin ohjeiden vastaisesti, mutta syytteitä ei nostettu.
Lumio on toiminut urallaan myös Vaasan yliopiston yhteiskuntasuhteiden kehittämispäällikkönä. 1990-luvulla Lumio oli mukana Jyväskylän kuntapolitiikassa. Esimerkiksi vuodet 1997–1999 hän oli Jyväskylän kaupunginhallituksen puheenjohtaja.
Kuntaliiton toimitusjohtajan paikka vapautui yllättäen, kun kolme viime vuotta Kuntaliittoa johtanut Jari Koskinen ilmoitti elokuun 2018 lopussa eroavansa tehtävästä kesken kauden. Johtajasopimuksen mukaisesti Koskisen työsuhde päättyy helmikuun 2019 lopussa.
Kuntaliitto ryhtyi pikaisesti etsimään Koskiselle seuraajaa. Tungosta Suomen kuntien ja kaupunkien etujärjestön johtoon ei kuitenkaan ollut.
Suomen Kuvalehden tietojen mukaan kokoomuksen puoluejohto alkoi etsiä sopivaa ehdokasta suurten kaupunkien johtajista, mutta esimerkiksi kokoomuksen ministeriryhmän valtiosihteeri, Tampereen entinen pormestari Anna-Kaisa Ikonen ei hakenut tehtävään.
Niin ikään kokoomuslaiset Turun kaupunginjohtaja Minna Arve tai Espoon kaupunginjohtaja Jukka Mäkelä eivät hakeneet.
Ensimmäinen hakukierros kesti vain noin kaksi viikkoa. Hakijoita tuli niin vähän, että hakuaikaa pidennettiin lokakuussa parilla viikolla, ja Kuntaliitto asetti headhunterin etsimään lisäehdokkaita. Lopullisesti haku päättyi perjantaina 26. lokakuuta.
Moni Kuntaliiton hallituksen jäsen piti pidennettyä hakuaikaa hyvänä asiana, sillä hakijajoukko oli melko suppea.
Edes pidennetty hakuaika ei kuitenkaan muuttanut lopputulosta. Kuntaliiton johtoon hakeneiden ihmisten määrä oli monille liiton hallituksen jäsenille pettymys tai vähintään yllätys. 17 000 euron kuukausipalkasta huolimatta paikkaa ei havitellut kuin kuusi ihmistä.
Toisaalta moni hallituksen jäsen myös koki, että hakijoiden määrästä huolimatta hakijoiden taso oli hyvä, eikä harjoitushakemuksia tullut.
Vaikka Kuntaliiton johtajalle maksetaan enemmän kuin suurten kaupunkien johtajille, ei paikalle aina ennenkään ole ollut valtavaa ryntäystä. Viimeksi, kun Kuntaliitolle haettiin johtajaa vuonna 2015, hakijoita oli kymmenen.
Hakijoiden määrää on karsinut tieto siitä, että paikka on puolueiden välillä sovittu kokoomukselle, joka on suurin kuntapuolue. Tämä rajasi muiden puolueiden jäsenten innokkuutta hakea paikkaa.
Kuntaliiton johtopaikkojen jakaminen tietyille puolueille, vähentää puolueiden välistä yhteistyötä, kun neuvotellaan sopivimmasta ehdokkaasta. Osa Kuntaliiton hallituksen jäsenistä kritisoikin käytäntöä vanhanaikaiseksi.
Tänä vuonna mielenkiintoa Kuntaliiton johtajan pestiä kohtaan on vähentänyt myös sote- ja maakuntauudistuksen sekava tilanne.