Pääministeri Juha Sipilä on ahtaalla – Vian etsiminen ja löytäminen väärästä julkisuuskuvasta on tuttu selitys
PÄÄKIRJOITUS: Sipilän purkauksia kuunnellessa tulee mieleen vanha sanonta kenraalista, joka yhä käy edellistä sotaa.
Ukko vaihtoon, jos luottamusta ei löydy. En väkisin pukkaa sinne. Näin Juha Sipilä pohti jatkoaan keskustan puheenjohtajana ja pääministerinä Ylen Ykkösaamussa (7.10.2017).
Sipilä jatkoi keskustan puolueristeilyllä. ”Mä en tässä väkisin roiku. En aio olla rasitteena tälle puolueelle”, tuohtunut Sipilä puhisi seminaarissa puolueväelle.
Molemmissa tilaisuuksissa Sipilä kiteytti oman julkikuvansa ja puolueen ongelmat siihen, että media on tehnyt hänestä ahneen oman edun tavoittelijan, joka ei muuta tee kuin suosii sukulaisiaan.
Itsekritiikki on aina hyödyllistä ja on hyvä, että maan vahvin vallankäyttäjä suhtautuu itseensä ankarasti. Mutta Sipilän ja hänen lähipiirinsä liiketoimet eivät ole enää kuukausiin olleet erityisesti esillä. Esimerkiksi Katera Steel -tapaukseen ja Chempolis-yhtiön vienninedistämiseen liittyvät kohut ajoittuivat viime vuodenvaihteeseen.
Sipilän purkauksia kuunnellessa tulee mieleen vanha sanonta kenraalista, joka yhä käy edellistä sotaa.
Vian etsiminen ja löytäminen väärästä julkisuuskuvasta on ahtaalle joutuneiden pääministerien tuttu selitys. Myös oma-aloitteiset puheet ukon vaihtamisesta rapauttavat valta-asemaa. Entä jos puolueen kenttä ei vastaakaan, että tukea ja kannatusta kyllä löytyy?
Pääministerin tehtävä muovasi Sipilästä poliitikon.
Aloittaessaan pääministerinä Sipilä korosti aikaansaamisen merkitystä: tulos tai ulos. Lisäksi Sipilä toi esiin erilaista taustaansa ja pyysi potkaisemaan polveen, jos hänestä uhkaisi tulla tavallinen poliitikko.
Talousmittareilla katsottuna kehitys on vaalikaudella ollut erittäin hyvää. Samalla pääministerin tehtävä on muovannut politiikan ulkopuolelta tulleesta poliitikon.
On makuasia, pitääkö Sipilän kesäkuista ratkaisua jatkaa suoraan hallituksen toimintaa perussuomalaisista loikanneiden avulla osoituksena tuloksiin keskittymisestä vai merkkinä poliittisesta pelaamisesta. Kovaa peliä se joka tapauksessa oli.
Perinteinen poliitikko Sipilässä tuli esiin ainakin Hannu Takkulan nimityksessä Euroopan tilintarkastustuomioistuimeen, vaikka pääministeri oli kautensa alussa ilmoittanut, että poliittisten virkanimitysten aika on ohi. Ehdokkaita haarukoitiin vain keskustan sisältä ja valinta osui Takkulaan, Sipilän ystävään ja tukijaan, vaikka tällä ei ole erityisiä meriittejä tehtävään.
Pääministerin osa on ankara. Viime kaudella Jyrki Kataisen ja Alexander Stubbin hallitukset päätyivät mahalaskuun. Heidän murheinaan olivat hankala hallituspohja ja vaikeat taloudelliset olot.
Sipilän hallituspohja oli alussa yhtenäinen, ja taloustilanne on merkittävästi parantunut vaalikauden aikana.
Silti pääministeri saattaa vaihtua kolmatta kertaa peräkkäin kesken kauden.
Kirjoittaja Ville Pernaa on Suomen Kuvalehden päätoimittaja.