Nyt maailma muuttuu
Pääkirjoitus: Hallituksen toimet koronaepidempian taltuttamiseksi ovat kovia, mutta perusteltuja, kirjoittaa vt. toimituspäällikkö Mikko Numminen.
Enää ei keskustella siitä, kuinka maahan saadaan luotua 30 000 uutta työpaikkaa, vaan siitä, kuinka turvata nykyiset. Näin tiivisti pääministeri Sanna Marin maanantaina 16. maaliskuuta hallituksen tiedotustilaisuudessa, jossa kerrottiin Suomen ottavan käyttöön valmiuslain koronaepidemian nujertamiseksi.
Koulut suljetaan. Julkiset kokoontumiset rajoitetaan kymmeneen henkeen. Rajat suljetaan. Yli 70-vuotiaat velvoitetaan pysymään karanteenia vastaavissa olosuhteissa.
Toimet ovat kovia mutta perusteltuja. On estettävä tautipiikki ja turvattava terveydenhuollon kantokyky. Valtaosa lapsista ja työikäisistä sairastaa koronan lievänä, mutta tartunta voi olla kohtalokas riskiryhmille, kuten ikäihmisille.
Tautia ehkäistään kansalaisoikeuksien ja talouden kustannuksella. Tasavallan presidentti Sauli Niinistö toivoi maanantaina solidaarisuutta ja korosti aikojen poikkeuksellisuutta. ”Lopullisuus on kova sana, mutta nyt maailma muuttuu”, Niinistö totesi Helsingin Sanomille.
Maailma näyttää hyvin toisenlaiselta kuin vielä äsken. Tammikuussa lehtemme haastatteli THL:n asiantuntijaa tiiviissä jutussa, jonka otsikko kysyi: ”Huolestuako koronasta”. Vastaus oli tyynnyttelevä: todennäköisyys siihen, että virus leviäisi Suomeen, on pieni.
Paniikkiin ei siis ole syytä, kirjoitimme. Tuolloin Kiina oli ilmoittanut 300 tartunnasta. Tämän lehden ilmestyessä havaittuja tartuntoja lienee maailmanlaajuisesti jo runsaat 200 000.
Nykytiedon valossa koronasta olisi todellakin pitänyt huolestua. Paniikkiin ei silti ollut syytä silloin, eikä nyt.
Suomalaisten tukena on vakaa yhteiskunta sekä puutteistaan huolimatta kattava ja laadukas terveydenhuolto. Meillä on myös yhä kykyä yhteistyöhön: oppositio saattoi luoda hallitukselle paineita, mutta kun toimet julkistettiin, ne saivat kiitosta yli puoluerajojen.
Myös kansalaismielipide vaikuttaa olevan hallituksen päätöksen takana. Lähiviikkoina valtiojohdon toivomaa solidaarisuutta kysytään käytännössä. Taudin aiheuttaman riesan keskellä on huomioitava paitsi omat läheiset myös kaikki muut.
Jo viime viikolla sosiaalisessa mediassa kannustettiin tarjoamaan naapuriapua vaikka oman kerrostalon ilmoitustaululla. Kulttuurinystävät eivät ole pyytäneet peruutettujen esitysten lippurahoja takaisin, koska ovat halunneet tukea artisteja.
Huolenpito ei vaadi lähikontaktia, ja yhteydenpito onnistuu myös puhelimitse tai netin välityksellä.
Miltä maailma näyttää, kun koronavaara on ohi?
Talous taantuu, monen tiliin jää kuukausien lovi. Tulee lomautuksia ja konkursseja. Palautuminen vaatii aikaa ja yhteiskunnan tukea, eikä siitä tule helppoa.
Toisaalta poikkeustila myös pakottaa meidät pysähtymään, miettimään mikä on tärkeää, kuinka toimia oikein. Haastamaan totutut käytännöt ja kehittämään parempia. Arvostamaan paitsi etäisyyttä myös läheisyyttä.