Metsäkiista leimahti taas Ylä-Lapissa – Poroisäntä syyttää Metsähallitusta sopimusrikkomuksista

Ei ole riitaa, sanoo Metsähallituksen aluejohtaja.
Kotimaa 24.2.2016 15:02
Metsää Ylä-Lapissa. © TATU LERTOLA / Lehtikuva

Ylä-Lapissa poromiehet ja Metsähallitus kiistelevät jälleen.

Runsaat viisi vuotta sitten poromiehet ja Metsähallitus sopivat erimielisyytensä Ylä-Lapin metsäkiistoissa, jotka alkoivat jo vuonna 2002. Riidassa oli kyse siitä, että vanhojen metsien hakkuut vaikuttivat suoraan saamelaisten poronhoitoalueisiin ja sitä kautta heidän elinkeinoonsa.

Muun muassa inarilainen Muddusjärven paliskunta ja Metsähallitus allekirjoittivat 10. joulukuuta 2010 sopimuksen, jossa määriteltiin, että tietyt alueet rauhoitetaan hakkuilta seuraavien 20 vuoden ajaksi.

Nyt Muddusjärven paliskunnan poroisäntä Osmo Seurujärvi syyttää Metsähallitusta sopimusrikkomuksesta.

Paliskunnan mukaan Metsähallitus on rikkonut useita sopimuksen kohtia, joissa määritellään muun muassa se, ettei porotalouden harjoittaminen alueella saa kohtuuttomasti vaikeutua.

Poroisännän mukaan Metsähallituksen toimintatavat ovat hyvin yksipuoliset eikä yhteinen suunnittelu paliskunnan alueella toteudu.

”Kyllä Metsähallitus aina kartat hakkuista lähettää, mutta ei niistä ole neuvoteltu. Ne ovat olleet vain ilmoitusluonteisia asioita. He ovat tulkinneet sopimusta siten, että se on avoin valtakirja sille, että Metsähallitus saa tehdä alueella mitä haluaa.”

Paliskunta on lähettänyt Metsähallitukselle myös kirjallisen vaatimuksen 22. helmikuuta. Siinä todetaan, että paliskunnan mielestä Metsähallituksen metsätaloustoiminta on ylimitoitettua paliskunnan alueella, eikä se täytä kestävän metsätalouden tavoitteita.

Käytännössä kyse on siitä, että hakkuutyyli on paliskunnan mielestä koventunut.

Paliskunta vaatii, että Metsähallitus pidättäytyy kaikista päätehakkuista paliskunnan alueella siihen asti, kunnes mahdolliset sopimusrikkomukset ja tulkintaerimielisyydet on ratkaistu.

Onko vaara, että tilanne muuttuu jälleen metsäkiistaksi tai riidaksi?

”Kiista on jo päällä”, poroisäntä Seurujärvi sanoo.

 

Metsähallituksen aluejohtaja Kirsi-Marja Korhonen kiistää, että Metsähallituksen ja Muddusjärven paliskunnan välillä olisi kyse riidasta.

”Paliskunta on nyt esittänyt, että koko paliskunnan alueella ei tehtäisi päätehakkuita. Tämä on tietenkin Metsähallituksen kannalta hyvin tiukka vaatimus, alueethan ovat kuitenkin Metsähallituksen metsätalousalueita, jotka sopimuksessamme paliskunnan kanssa nimenomaan säilyivät metsätalouden käytössä”, Korhonen sanoo.

”Me emme ole toimineet emmekä toimi sopimuksen rauhoitusalueilla. Eikä paliskuntakaan ole tästä syyttänyt, vaan yleisellä tasolla neuvottelujen puutteista muilla alueilla.”

Korhosen mukaan Metsähallitus pyrkii löytämään yhteisen näkemyksen paliskunnan kanssa.

”Jos merkittävistä sopimusrikkomuksista on kyse, viimeinen vaihtoehto on käräjäoikeuskäsittely. Mutta monta mahdollisuutta löytää yhteinen näkemys on ennen sitä”, Korhonen sanoo.

 

Ylä-Lapin metsäkiistoja aktiivisesti seurannut Suomen Greenpeacen metsävastaava Matti Liimatainen pelkää yli viisi vuotta kestäneen sovun poromiesten ja Metsähallituksen välillä olevan koetuksella. Muddusjärven paliskunnan lisäksi ongelmia on ollut myös Paatsjoella.

Liimatainen epäilee, että Metsähallituksessa on viidessä vuodessa unohdettu, millaisia vaikutuksia ja ongelmia yksipuolinen sanelu ja riitely aiheuttavat valtion ja saamelaisten välille.

”Edellisen riidan aikaan Metsähallituksessa oli eri johto, mutta näyttää siltä, että uusi johto haluaa tehdä samat virheet kuin edellinen”, Liimatainen sanoo.

Edellisten kiistojen aikana Metsähallituksen johdossa olivat Jan Heino ja Jyrki Kangas. Nyt toimitusjohtajana on entinen MTK:n puheenjohtaja Esa Härmälä (kesk).

Liimataisen näkemyksen mukaan Ylä-Lapissa samaan aikaan huolta herättävät myös metsähallituslain uudet kaavaillut tasesiirrot.

”Noin 40 000 hehtaaria Ylä-Lapin retkeilyalueita aiotaan siirtää talouspuolen tuotto-odotusten piiriin, ja 360 000 hehtaaria niin sanottua luontaistalousalueita epämääräisempään, nyt luotavaan kolmanteen tase-erään. Pitemmällä aikavälillä näistä seuraa lisää ristiriitoja”, Liimatainen ennustaa lain vaikutusta. Lain on määrä tulla voimaan 15. maaliskuuta 2016.

 

Poroisäntä Seurujärvi sanoo, että paliskunnan ja Metsähallituksen kiistalla ei ole tällä hetkellä tekemistä pääministeri Juha Sipilän (kesk) hallituksen toteuttamalla metsähallituslain uudistuksella.

Paljon kritiikkiä herättäneestä lakimuutoksesta jätettiin muun muassa saamelaisten kotiseutualuetta koskevat lakipykälät pois, vaikka niitä alun perin sinne oltiin kirjaamassa.

”Ne ovat niin isoja poliittisia asioita, ettei tämä liity siihen. Olemme huolissamme paliskunnan asioista. Metsähallituksen toiminta paliskunnan alueella vaikuttaa elinkeinoomme”, Seurujärvi sanoo.

Muddusjärven paliskunta on harjoittanut porotaloutta alueella noin 115 vuotta.