Riitaisa metsähallituslaki sai haukut kaikilta – ministeri Tiilikaiselta odotetaan päätöksiä
Palaute ei tullut yllätyksenä, sanoo kansliapäällikkö Jaana Husu-Kallio.
Uuden metsähallituslain valmistelu ajautui eri eturyhmien kiistelyksi ja näytelmäksi, joka kuvastaa, kuinka Suomessa on hankala puhua samassa lauseessa maa- ja metsätaloudesta sekä ympäristöasioista.
Metsähallituslain uudistuksen perimmäinen tarkoitus on muodostaa Metsähallituksesta valtion erityisliikelaitos, jossa hallintotehtävät ja liiketoiminta ovat erillään. Taustalla on EU-lainsäädäntö.
Lakiuudistus on maatalous- ja ympäristöministeri Kimmo Tiilikaisen (kesk) vastuulla. Jo vuosia sitten aloitettu uudistustyö ajautui nopeasti riitaisaan tilanteeseen, kun aiemmasta lakiesityksestä muutettiin useita kohtia.
Suomen Kuvalehti kertoi syyskuussa, ettei saamelaisten oikeuksia huomioida uudessa laissa niin kuin alun perin oli kaavailtu. SK uutisoi myös lainvalmistelun taustoista ja siitä, että taloudellisia asioita korostettiin lakiesityksessä enemmän kuin ympäristönäkökulmaa.
Useat tiedotusvälineet tarttuivat aiheeseen ja eri eturyhmät ilmaisivat pettymyksensä lakiesityksen sisältöön. Lakia valmisteleva maa- ja metsätalousministeriö ilmoitti, ettei se aio järjestää uutta lausuntokierrosta. Sen sijaan uusia kuulemistilaisuuksia järjestettiin Helsingissä, Oulussa ja Rovaniemellä.
