Näin Sipilän hallitus ajaa ”kovempia luontoarvoja” Metsähallitukseen
Yhteiskunnalliset velvoitteet ovat muodostuneet valtiolle ”menoaukoksi”.
Uusi metsähallituslaki mahdollistanee sen, että valtio myy yhä enemmän omistamiaan metsiä.
Tämä ilmenee 15. syyskuuta päivätystä lakiesityksestä, joka on Suomen Kuvalehden hallussa. Esitystä on valmisteltu maa- ja metsätalousministeriössä jo useamman vuoden ajan.
Lakiesitykseen on kirjattu, että Metsähallituksen yhteiskunnallisia velvoitteita ”täsmennetään”. Aiempi muotoilu siitä, että velvoitteet pysyisivät ennallaan, on pyyhitty pois.
Käytännössä Metsähallitus voi jättää vähemmälle huomiolle luonnon monimuotoisuutta, metsien virkistyskäyttöä, saamelaisten oikeuksia ja poronhoitoa koskevat asiat.
Esimerkiksi valtiovarainministeriö (VM) kirjoitti viime kesäkuussa lausuntokierroksella olleeseen esitykseen, että Metsähallituksen yleiset yhteiskunnalliset velvoitteet ovat muodostuneet valtiolle ”menoaukoksi”. VM totesi, että saamelaisten kotiseutualuetta koskevat erityissäännökset pitää jättää pois uudesta metsähallituslaista.
Saamelaisia koskevat lakipykälät on poistettu. Metsähallituksen ei tarvitsisi muun muassa selvittää valtion maa- ja vesialueiden käyttöön liittyviä vaikutuksia saamelaiskulttuuriin.
Saamelaisten aiemmat lailliset oikeudet kuitenkin säilyvät: ne liittyvät muun muassa poronhoitoon.
Uuden lain myötä Metsähallitus voi tehdä suurempia metsähakkuita ja myydä enemmän mökkitontteja.
Metsähallituksen tuloutukset valtiolle ovat kasvaneet noin 120 miljoonaan euroon vuodessa. Käytännössä metsiä on siis myyty kiihtyvään tahtiin. Pitkään jatkuvana toiminta voi olla haitallista Metsähallituksen taloudelle.
SK:n tietojen mukaan Metsähallitus voisi ”kovemmilla luontoarvoilla” tulouttaa valtion kassaan vuosittain noin 50 miljoonaa euroa enemmän. Kova politiikka kuitenkin todennäköisesti lisäisi vastustusta eritoten luontojärjestöissä.
Juha Sipilän (kesk) hallitus tekee Metsähallituksesta valtion erityisliikelaitoksen. Hallintotehtävät ja liiketoiminta ovat erillään tytäryhtiöiden kautta. Taustalla ovat EU-lainsäädäntöön pakottavat kilpailutustekijät.
Tulevaisuudessa metsätalousliiketoimintaa harjoittavat tytäryhtiöt maksaisivat valtiolle ”käyttöoikeuskorvauksia” ja osinkoja. Metsähallitus toimisi nykyistä enemmän yrityksen tavoin. Lakiesityksessä todetaan kuitenkin, ettei yhtiöittäminen ”sinänsä” vaikuta henkilöstön määrään ja tehtäviin.
Metsähallituksen johtajakuvioita aiotaan muuttaa siten, että liikelaitoksen hallituksen ja toimivan johdon valtaa lisätään. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että entinen Maa- ja metsätaloustuottajain keskusliiton MTK:n puheenjohtaja ja nykyinen Metsähallituksen toimitusjohtaja Esa Härmälä (kesk) saisi lisää valtaa päättää Suomen valtion metsistä ja vesialueista.
Metsähallituksen toinen rooli on ympäristöministeriön toimialaan kuuluvat julkiset hallintotehtävät. Tätä puolta rahoitettaisiin edelleen valtion budjetista ja esimerkiksi kalastus- ja metsästysluvista saaduista tuloista.
Tulevaisuudessa retkeily- ja eräpalvelut valtion mailla eivät ehkä ole täysin ilmaisia. Esimerkiksi retkeilijät voivat joutua maksamaan muun muassa polttopuista Metsähallituksen erämaakämpillä ja retkeilylaavuilla.
Suomen luonnonsuojeluliitto on tuonut myös esille, että valtio aikoo tehdä yleisillä vesialueillaan enemmän liiketoimintaa. Vesialueita voitaisiin jatkossa käyttää enemmän esimerkiksi kalankasvatukseen ja tuulivoimaloiden sijoituspaikkoina.
Maatalous- ja ympäristöministeri Kimmo Tiilikainen (kesk) ei vastannut Suomen Kuvalehden haastattelupyyntöön.