Riitaisa metsähallituslaki sai haukut kaikilta – ministeri Tiilikaiselta odotetaan päätöksiä

Palaute ei tullut yllätyksenä, sanoo kansliapäällikkö Jaana Husu-Kallio.

Esa Härmälä
Teksti
Mikko Niemelä
Julkaistu yli kolme vuotta sitten

Uuden metsähallituslain valmistelu ajautui eri eturyhmien kiistelyksi ja näytelmäksi, joka kuvastaa, kuinka Suomessa on hankala puhua samassa lauseessa maa- ja metsätaloudesta sekä ympäristöasioista.

Metsähallituslain uudistuksen perimmäinen tarkoitus on muodostaa Metsähallituksesta valtion erityisliikelaitos, jossa hallintotehtävät ja liiketoiminta ovat erillään. Taustalla on EU-lainsäädäntö.

Lakiuudistus on maatalous- ja ympäristöministeri Kimmo Tiilikaisen (kesk) vastuulla. Jo vuosia sitten aloitettu uudistustyö ajautui nopeasti riitaisaan tilanteeseen, kun aiemmasta lakiesityksestä muutettiin useita kohtia.

Suomen Kuvalehti kertoi syyskuussa, ettei saamelaisten oikeuksia huomioida uudessa laissa niin kuin alun perin oli kaavailtu. SK uutisoi myös lainvalmistelun taustoista ja siitä, että taloudellisia asioita korostettiin lakiesityksessä enemmän kuin ympäristönäkökulmaa.

Useat tiedotusvälineet tarttuivat aiheeseen ja eri eturyhmät ilmaisivat pettymyksensä lakiesityksen sisältöön. Lakia valmisteleva maa- ja metsätalousministeriö ilmoitti, ettei se aio järjestää uutta lausuntokierrosta. Sen sijaan uusia kuulemistilaisuuksia järjestettiin Helsingissä, Oulussa ja Rovaniemellä.

Palaute oli murskaava: lakiesityksen haukkuivat niin ympäristöpuolen kuin metsätaloudenkin edustajat.

 

Maa- ja metsätalousministeriön kansliapäällikkö Jaana Husu-Kallio kertoo, ettei palaute tullut yllätyksenä. Kommentit olivat ristiriitaisia: Etelä- ja Pohjois-Suomessa painottuvat eri näkökulmat.

”Erimielisyys johtuu eri sidosryhmistä. Joillakin painottuvat enemmän esimerkiksi ympäristöministeriön toimintasektorin asiat”, Husu-Kallio sanoo.

Lapissa näkökulma sen sijaan painottui saamelaisten oikeuksiin, Metsähallituksen metsiin ja siihen, kuinka niitä käytetään. Lapin metsistä iso osa on Metsähallituksen omistuksessa.

”Ei ole EU:ssa tai Suomessa sellaista lainsäädäntöhanketta, josta kaikki olisivat samaa mieltä”, Husu-Kallio muotoilee.

 

Yksi lakiesityksen kriitikoista on viime päivinä ollut Metsähallituksen toimitusjohtaja Esa Härmälä (kesk): valtaa olisi pitänyt keskittää enemmän hänelle ja hallitukselle.

Nyt lakiesitys lähtee siitä, että ympäristöministeriön hallinnon alalle kuuluvat linjaukset pysyvät laissa eikä valtaa keskitetä pelkästään metsätaloudelle ja Härmälälle vaan edelleen myös Luontopalveluyksikölle. Se on itsenäinen yksikkö, jolla on valta päättää asioistaan.

Husu-Kallion mukaan perustuslaki asettaa reunaehdot julkisten hallintotehtävien (Luontopalvelut) hoitamiselle liikelaitoksessa.

”Ympäristöministeriöön liittyviä asioita ei uudella metsähallituslailla muuteta”, kansliapäällikkö sanoo.

 

Talousaviisi Kauppalehden mukaan Metsäteollisuus ja Metsähallituksen toimitusjohtaja Härmälä ovat vaatineet lainvalmisteluun lisäaikaa, sillä ministeriön esittämä johtajakuvio nykyisessä lakiesityksessä sekoittaa koko Metsähallitusta.

Kansliapäällikkö Husu-Kallio ei ota kantaa lain etenemiseen.

Se, otetaanko lainvalmisteluun aikalisä, on kiinni ministeri Tiilikaisesta. Hän puolestaan selvittää asiaa pääministeri Juha Sipilän (kesk) johtamalle hallitustriolle: päätöksiä odotetaan.

Ministeri Tiilikainen on paraikaa Islannissa Reykjavikissa työmatkalla. Ministeri ja tämän erityisavustaja eivät vastanneet metsähallituslain etenemiseen koskeviin kysymyksiin, joita SK esitti sähköpostitse.

Uuden metsähallituslain pitäisi olla voimassa ensi keväänä.