Lääkärihelikopterit: Toiminta siirrettiin pois tukiyhdistyksiltä – lentohinta kaksinkertaistui

Petri Pöntinen
Kotimaa 20.2.2012 09:05
Medi-Helin helikopteri lähdössä Helsinki-Vantaan lentokentältä 1. helmikuuta 2007. Kuva Heikki Saukkomaa / Lehtikuva.

Pelastus- ja lääkärihelikopterit ovat pyörineet tukiyhdistysten voimin eri puolella maata 20 vuoden ajan. Lennot on kustannettu pääosin Raha-automaattiyhdistyksen tuella. Tukiyhdistysten varainhankinnalla on maksettu muuta toimintaa, muun muassa hallinto.

Nyt vastuu lääkärihelikoptereista on siirretty Finnhems Oy:lle, sairaanhoitopiirien omistamalle yritykselle. Sen rahoitus on sosiaali- ja terveysministeriö STM:n budjetista. Kansalaisten keräysvaroja ei enää käytetä. Sairaanhoitopiirit maksavat lääkärikopterien sairaanhoitokustannukset.

Finnhems julkisti lento-operaattorit 25. marraskuuta 2011: ahvenenmaalainen SHT vastaa kolmesta eteläisestä tukikohdasta (Vantaa, Turku, Tampere) ja ruotsalainen Scandinavian Medicopter kolmesta pohjoisesta tukikohdasta (Kuopio, Oulu, Rovaniemi) kymmenen vuoden sopimuksella.

Lääkärikopterin uudelleen organisoinnin taustalla oli valtion halu tehostaa palvelua. Vuonna 2009 STM:n rahoitusmuistiossa todettiin, että ”kustannustehokkuutta voidaan lisätä muun muassa lento-operaattorien keskinäisellä kilpailutuksella ja hallinnon päällekkäisyyksien karsinnalla.”

Ministeri Paula Risikko (kok) vastasi kirjalliseen kysymykseen lääkärihelikoptereista vuonna 2010: ”Lähtökohtana on, että keskitetty hankinta tuo tuntuvia säästöjä muun muassa konekannan yhtenäistymisen kautta. Lisäksi säästöjä syntyy siitä, että viiden alueellisen tukiyhdistyksen hallinnointikulut lakkaavat.”

Finnhemsin järjestämän kilpailutuksen jälkeen lentopalvelun hinta kuitenkin kaksinkertaistui: viime vuonna kopteritoiminnan valtionavustus oli 11,8 miljoonaa euroa, tänä vuonna 22,5 miljoonaa euroa.

Vain neljä päivää sen jälkeen kun Finnhems oli valinnut lento-operaattorit, STM lähetti kirjeen sairaanhoitopiireille, Finnhemsille ja tukiyhdistyksille. Siinä muistutettiin, että lentotoiminnan kustannusten pitää vastata vallitsevaa markkinahintaa, jotta valtionavustus voidaan myöntää.

Jos kustannukset ylittävät ”hyväksyttävät tasot”, avunsaajan on itse rahoitettava ylimenevä osuus tai alennettava kustannuksia, ”esimerkiksi palvelun tarjoajaa vaihtamalla”.

Tukiyhdistykset tarjosivat paluuta kumppanuusmalliin

Lapin Pelastushelikopteri Tuki ry:n toiminnanjohtaja Eero Anneberg arvioi, että veronmaksajien varoja poltetaan taivaan tuuliin arviolta 150 miljoonaa euroa seuraavan kymmenen vuoden aikana.

Hän perustelee väitettään sillä, että heinäkuussa 2011 STM:n arvioi talousarvioesityksessä lääkärihelikopteritoiminnan kustannusten nousevan jo 31 miljoonaan euroon vuonna 2017.

”Sekä hallinnon että lentämisen kulut kasvavat selvästi, vaikka piti käydä päinvastoin”, Anneberg sanoo.

”Lapissa tukiyhdistys voisi edelleen hoitaa toiminnan käyvän hinnan mukaisesti.”

Anneberg kertoo tukiyhdistysten yhdessä tarjonneen kumppanuusmallin jatkoa vielä myöhään budjettivalmistelun yhteydessä: tukiyhdistykset keräävät 4-5 miljoonaa euroa vuodessa, ja valtio kustantaa lentotoiminnan.

”Viime vuoden 11,8 miljoonan euron valtionavustuksella olisi mahdollista tuottaa kaikkien kuuden tukikohdan lentopalvelut”, Anneberg sanoo.
Lentotoiminnan entinen rahoittaja RAY on ehdottanut, että tukiyhdistykset siirtäisivät omaisuutensa Finnhemsille. Siirto alentaisi Finnhemsin kustannuksia.

”Yhdistysten toiminnasta ja varallisuudesta päättää kukin tukiyhdistys omien sääntöjen mukaan. Lapin Pelastuskopterin Tuki ry ei ole lähdössä rahoittamaan Finnhemsin toimintaa omilla varoillaan”, Anneberg toteaa.

Finnhems maksaa vuodessa arviolta 3,5 miljoonaa euroa jokaisesta tukikohdasta. Copterlinen toimitusjohtaja Kari Ljungberg on käynyt esittämässä omansa laskelmansa STM:lle: lentotoiminnan hinta 2,5 miljoonaa vuodessa per tukikohta. Laskelmassa ovat mukana lentoavustajat, jotka Finnhemsin sopimuksessa kuuluvat operaattorien maksettaviksi.

”Kuudesta tukikohdasta jäisi lento-operaattorille voittoa ennen veroja vielä 25 miljoonaa euroa kymmenen vuoden sopimuksella”, Ljungberg sanoo.
Sopimuksen piti käsittää seitsemän mutta se piteni kymmeneen vuoteen. ”Jos yksi operaattori hoitaisi kaikki tukikohdat, kustannukset alenisivat edelleen skaalaedun takia, noin 10-15 prosenttia”, Ljungberg sanoo.

Lentokustannukset arvioitiin yläkanttiin

Finnhemsin hallituksen puheenjohtajan, johtajaylilääkäri Jorma Penttisen mukaan Lapin tukiyhdistyksen arvio kustannusten noususta on liioiteltu. STM:n talousarvion luvut lentokustannuksista viime heinäkuulta olivat yläkanttiin.

”Luvut perustuivat esitarjouksiin, ne eivät olleet sitovia”, Penttinen sanoo.

Alun perin vuoden 2012 lentotoiminannan kustannuksiksi oli arvioitu 26,7 miljoonaa euroa. Lopullisten tarjousten perusteella valtionavun tarpeeksi tarkentui 22,5 miljoonaa euroa.

Entä paljonko Finnhems tarvitsee vuonna 2013? Ilmassa on nyt vasta neljä kopteria, sillä Tampereen ja Rovaniemen tukikohdat pyörivät vain osan vuotta.

STM arvion mukaan vuonna 2013 Finnhemsin valtionavustus on 23,7 miljoonaa euroa, reilu miljoonan enemmän kuin tänä vuonna. Penttinen vakuuttaa, että kustannukset eivät hypähdä ensi vuonna, kun kaikki kuusi tukikohtaa ovat käytössä.

”Alustavan arvion mukaan kustannukset ovat lähes yhteneviä vuonna 2012 ja 2013, koska tänä vuonna tukikohtien investoinnit ovat suuremmat”, Penttinen sanoo.

Vuoden 2014 loppuun mennessä hintaa nostaa kalustouudistus, jonka vaikutus on Penttisen mukaan noin kymmenen prosenttia vuoden 2012 lähtötasosta eli kaksi miljoonaa euroa.

”Jäljellä olevalla sopimuskaudella hintoja tarkistetaan erityisen, hankintalain mukaisen indeksiehdon perusteella, mikäli valtiovarainministeriö hyväksyy sen hakemuksesta.”

Finnhems perustelee hintaa laadulla

Copterlinen Ljungbergin laskelmassa nykyisen kuuden tukikohdan vuosihinta on 15 miljoonaa euroa, Finnhemsin 22,5 miljoonaa euroa jo tänä vuonna, kun vasta neljä tukikohtaa pyörii ympäri vuoden. Mikä selittää suuren eron?

Finnhemsin hallituksen puheenjohtaja Penttisen mukaan Copterlinen Ljungberg on esittänyt laskelman ilman, että hänen täytyisi sitoutua lupaamaansa hintaan.

”Kyse on hänen henkilökohtaisesta mielipiteestään.”

Ljungberg sanoo, että hänen lukunsa ovat todellisia. Hänen yhtiönsä Copter Holding ja espanjalainen Inaer osallistuivat Sepen ja Ilmarin tukikohtien kilpailutukseen vuonna 2010. Vielä halvemman tarjouksen teki ahvenanmaalainen SHT, joka on nyt toinen Finnhemsin valitsemista operaattoreista.

”Miten tukikohdan markkinahinta voi nousta kaksinkertaiseksi tilanteessa, jossa toiminnan rahoitusriski on nolla valtionavustuksen takia”, Ljungberg kysyy.

Lentokustannuksissa on 9 prosentin arvonlisävero henkilökuljetuksille. Ljungbergin mukaan ilmailumääräykset kieltävät öisin muiden kuin hyväksyttyjen lentopaikkojen käytön henkilökuljetuksissa. Siksi lääkärikopteri ei voi laskeutua onnettomuuskohteeseen rikkomatta lakia.
Ljungberg epäilee, että pienellä, 9 prosentin verolla yritetään säästää valtionavussa.

”Oikea veroprosentti lento-operaattoripalvelulle valmiuteen perustuvassa lääkärihelikopteritoiminnassa on 23. Jos sitä käytettäisiin, valtionavun tarve nousisi jo tänä vuonna STM:n talousarviossa alun perin ilmoitettuun 26,7 miljoonaan euroon”, Ljungberg sanoo.

Finnhemsin Penttisen mukaan 9 prosentin alvi on valittu ”historiallisin syin”, prosentti vastaa ”tähän toimintaan sovellettua verotuskäytäntöä”.
”Verotusasiantuntijoiden näkemyksissä 23 prosentin alv ei ole tullut edes vaihtoehtona esille.”

Finnhemsin hallituksen puheenjohtaja Penttinen perustelee aiempaa korkeampaa lentohintaa tiukentuneella laadulla. Sairaanhoitopiirit vaativat, että lääkärikopterien on oltava ”terveydenhuollon käytettävissä 97,5-prosenttisesti”. Palvelu saa olla pois käytöstä 24 tuntia kuukaudessa, korkeintaan kuusi tuntia kerrallaan.

”Tämä ehto asettaa vaatimuksia huoltotoiminnan varallaololle sekä varakoneen käytettävyydelle. Tällaista luotettavuusvaatimusta ei ole ollut aiemmin”, Penttinen sanoo.

Lääkärihelikopteritoiminnan ”turvallisuuden varmistamiseksi” Finnhems on vaatinut ”tiettyjen turvakontrollien käyttöönottoa” kansainvälisten suositusten mukaisesti.

”Pelkkä ilmailumääräysten noudattaminen ei tee toiminnasta vielä luotettavaa tai turvallista”, Penttinen sanoo.

Copterlinen Ljungbergin mukaan väite on erikoinen.

”Ilmailuviranomainen voi myöntää liikenneluvan tai liiketoimintaluvan vain siinä tapauksessa, että viranomainen on vakuuttunut siitä, että toimiluvan haltijan lentotoiminta on turvallista ja asiallista.”

Ljungberg muistuttaa, että varallaolosta ja varakoneesta olivat vaatimukset ja mahdolliset sanktiot jo vuonna 2010 Sepen ja Ilmarin kilpailutuksessa.

”Niillä ei voi perustella isoa kustannusten nousua eikä sitä, että nykyiset hinnat edustaisivat markkinahintaa.”

STM teettää ulkopuolisen tarkastuksen

Finnhems ei järjestänyt lääkärihelikopterien lentotoiminnasta avointa kilpailutusta, vaan hankinta tehtiin neuvottelumenettelynä. Finnhems edellytti osallistujilta kolmen tukikohdan referenssiä talviolosuhteista, referenssi ei saanut olla kolmea vuotta vanhempi.

Copterlinen toimitusjohtaja Ljungbergin mukaan kolmen tukikohdan vaatimuksella rajoitettiin kilpailua ”hankintalain tarkoituksen vastaisesti”.

”Kilpailun rajoittaminen on osaltaan vaikuttanut siihen, että nykyinen hintataso on kaksi kertaa yli markkinahinnan”, Ljungberg sanoo.

Finnhemsin hallituksen puheenjohtaja Penttinen sanoo, että osallistumisilmoituksia jätettiin 13, ”enemmän kuin yhteenkään aikaisempaan” vastaavaan hankintaan.

”Suomi ei ole koskaan ollut markkina-alue, jonka mukaan markkinaehtoinen hinta määräytyy kansainvälisillä markkinoilla”, Penttinen sanoo.
Finnhemmsin toiminnasta on kanneltu valtiontalouden tarkastusvirastoon. Virasto ei kommentoi vielä tapausta.

STM antoi lausuntonsa 6. helmikuuta. Ministeriö pitää hyvänä, että lääkärihelikopteritoiminnassa on vain ”yksi valtakunnallinen toimija”, samalla ”rahoitusta koskevat säädökset yhtenäistyvät”.

STM:n mukaan toiminta on niin alkuvaiheessa, että ”on tässä vaiheessa mahdotonta perustellusti arvioida valtion edun ja toiminnan tehokkuuden toteutumista”.

Ministeriö teettää rahoittamastaan toiminnasta erillisen ulkopuolisen tarkastuksen. ”Tarkastuksen jälkeen voidaan tehdä johtopäätöksiä varojen käytön tarkoituksenmukaisuudesta ja taloudellisuudesta.”

Keskustelu

Lääkärikoulu opettaa hoitamaan ihmisiä, ei sieltä saa talousasioiden oppia. Aivan samanlainen hazardi kuin tämä ensihoidon koplaaminen jotta meriitit kasvaisivat. Molemmissa valmiiksi rakennettujen toimivien järjestelmien romuttaminen – ja uudelleen rakentaminen VERONMAKSAJIEN eli kuntalaisten €uroilla. Kaiken ihmeellisyyden lisäksi ei näemmä voida uskoa sellaisia tahoja jotka oikeasti ovat näitäkin hommia tehneet ja tietäisivät mikä ja mitä oikeasti on rahan ja toiminnan suhde. Samaan aikaan mm. Puolustusvoimat ja tänään Poliisi joutuu rankkoihin säästötalkoisiin, eli oikeasti karsimaan toimintojaan.

Nyt on mennyt vellit ja jauhot täysin sekaisin! Kun HEMS-toiminta nuoruudessani alkoi Malmin lentoasemalla joskus 80-luvun lopulla sitä pyöritti Pro Mediheli-niminen aatteellinen yhdistys, joka mahdollisti valtionavun yhdistykselle. Kun tukikohtia tuli lisää, perustettiin lisää ”aatteellisia yhdistyksiä” . Käytännössä jokaisella operaattorilla oli oma ”kotiryssä” yhdistyksessä hoitamassa yhteiskuntasuhteet. Nämä yhdistykset sitten käyttivät operaattoriaan ja maksoivat mukisematta ”sovitun” hinnan. Kun sittemmin silloinen Ilmailulaitos sotki lusikkansa soppaan ja vaati toimiminen myöntämisen edellytykseksi kalliin kaksimoottorikoneen ”kaikilla herkuilla” varustettuna tuli toiminnasta niin kallista että Opetusministeriön piti kustantaa ohjaalille kallis mittarilentokoulutus kun operaattorit sanoivat sen heille olevan mahdottomuus.

Nyt oli hommasta tullut jo niin kallista, että rahoittaja (valtio) vaati kilpailutusta. Ja siitäpä tämä surkuhupaisa farssi sitten alkoi: päätöksiä tekivät ja lausuntoja antoivat erilaiset ”kaikkien tieteiden maisterit” , mutteivät helikopteriliiketoimintaa ja oikeita kustannuksia juurikaan tuntevat tahot. Finn Hems lääkärijohtajineen veteli hatusta kustannuksia, hyväksytti ne asiasta täysin ulkona olevall STM:llä ja koko jutusta oli tullut peruuttamattomasti todella tuottavaa liiketoimintaa operaattoreille ja mikäs siinä on ruotsalaistenkaan olla mukana kun Suomen veromarkoilla uusitaan heidänkin kalliit kopterinsa.

Ihmettelen FinnHemsin Penttisen lausuntoja, että FinneHems tuo ammattitaidon tähän hommaan. Meinaako Penttinen, että tähän asti hommassa mukana olleet erikoislääkärit, lentäjät ja ensihoitajat ovat olleetkin jotain harrastelijoita? Samat henkilöt on hommassa mukana nykyäänkin.

Paremminkin voidaan FinnHemsiä syyttää harrastelijamaisuudesta. Toimintaa ei ole vieläkään saatu lähellekään yhdistysten tasoa. Aikaa alkuperäisestä suunnitelmasta on kulunut jo kuitenkin toista vuotta. Suuret oli puheet ja uhot ennen toiminnan siirtymistä FinnHemsille. Toiminta olisi nyt aivan eri tasolla jos FinnHems olisi keskustellut yhdistysten kanssa miten toiminta olisi parasta siirtää sille. Siihen yhdistykset olisivat olleet hyvin halukkaita mutta FinnHemsin johto suuressa egossaan ei asiaa ymmärtänyt eikä näy ymmärtävän vieläkään.

Aivan naurettavaa, että Finnhems perustelee hintaa mukamas laadulla! Koko helikoperifarssissa on kyse sellaisesta koplaamisesta, jonka loppunäytöstä ei ole varmasti vielä nähty. Miten esimerkiksi pelstushelikopteritoiminnan laatu parani Lapissa siirtämällä helikopteri pois Sodankylästä kauemmas kaikista todennäköisimmistä kohteistaan, joissa kopterista olisi ollut suurin hyöty. Kyseessä on sentään maakunta, jossa helikoteritoiminnasta pelastustehtävissä on se suurin hyöty, koska ambulansseja ei edes ole lähietäisyyden päässä harvaan asutussa maakunnassa.

Näin Finnhems parantaa pelastukopteritoiminnan laatua Lapissa:

ENNEN
Sodankylä – Pyhätunturi, 49 km, 12 min.
Sodankylä – Saariselkä, 115 km, 28 min.
Sodankylä – Levi, 85 km, 20 min.
Sodankylä – Kolari, 122 km, 29 min.
Sodankylä – Enontekiö, 306 km, 1 h 13 min.
Sodankylä – Utsjoki, 277 km, 1 h 6 min.
Sodankylä – Lemmenjoen kansallispuisto, 136 km, 33 min.
Sodankylä – Urho Kekkosen kansallispuisto 101 km, 24 min.

NYT
Rovaniemi – Pyhätunturi, 82 km, 20 min, +67% lisää lentoaikaa kohteeseen.
Rovaniemi – Saariselkä, 225 km, 54 min, +96% lisää lentoaikaa kohteeseen.
Rovaniemi – Levi, 148 km, 36 min, +74% lisää lentoaikaa kohteeseen.
Rovaniemi – Kolari, 132 km, 32 min, +8% lisää lentoaikaa kohteeseen.
Rovaniemi – Enontekiö, 358 km, 1 h 26 min, +17% lisää lentoaikaa kohteeseen.
Rovaniemi – Utsjoki, 405 km, 1 h 37 min, +46% lisää lentoaikaa kohteeseen.
Rovaniemi – Lemmenjoen kansallispuisto, 238 km, 57 min, +75% lisää lentoaikaa kohteeseen.
Rovaniemi – Urho Kekkosen kansallispuisto, 212 km, 51 min, +110% lisää lentoaikaa kohteeseen.

Ajat ovat vain lentoaikoja yhteen suuntaan. Kun kopterin toiminta-aika on noin nelisen tuntia, niin toiminta-ajan pudotus on merkittävä ja tapahtuneella muutoksella aikaisemmin hyvällä peitolla pelastustoiminnassa ollut maakunta jää suurelta osin kokonaan pelastuskopteritoiminnan ulkopuolelle. Mikään osa Lappia, jossa kopterista olisi todella hyötyä, ei saanut laadullista parannusta pelastuskopteritoimintaan, vaan joka paikkaan, missä ambulanssi on kaukana, kopterilla on nyt aikaisempaa merkittävästi pidempi matka ja sen toiminta-aika kohdealueella on aikaisempaa lyhyempi. Se siitä laadusta. Koko pelastushelikopteritoiminnan uudistus on ollut farssi ja päätökset vastuuttomia. Ai, niin… Rovaniemellä olevan helikopterin huoltohenkilö ajaa huoltamaan helikopterin Rovaniemelle Sodankylän Porttipahdalta. Toinen vaihtoehto on lentää helikopteri huoltoon Ouluun. Kustannustehokasta. Eikös!

Tietenkään FinnHems ei kysynyt keneltäkään mitään, koska eivät nämä sairaanhoitopiirit muutenkaan mitään muilta kysele koska luulevat oikeasti osaavansa ja tietävänsä kaikesta kaiken. Ei tämmöisiä valtioita valtiossa pitäisi enää päästää syntymään. Shp:t selkeästi käyttävät omaa valtaansa ja sellaisilla otteilla yleensä halutaan myös ohjata politiikkaa varsinkin, kun kuntauudistukset ja terveydenhuollon menot ovat tapetilla. Ja mitä isommaksi tullaan sitä enemmän uhitellaan ja painostetaan. Kunnat ovat shp:n omistajina, sieltä hanat kiinni ja vaatimuksia pöytään. Isäntien olisi kyllä syytä näyttää rengille kaapin paikka. Kyllä sylettää.

Mielenkiintoista jutussa on se, ettei asiantuntijaksi perustetun FinnHEMS Oy:n toimitusjohtaja ole julkisuudessa kommentoimassa, vaan hallituksen puheenjohtaja? No niin, jos muistatte tannoisen MOT-ohjelman ja hänen esiintymisen siinä, niin ehkä se vastaus alkaa selkenemään, miksi hän ei enää ole julkisuudessa. Yleensä kuitenkin on niin, että osakeyhtiön työt hoitaa toimitusjohtaja, eikä hallituksen puheenjohtaja, mutta kun 20-30 miljoonan liikevaihtoa tekevän yrityksen toimitusjohtajaksi on valittu palomies, niin eihän nuo johtotehtävät välttämättä suju.

Helikopteria tarvitaan varsinkin lapissa, koska ambulansseja ei ole tai ne eivät osaa määränpäähänsä (tosijuttu jo Sodankylässä) nyt ainoa osaava elin siirreettiin Rovaniemelle ja se toimii vain puolet vuodesta rahansäästösyistä. Ehkä tämä ministeriö tajuaa jollakin lapin lomallaan lopulta että olipa huono ratkaisu keskittää kaikki helikopteritoiminta FinnHemssille.

Kokonaisuudessaan järkevin tapa olisi ehkä ollut rajavartiolaitoksen(4 kpl AW119 Koala) ja näiden lääkärikopterien(6?) (+1 varakopteri?) hankinnan yhdistäminen.
Tällöin olisi kai saatu säästöä useamman kopterin yhteishankinnassa, yhtenäisissä huoltojärjestelmissä, koulutuksessa jne…

Mutta onhan se kai kivempaa jokaisen leikkiä itsekseen omalla hiekkalaatikolla. ;)

Korjaan:
Rajavartiolaitoksen 3+1(hki), 2+2(rovaniemi) ja lääkärikopterien (6? +1vara?) hankinnan yhdistäminen.

(Nuo +1(hki) ja +2(rovaniemi) korvattiin noilla AW119 Koala koptereilla.)

Uskomatonta kähmintää ja törppö toimitusjohtaja. Täytyy kyllä ihmetellä ministeritason poliitikkojen rohkeutta sekaantua tällaiseen. No, loppunäytös tulee olemaan mielenkiintoinen;). Tosin valitettavasti kallis meille veronmaksajille.

Säästöjä ei todellakaan synny siitä että valtion ilma-aluksilla aletaan lentämään, koska silloin toiminnan kustannukset ovat kilpailuttamattomia. Rajavartiolaitoksen lentely on todella kallista puuhaa verrattuna kaupallisiin toimijoihin. Miettikää nyt vähän ennen kuin haluatte Rajavartiolaitoksen lentämään! Voisin kuvitella että Kreikassa HEMS:iä lentäisi sikäläinen Rajavartiolaitos, ja kustannuksia korotetaan joka vuosi ilmoitusluonteisesti, eikä toimintaa kilpailuteta koskaan.

Lisäksi Rajavartiolaki ei mahdollista jatkuvaa HEMS-päivystystä. Samaa mieltä on ollut Ilmailuhallinto/Trafi aiemmin, myös niinä vuosina kun FinnHEMS tj oli vielä tarkastajana. Se, että Rajavartiolaitos tänäänkin päivystää Rovaniemellä on laitonta puuhaa ja kaikki virkamiehet sen tietävät, mutta kun riittävän isot herrat jotain päättävät, niin lakia tulkitaan tarpeen mukaisesti.

Ajatusleikki:
Kuvittele että olisi valtion virkamies, sanotaan nyt vaikka Ilmaiuhallinnon helikopteritarkastaja, jonka tehtävä olisi valvoa helikopteriyhtiöitä. Tämä siis ihan esimerkkinä. Kuvittele vielä että tämä samainen henkilö olisi töissä yhdessä noista helikopteriyhtiöistä, otetaan nyt vaikka esimerkiksi edes mennyt Copterline Oy. Hän olisi lisäksi tuossa yhtiössä johtotehtävissä, vaikka koulutuspäällikkönä tai lentotoiminnanjohtajana tai vaikka toimitusjohtajana. Koita vielä ajatella että sama henkilö olisi vielä jonkin yhdistyksen jäsen, heitetään nyt vaikka Suomen HEMS-lentäjäyhdistys, jonka kautta olisi varmaan tarkoitus ajaa lentäjien etua, koska on vaikea uskoa että se olisi ihan vaan saunomista ja makkaranpaistoa varten olemassa oleva yhdistys. Eikö olisikin varmaan tosi haastavaa pysyä objektiivisena ja ajaa aina kulloisenkin tahon etua?

Lisää Kreikkaa: Rajavartiolaitoksella lentäjille maksetaan lentämisestä niin sanottua lentolisää. Suomessa kovasti kiroillaan ja hihitellään kun Kreikassa metsureille maksetaan ulkotyölisää. Kyse on aivan samasta asiasta.

Näitä koptereita ei oikeastaan tarvita ollenkaan, koska maavaste riittää. Jos joku haluaa maksaa niin korkeintaan kaksi.
Pääkaupunkiseudulle miinus Helsinki (vantaa,espoo,kirkkonummi, keravat yms) yksi ja ehkä Rovaniemelle yksi.
Stadin maavaste on maailman paras! Helsingissä ei pystytä jättämään potilasta yhteenkään sairaalaan kopterista, vaan potilas siirretään Meikussakin ambulanssiin.
Täyttä sankarisairaanhoitoa kaikki. Se mihin kopterilääkäri on konkreettisesti pystynyt, on joissain tapauksissa aloittanut liuotushoidon aikaisemmin kuin maavastelääkäri. Potilaista 30%, 40% juoppojen puukotuksia ja vain murto-osa esim liikenneonnettomuuksia. Meille annetaan mielikuva taivaalla olevista pelastajista. Paskat. Suurimman aikaa ovat maassa kun eivät saa lentää.

Tässä hieman lisäinfoa tuohon pelastushelikopterisotkuun. Kaikki me jotka olemme perehtyneet asiaan olemme tämän tienneet. Vain päättäjien toimintaan faktat eivät ole vaikuttaneet. Se on toteutettu mikä on päätetty 2007, maksoi mitä maksoi. Lapsi meni jo pesuveden mukana; ja homma maksaa kymmenessä vuodessa yli 100 miljoonaa enemmän kuin nykyinen kumppanuusmalli olisi maksanut. Toivottavasti joku vielä voisi vielä kuplan puhkaista, ennenkuin sairaanhoitopiirien HemoHems saa tulevaisuuden rahoituksensa. Ensimmäinen ylimääräinen 10 miljoonaa piti jo kaivaa STM:n sisältä ja sitten leikataan jostain muusta. Luulisi tässä tilanteessa Valtiontalouden tarkastusvirastolla olevan intressiä tarkastella tätä tietyn ammattikunnan hiekkalaatikkoa.
Heikosti johdetut ja organisoidut sairaanhoitopiirit ovat maassamme yksi suurimpia julkisen rahan kuluttajia ja tällainen lääkärihelikopteritoimintaan katoava ylimääräinen rahantuhlaus tuntuu olevan pikkuseikka.

ExHEMS:
Kovastihan tuota siviili- ja viranomaisyhteistyötä mainostetaan, mutta oma hiekkalaatikko on oma hiekkalaatikko.
Sen yhteistoiminnan rajanvedon voi (jos onnistuu), vetää sopivaan kohtaan sitä yhteistä hiekkalaatikkoa.

Ei rajavartiolaitoksella ole todellisuudessa lupaa lentää kaupallista lentoliikennettä. Hems lennot on kaupallista toimintaa. Euroopan ilmailuviranomaisen EASA:N lakien ja asetusten mukaan poliisi / rajaviranomainen ei saa suorittaa minkäänlaista kaupallista lentotoimintaa. Nämä lait koskevat myös SUOMEN viranomaisia.
Trafi vain ei valvo mitä rajavartiolaitos tekee. Ja vaikka valvoisikin niin ei siihen uskalleta puuttua ennen kuin sattuu jokin onnettomuus.
Ainoa mitä raja voi laillisesti lentää on SAR-lennot.
Ja se joka vaittää,ettei raja lennä Rovaniemellä hemssiä niin valehtelee. Useasti kuluvan vuoden aikana olen katsellut kun Rajan kopteri tuo LKS:n platalle potilaita josta ne sitten ambulanssilla viedään sairaalaan.

Niin, jos ei Rajan toiminta tällä hetkellä ole HEMS:iä, niin siitenhän tällä hetkellä kukaan ei lennä Lapin läänissä HEMS:iä. Ministeri hoi, Lapissa ei ole lääkintähelikopteria!! Jännää että Lapin sairaanhoitopiiri on neuvotellut Rajan kanssa jostain helikopteritoiminnasta. LSHP ei kuitenkaan muuhun helikopterilentelyyn ole kaiketi sotkeutunut kuin HEMS:iin. Niin oliko se HEMS:iä vai SAR:ia?
Lapin läänin lääkintähelikopterin tukikihta on päätöksellä siirretty Rovaniemelle tämän vuoden alkupuolella, jos Raja ei lennä HEMS:iä ja uusi operaattori ei ole vielä tullut paikalle, niin sittenhän siirtoa on turhaan kiirehditty. FinnHEMS on ilmoittanut että se järjestää kopterin kaikkiin tukikohtiin ja sekin on neuvotellut Rajan kanssa. Mutta sehän on FinnHEMS, ei FinnSAR, sehän ei muuta lentotoimintaa voi kaiketi järjestää ja ohjata rahaa muulle toiminnalle kuin HEMS:iin. Niin oliko se nyt HEMS:iä vai SAR:ia?

Niin oikeasti Rovaniemellä on vain SAR päivystys. Todellisuudessa kuitenkin lääkinnällisiäkin HEMS lentoja lennetään jatkuvasti.
Se, että operointi on siirretty vuoden vaihteessa Rovaniemelle ja rajan toimeksi on täysin johtuva siitä,että FinnHemssin toimitusjohtaja on päättänyt,ettei vanha operaattori Heliflite voi jatkaa siirtymä aikaa missään tapauksessa.

Turvallisuusalan aikakauslehti Kontrolli kertoi jo numerossa #4(11) että laskuun tulee puolet lisää. Tuolloin aihe ei juuri kiinnostanut valtamediaa, se vähäkin tyytyi miltei yksinomaan taputtamaan STM:n nokkeluuden tahdissa käsiään. Konkreettista opponointia ei ole muualla mediassa näkynyt.

FinnHEMSin kovalla palkalla oleva kokaikainen asiantuntija on oman lentouransa eteen tehnyt kaiken voitavan ja huonoin lopputuloksin. Tuo pilottipoika tulisi laittaa Rovaniemelle lentoavustajaksi SAR-keikkoja odottelemaan ja sulka pois lekuripomon hatusta ja takaisin umpisuolia leikkaamaan, eli kumpikin perusammattikoulutustaan vastaaviin hommiin.
Sitten ministerlle kysymys onko tiedossa johtajatason ammattilaista, joka osaa saattohoitaa nykyisen infernaalisen rahantuhlausorganisaation siististi hautaan.