Ihmiskoe viinalla alkaa taas: Hinta on kova – kansanterveys ja julkinen talous kärsivät

Julkaistu yli kolme vuotta sitten

Suomi tekee alkoholipolitiikalla silloin tällöin ihmiskokeita. Keskiolut tuli maitokauppaan 1969 ja matkustajatuonti EU-maista vapautettiin 2004.

Kokeiden tulokset ovat tiedossa. Vuosina 1969–2005 alkoholisairauksiin vuosittain kuolleiden määrä nousi kahteentuhanteen. Se viisinkertaistui verrattuna lähtötilanteeseen.

Pelkästään vuoden 2004 uudistuksen tuloksena oli satoja vainajia niiden lisäksi, jotka alkoholi entuudestaan aiheutti.

Alkoholin ja sen haittojen suhde edustaa eräänlaista yhteiskunnallista mekaniikkaa. Kun alkoholipolitiikkaa löysätään eli alkoholin saatavuutta lisätään, kulutus kasvaa ja haittoja syntyy enemmän. Ellette usko, menkää THL:n sivuille ja lukekaa muutama alkoholitutkijoiden raportti.

Sitä paitsi haitat ovat ikäviä. Kuolemien lisäksi viinaan liittyy väkivaltaa, tapaturmia ja sairauspäiviä. Alkoholinkäytön haitoista aiheutuvat kustannukset ovat noin 1,3 miljardia euroa vuodessa.

 

Alkoholilaki uudistuu. Siitä päättivät hallituspuolueiden eduskuntaryhmät 19. toukokuuta. Se merkitsee, että muutaman kuukauden kuluttua alkaa taas uusi koe. Nyt maitokauppaan tuodaan nelosolut.

Kokeen tuloksia on vaikea arvioida, koska vielä ei tiedetä, miten juomat hinnoitellaan. Kotimaan lisäksi myös Viron panimot ja suomalaisturisteja palvelevat myyntikanavat joutuvat uuteen kilpailutilanteeseen. Ne tekevät uusia siirtoja, kun kilpailu kiristyy.

THL:n pääjohtaja Juhani Eskola ja erikoistutkija Pia Mäkelä arvioivat Helsingin Sanomissa vappuaattona 2016, että uudistuksen saldo on todennäköisesti nytkin murheellinen. Alkoholikuolemien lisäys voisi olla 150 vuodessa. Sairaalahoitojaksojen vuotuinen kasvu voisi yltää 1 500:aan.

Laskelma perustui oletukselle, että oluen myynti lisääntyisi viisi prosenttia ja sen keskimääräinen alkoholipitoisuus nousisi nykyisestä 4,5 prosentista 5 prosenttiin.

 

Intohimot liittyvät alkoholipolitiikkaan. Pelissä on merkittäviä intressejä, joiden puolesta käydään kovaa lobbausta.

Alkoholilain uudistaminen liitetään ”norminpurkuutalkoisiin”. Monen mielestä Suomen alkoholipykälät ovat turhan tiukkoja, ja panimoiden edunvalvonta tukeutuu samaan ajatukseen. Kokoomuksen tavoitteena oli tuoda viinit maitokauppaan. Myös perussuomalaisten mielestä suomalaisia on ”holhottu tarpeeksi”. Neuvotteluissa ilmeisesti keskusta painotti myös kansanterveysnäkemyksiä.

Suurimman taloudellisen hyödyn reformista korjaavat panimoteollisuus, kauppa, huoltamot ja elintarvikekioskit. Myös valtion bruttotulot todennäköisesti kasvavat.

Pellervon taloustutkimus PTT teki vuonna 2013 selvityksen, jonka mukaan Suomi saisi 300–400 uutta työpaikkaa, jos nelosolut tuotaisiin päivittäistavarakauppaan.

PTT ennakoi, että panimotuotteiden myynti kasvaisi 114 miljoonaa euroa. Kaupan liikevaihdon lisäys olisi kaksi prosentttia ja kioskien viisi prosenttia, kun taas Alkon myynti vähenisi 7,5 prosenttia.

Valtion alkoholiverotulojen kasvu olisi 54 miljoonaa euroa. Häviäjiä olisivat Alkon lisäksi Viro ja varustamot.

Laskelmat eivät valitettavasti ottaneet huomioon sitä, että suurin häviäjä on kansanterveys – ja julkinen talous.

Talkootyöstä ei yleensä joudu maksamaan, mutta nämä talkoot ovat poikkeus.

 

Uudet alkoholilain pykälät tulevat voimaan aikaisintaan 2017 alussa. Ruokakauppa myy nyt enintään 4,7-prosenttisia juomia, mutta raja nousee 5,5:een. Kioskit ja huoltamot saavat samat oikeudet.

Ravintoloille tulee alkoholin ulosmyyntioikeus. Pienpanimot saavat myydä 5,5 prosentin olutta suoraan kuluttajille. Ravintola-anniskelu saa jatkua kello 4:ään asti. Baarissa saa tilata tuplaviskin.

Alkoholin haitoista on tarjolla paljon tilastotietoa. Joka viides työikäisen kuolema johtuu osin tai kokonaan alkoholista. Alkoholiin liittyvä kuolleisuus on lähes kaksinkertaistunut vuodesta 1974. Arviolta 70 000 lapsella on päihdeongelmainen vanhempi. Viikonloppuisin puolet sairaaloiden tapaturmapotilaista on humalassa.

Alkoholin vuosikustannukset terveydenhuollossa ovat THL:n mukaan 79–140 miljoonaa ja sosiaalipalveluissa, esimerkiksi lastensuojelussa, 223–270 miljoonaa euroa.