Helsinki: Vaalikelvoton pääsi puheenjohtaksi ja lakkautti kouluja – kumotaanko päätökset?
Kaupunginlakimies: Lainvoiman saaneet päätökset pysyvät.
Kuka ratkaisee, voiko Helsingin kaupungin opetuslautakunnan suomenkielisen jaoston puheenjohtajana toimia ruotsinkielinen Minerva Krohn (vihr)?
Onko asia Krohnin itsensä arvioitavissa, vihreiden valtuustoryhmän päätettävissä – vai joutuuko kaupunginvaltuusto ratkaisemaan asian?
”Nähdäkseni kysymys on vaalikelpoisuudesta ja silloin asia kuuluu viime kädessä kaupunginvaltuustolle, joka on valinnut jäsenet opetuslautakuntaan ja jaostoon”, Helsingin kaupunginlakimies Sami Sarvilinna sanoo. Hän toteaa ottavansa kysymykseen kantaa lakimiehenä ja päätösvallan kuuluvan toimielimelle, ei yksittäiselle viranhaltijalle.
Helsingin Sanomat uutisoi tiistaina 16. joulukuuta Helsingin kaupungin opetuslautakunnan keskuudessa syntyneestä kummallisesta tilanteesta.
Kaupunginvaltuutettu Minerva Krohn valittiin kesken valtuustokauden opetuslautakunnan ja sen suomenkielisen jaoston puheenjohtajaksi Outi Alanko-Kahiluodon (vihr) luovuttua tehtävästä syksyllä 2013. Alanko-Kahiluoto valittiin tuolloin vihreiden eduskuntaryhmän puheenjohtajaksi.
Aiemmin kesäkuussa 2013 Krohn oli valittu kuntien etujärjestön Kuntaliiton hallituksen jäseneksi ruotsinkielisen kiintiön edustajana. Kaksikielinen Krohn oli vaihtanut virallisesti äidinkielensä suomesta ruotsiksi.
Nyt ruotsinkielisyys näyttää kääntyvän ongelmalliseksi Helsingin kaupungin opetuslautakunnassa – erityisesti suomenkielisessä jaostossa, jossa Minerva Krohn istuu ”suomenkielisellä mandaatilla” ja lautakunnan suomenkielisten ja ruotsinkielisten välinen paikkajakauma ei vastaa enää kaupungin opetustoimen nykyistä johtosääntöä.
Keskiviikkona HS uutisoi, että syntynyt tilanne on yllättänyt valtuuston muut puolueet.
Kaupunginlakimies Sami Sarvilinnan mukaan Krohnin kohdalla kyse on siitä, että hän ei todennäköisesti ole vaalikelpoinen kuntalain ja opetustoimen johtosäännön perusteella: hänet on valittu ruotsinkielisenä suomenkielisille kuuluvalle mandaatille.
”Jos henkilö ei ole vaalikelpoinen, kyseessä ei ole enää valinnanvarainen asia, josta esimerkiksi valtuustoryhmä voisi päättää omien ratkaisujensa mukaisesti. Nähdäkseni on syntynyt tilanne, joka pitää viime kädessä käsitellä ja purkaa kaupunginvaltuustossa”, Sarvilinna tiivistää.
Vaikka Minerva Krohn on istunut opetuslautakunnan jaostossa olematta todennäköisesti vaalikelpoinen, opetuslautakunnassa tehtyjen päätösten lainvoimaisuuteen tällä ei ole vaikutusta.
Esimerkiksi kiistellyistä koulujen lakkauttamispäätöksistä ei voi enää kannella tai valittaa Krohnin vaalikelvottomuuteen vedoten.
”Kun valitusaika lautakunnan päätöksistä on umpeutunut, päätökset ovat saaneet lainvoiman.”
Sarvilinnan mukaan riski saattaa liittyä sellaisiin päätöksiin, joissa muutoksenhakuaika on kesken ja jotka eivät vielä ole lainvoimaisia.
Myös Minerva Krohnin omalle valtuustoryhmälle syntynyt tilanne on ollut täysi yllätys.
”Mietimme ryhmässä, miten tilanne ratkaistaan. Selvää tietenkin on, että lakeja ja johtosääntöä noudatetaan”, sanoo vihreiden valtuustoryhmän puheenjohtaja Emma Kari.
”Pyrimme oikaisemaan tilanteen mahdollisimman nopeasti ja olemme keskustelleet asiasta kaupungin lakimiesten kanssa.”
Emma Kari tähdentää, että Minerva Krohn on ollut vihreiden ryhmässä aina kaksikielinen toimija.
”Emme ole osanneet kiinnittää tähän erityistä huomiota”, Kari harmittelee.
”Erikoista syntyneessä tilanteessa on se, että laki antaa vähemmistösuojan, mutta nyt vähemmistösuoja näyttää nousevan esteeksi.”
Helsingin kaupunginlakimies Sami Sarvilinna suhtautuu syntyneeseen tilanteeseen pragmaattisesti.
”Jos vaalikelpoisuutta ei ole, Helsingin kaupunginvaltuusto voi todeta kyseisen luottamustehtävän päättyneeksi ja tehdä uuden henkilövalinnan.”
Sarvilinnan mukaan vaalikelpoisuutensa menettänyt luottamushenkilö voi ratkaista tilanteen myös itse eroamalla toimielimen jäsenyydestä, jolloin valtuuston tehtäväksi jää myöntää ero ja valita tilalle uusi jäsen.