Sari Essayah ei usko evoluutioon – kertoo, mihin vaaditaan kaikkein kovinta uskoa

Kristillisdemokraattien uudella puheenjohtajalla on samanlaiset mielipiteet kuin Päivi Räsäsellä.
Hän 18.9.2015 20:00
Sari Essayah ei ymmärrä, miksi Päivi Räsäsen sanomisista Homoillassa nousi niin suuri kohu. © Jonne Räsänen

Musta perheauto ajaa Lapinlahden S-marketin parkkipaikalle. Autonperässä ei ole Jeesus-kalaa, vaikka kaiken järjen mukaan sellainen sinne kuuluisi.

Kello on kymmenen maanantaiaamuna. Sari Essayah on menossa Ompelusoppiin. Kangaskaupan myyjän kanssa valitaan lamppuun uutta varjostinkuosia. Mielellään saisi olla jotain tummansinistä, vähän samaa sävyä kuin päällystakissa.

Kymmenentuhannen asukkaan Lapinlahdella tällainen erikoisliike ei pärjää pelkällä kankaanmyynnillä, Essayah jutustelee autossa. Siksi kangasyrittäjä pitää asiakkaille käsityökursseja. Myös Essayah on saanut opastusta ja ommellut laskosverhon.

”Olihan ne narut aluksi vähän hankalat.”

Tällaisia asioita Essayah sanoo tekevänsä mielellään: kotitöitä. Hän harrastaa myös lenkkeilyä, käy kuntosalilla ja lukee kirjoja, aivan kuin kuka tahansa pikkupaikkakunnalle asettunut perheenäiti, joka menee nukkumaan kymppiuutisten jälkeen.

 

Essayah ajaa pitäjän läpi ja esittelee paikkoja. Virtalukossa heiluu Roope-avaimenperä, joka muistuttaa aviomiehen nimipäivästä. Hanskalokerossa on Coldplayn levykokoelma. Suuntana on Ylä-Savon ammattiopisto Kuopiossa, ohjelmassa kolme tuntia maanrakennuspäiviä.

Tuossa on Juhani Ahon romaanihenkilöiden mukaan nimetty idyllinen Matin ja Liisan koulu, jota toinen tyttäristä käy. Sen vieressä urheilukenttä, jossa Essayah itse harjoitteli lapsena. Aluksi vähän kaikkea, kunnes piti tehdä lopullinen lajivalinta. Essayah valitsi kävelyn.

Kukkakaupan kulmalla opastekyltti osoittaa Lapinlahden helluntaikirkolle. Siitä Essayah ei sano mitään.

Kun Essayah valittiin kristillisdemokraattien uudeksi puheenjohtajaksi elokuun lopussa, linjapuheessa Jumala oli läsnä vain sivulauseessa:

”Lähimmäisyhteiskunnassa ei ole tilaa rasismille, muukalaisvihalle tai äärinationalismille, koska pohjimmiltaan kaikki ihmiset ovat Jumalan luomia, lähimmäisiä.”

On harmi, että kristillisdemokraateilta kysellään aina homoista ja aborteista, Essayah sanoo. Pitäisi puhua talouspolitiikasta, Euroopan unionista ja tavallisista asioista.

”Meidän kristillisdemokraattien täytyy tehdä avauksia, jotka liittyvät ihmisten arkielämään”, hän selittää lempeästi ja kärsivällisesti.

Essayah ei mainitse Jumalaa silloinkaan, kun kertoo, miten tuli liittyneeksi kristillisdemokraatteihin. Joku Lapinlahden kristillisdemokraateista vain keksi soittaa hänelle 1990-luvulla, kun Essayah oli ilmoittanut lopettavansa ammattiurheilijan uran. Ja miksipä ei lähtisi kuntavaaleihin. Lapinlahden lukion oppilaskunnassa oli aikoinaan ollut kivaa, samoin kunnan nuoriso- ja raittiuslautakunnassa. Siellä hän oli istunut keskustan sitoutumattomana edustajana entisen opinto-ohjaajan pyynnöstä.

 

Halli kaikuu, kun insinööri käy läpi diashow’ta. Otsikkona on Ammattimaisten maanrakentajien ja maanrakennuskoneiden käyttäjien palkkaamisen suurimmat hankaluudet.

Essayah istuu eturivissä jalat ristissä eikä vilkuile kelloa tai kännykkää. Hän hymyilee kannustavasti, kun eteen kävelee seuraava esiintyjä pohtimaan maanrakennusalan koulutuksen tilaa nyt ja tulevaisuudessa, vaikka Eassayah ei tiedä asiasta juuri mitään. Hän on täällä, koska sellaista kansanedustajan työ on, edustamista.

Essayah on kuitenkin perehtynyt sen verran, että pystyy osallistumaan paneelikeskusteluun. Todennäköisesti hän on paneutunut paremmin kuin peruspoliitikko: entiset kollegat europarlamentissa muistelevat, miten Sari jaksoi aina lukea äänestyslistoja yömyöhään, kun useimmat mepit viittovat salissa poliittisen ryhmänsä ennakko-ohjeiden mukaan.

Kun Essayah siirtyy lavalle keskustelemaan, hän tarjoaa takkiaan:

”Jos haluat panna tämän päälle. Lattiasta hohkaa kylmää.”

Paneelissa hän nyökyttelee ymmärtäväisesti, kun joku yleisöstä valittelee nosturiautojen hintoja.

Essayahin mielestä on tärkeää opetella koko ajan paremmaksi kuuntelijaksi.

”Pitää osata lukea, mitä ihminen tarvitsee missäkin tilanteessa”, hän sanoo tilaisuuden jälkeen.

 

Tällaista ihmistä kristillisdemokraatit katsoi nyt tarvitsevansa: kotitöitä harrastavaa, urheilu-uran jälkeen työkseen tilejä tarkastunutta tavallista naista. Siitä oli elokuun puoluekokouksessa niin suuri yksimielisyys, että ainut vastaehdokas vetäytyi lopulta puheenjohtajakisasta. Essayah on päällisin puolin ihan muuta kuin edellinen johtaja Päivi Räsänen, josta tuli internetvitsi.

Juttu meni niin, että otettiin Räsäsen kuva ja kirjoitettiin päälle teksti, kuten ”kielletään ebola”, ”ryyppäisinkö tänään vai kieltäisinkö jotain” tai ”kielletään vittu kaikki”, ja julkaistiin se Facebookissa. Kymmenen puheenjohtajavuotensa aikana Räsäsestä muodostui suomalaisen vanhoillisuuden symboli. Se tapahtui viimeistään Ajankohtaisen Kakkosen Homoillassa. Siellä Räsänen totesi, että Raamatun aidon lain mukaan homoseksuaalinen käyttäytyminen on syntiä.

Sen jälkeen hän kehotti kristittyjä seuraamaan Raamattua, jos maallinen laki on ristiriidassa aidon kanssa. Myös naispappeuden ja ”feministisen kapinakulttuurin” vastustaminen ja muut avaukset tuntuivat monista niin arkielämän vastaisilta, että entinen puheenjohtaja Bjarne Kalliskin pakeni kokoomuksen riveihin.

Myös moni äänestäjä pakeni. Eduskuntavaaleissa kristillisten kannatus tippui alle neljään prosenttiin. Puolueelle vaaleissa oli vain yksi toivon pilkahdus: Sari Essayah. Hän sai yli 11 000 ääntä, enemmän kuin kukaan muu koko Savo-Karjalan keskustalaisessa vaalipiirissä. Essayah keräsi omassa piirissään selvästi suuremman osuuden äänistä kuin Räsänen omassaan.

Essayahissa on sitä jotakin, mikä saa ihmisen ottamaan vaalimainoksen Lapinlahden torilla ja äänestämään. Politiikassa sitä kutsutaan karismaksi. Mutta tässä tapauksessa kyse ei ole luonteenpiirteestä.

 

Kyse on armolahjasta. Helluntaiseurakunnan pastori Markku Vuorinen tunsi selvästi, että Sari Essayahilla on Jumalan antama kyky puhutella muita.

Vuorinen ja Essayah olivat jo jonkin aikaa kiertäneet kauppakeskuksissa kertomassa uskosta.

Toki Essayah pääsi kertomaan siitä muuallakin: urheilukisojen jälkeen lehdistötilaisuuksissa hän ylisti, miten kiitollinen on Jumalalle.

Essayah oli jo lapsena ollut tavallista tapauskovaista hartaampi luterilainen. Mutta vasta opiskellessaan Vaasan kauppakorkeakoulussa hän oppi ”uskomaan elävästi”, kun opiskelukaveri samalta vuosikurssilta houkutteli helluntailaisten nuorteniltoihin.

Yhdessä niistä tapahtui jotain, mikä ei voinut olla sattumaa. Sattumia ei edes ole olemassa, seurakunnassa uskotaan. On vain johdatusta.

Essayahille sitä oli jalka, joka kipeytyi. Lääkärit olivat ymmällään, kuten näissä tarinoissa aina. Kukaan ei tiennyt, mikä nuoren urheilijan säärtä vaivasi.

Vaikutti jo siltä, että urheilu olisi lopetettava, kunnes Essayah eräässä nuortenillassa jutteli ohjaajan kanssa. Ohjaaja rukoili Essayahin puolesta. Seuraavana aamuna jalkaan ei sattunut.

Kun tällaisia ihmeitä tapahtuu, niistä kuuluu kertoa ihmisille. Siksi osa helluntaiseurakuntalaisista ihmetteli, miksi Essayah käytti niin paljon aikaa urheiluun, huiteli olympialaisissa. Olisi pitänyt antautua kokonaan ”Herran käyttöön”.

Pastori Markku Vuorisesta oli selvää, että Essayah oli jo käytössä, vaikka virallista siunausta evankelistaksi ei ollut tehty. Se piti korjata.

He istuivat Vuorisen tummansinisessä Pontiacissa tikkurilalaisella parkkipaikalla. Helluntaipastori pani käden Essayahin olkapäälle. ”Siunaa Sari palvelutehtävään, hyvän uutisen julkistajaksi, avaa ovia evankeliumin julistukseen.” Jotain sellaista Vuorinen muistaa sanoneensa kaksikymmentä vuotta sitten.

Niin Essayahista tuli evankelista, joka evankelioi myöhemmin oman aviomiehensäkin. Motto on Do your best, leave to God the rest.

 

Ei kristillisdemokraattien tuoreelta puheenjohtajalta tarvitsisi kysyä aborteista tai homoista. Ne samat asiat, joista Päivi Räsänen puhui, lukevat kristillisdemokraattien poliittisissa linjapapereissa: avioliitto on aito vain, jos se on naisen ja miehen välinen, ja hoitohenkilökunnalla pitää olla oikeus kieltäytyä abortista. Ajatusten takana on tietysti myös Räsäsen luotettu, Sari Essayah.

Essayah ei ymmärrä, miksi Homoillasta nousi niin iso kohu – eihän kristillisdemokraattien ajatusten Raamatun aidosta laista pitäisi olla yllätys kenellekään.

Nyt Essayah istuu ammattikoulun ruokalassa ja selittää ystävällisesti, miksi ei usko evoluutioon:

”Enhän minä voi samanaikaisesti uskoa siihen, että Jumala on kaiken luoja ja ylläpitäjä, ja siihen, että kaikki on lähtenyt tyhjästä muodostumaan.”

Mutta ei hän suinkaan tiedevastainen ole, päinvastoin.

”Se on pikemminkin niin, että tieteen avulla ihminen pyrkii löytämään pieniä johtolankoja, joita luonnossa ja ihmisissä on.”

Essayahin mielestä dna:n kaksoiskierre on tästä hyvä esimerkki.

”Fysiikan perussäännöt lähtevät siitä, että kaikki hajoaa. Jos heität lattialle pussillisen herneitä, ne ei järjestäydy kauniiseen kasaan vaan hajoaa ympäriinsä. Silti dna:n rakenne on hirveän looginen.”

Heti kun Essayah pääsee vauhtiin, hän lopettaa. Ehkä siksi, ettei puhuisi liian arkijärjen vastaisia asioita, ehkä siksi, että hänellä on tosiaan kiire. Naisjärjestön kokous Iisalmessa odottaa.

Hän ei kuitenkaan malta olla palaamatta aiheeseen autossa:

”Siihen, että uskoo asioiden syntyneen tyhjästä, vaaditaan kaikkein kovinta uskoa.”

 

Kovaa uskoa vaaditaan myös siihen, että Sari Essayah onnistuu kristillisdemokraattien puheenjohtajana. Hänen tavoitteensa on nostaa puoleen kannatus kuntavaaleissa lähelle viittä prosenttia, sitten hankkia takaisin viime eurovaaleissa menetetty meppipaikka.

Mahdollista se kuitenkin on. Essayahin mielipiteet ovat samat kuin Räsäsellä, mutta hän esittää ne pehmeämmin. Homoliittojen vastustamistakin hän yrittää perustella homojen kautta Raamatulla lyömisen sijaan.

”Ajatellaan, että avioliitto käsitteenä on miehen ja naisen välinen ja käsite parisuhde samaa sukupuolta olevien välinen. Mutta pitää sekin ottaa huomioon, että eivät kaikki parit edes halua, että heidän suhdettaan kutsutaan avioliitoksi”, Essayah sanoo.

Hän on lukenut Savon Sanomista miesparista, joka elää mielellään nimenomaan rekisteröidyssä parisuhteessa.

Hän on lukenut myös perussuomalaisten puheenjohtajan Timo Soinin blogin, jossa tämä ehdottaa kristittyjen suosimista kiintiöpakolaisia otettaessa. Samaa ehdotti Päivi Räsänen aikoinaan. Essayah yrittää selittää ajatusta parhain päin:

”Suomen linja on ottaa kaikkein heikoimmassa asemassa olevia pakolaisia. Maissa, joissa on kristittyjen vainoja, kristityt varmaankin ovat kaikkein heikoimmassa asemassa, ja sitä kautta ymmärrän logiikan. Mutta toki kristillisen etiikan mukaista on auttaa kaikkia.”

Myös hallituksen leikkauksia ja kärkihankkeita hän yrittää ymmärtää. Essayahista on vähän outoa, että demarijohtaja Antti Rinne on jo haukkunut ne.

Essayah ei halua tehdä sitä, vaikka se oppositiorooliin kuulisikin. Ennen kuin tuomitsee, hän haluaa kuulla hankkeista enemmän.

Hyvät evankelistat tietävät, että muiden kuunteleminen on tehokkaampaa kuin saarnaaminen. Ne, jotka tunsivat Sari Essayahin evankelistana, sanovat: Essayah oli loistava evankelista.