Hallituksen suuri sote-sekoilu: Pääministerin uhkailuista kaikkien kompromissien äitiin – lue taustat

Näin kriisi hallituksessa alkoi, kärjistyi ja päättyi. Uutiskooste SK:n jutuista kiihkeinä päivinä.

itsehallinto
Teksti
Suomen Kuvalehti
Julkaistu yli kolme vuotta sitten

KESKIVIIKKO 4.11.

Se alkoi keskiviikkona.

Suomen Kuvalehti oli saanut useasta eri hallituslähteestä vahvistuksen tiedolle, jonka mukaan pääministeri Juha Sipilä oli valmis näyttämään kokoomukselle ovea ulos hallituksesta, mikäli Sipilän esittämä sote-malli ei sovi kokoomukselle.

Kunta-asioihin erikoistunut toimittaja Eeva-Liisa Hynynen selvitti jutussaan, mistä Sipilän mallissa oli keskiviikkona kyse: 18 itsehallintoaluetta, 12 päivystyssairaala-aluetta ja 5 vahvaa yliopistosairaaloihin perustuvaa ”ervaa” eli erityisvastuualuetta.

“Samalla luvassa on ennennäkemättömän vahva jalansija terveydenhuollon palveluiden valinnanvapaudelle ja markkinoille”, Hynynen kirjoitti.

Aivan auvoisissa merkeissä keskustan ja kokoomuksen vaihtokauppa ei  tapahtunut. Iltalehtikin oli jo kertonut kovasta väännöstä. “Viimeaikaisten kannatusmittausten valossa kokoomuksella tuskin on ollut halua kaataa hallitusta sote-ratkaisuun”, Hynynen arveli.

Kokoomuksen tiedettiin liputtaneen viiden suuren sote-alueen puolesta. Sipilän hallituksen ohjelmaan on kirjattu, että alueita on enintään 19. Riippumaton asiantuntijatyöryhmä oli esittänyt 9–12 sote- ja itsehallintoaluetta, jotka olisivat riittävän suuria ja selkeitä toimijoita.

Syksyn kuluessa myös Hynyselle oli ehtinyt syntyä vahva usko siihen, että alueita olisi noin 12.

Torstaina 5. marraskuuta Sipilän hallituksen piti esitellä 18 itsehallintoalueen malli. “Ellei sitten vielä tänään keskiviikkona ryhdytä säätämään mallia uudelleen”, Hynynen aavisti. “Julkistamisen jälkeen vain yksi asia on varma: käynnistyy keskustelu, jota riittää. Siinä saatetaan koetella myös Sipilän hallituksen yhtenäisyyttä.”

 

TORSTAI 5.11.

Pääministeri Sipilän torstaiksi 5. marraskuuta lupaama päätös sote-alueiden määrästä jäi kuitenkin tekemättä.

Sipilä oli tehnyt kokoomukselle ota tai jätä -ehdotuksen, jossa oli 18 aluetta. Kokoomus torjui ehdotuksen.

Hallitus joutui perumaan suunnitellun tiedotustilaisuuden, ja hallituspuolueiden päättäjät vetäytyivät pohtimaan ulospääsyä kiistasta.

Kello 21 Sipilä vihdoin kertoi johtopäätöksensä.

Sipilä päätti jatkaa kokoomuksen kanssa neuvotteluja yön yli, ja jos sopua ei synny aamuun mennessä, pääministeri on valmis tarvittaessa ”kävelemään presidentin luokse” eli hajottamaan hallituksen.

Sipilä oli markkinoinut esitystään kokoomuksen eduskuntaryhmälle sopimuksena, jossa keskusta saa vaatimansa maakunnallisen sote-hallinnon. Kokoomuksen puumerkki olisi palveluiden tuottamisen avaaminen yksityisille yrityksille.

“Sipilän ja valtiovarainministeri Alexander Stubbin (kok) hurja uhkapeli voi kaataa hallituksen”, kirjoittivat jutussaan politiikan toimittajat Heikki Vento ja Tuomo Lappalainen.

Stubb oli vielä torstai-iltana 5. marraskuuta sitä mieltä, ettei kokoomus voi hyväksyä Sipilän ehdotusta. Konkari Ben Zyskowicz (kok) tiivisti illansuussa, mistä kenkä puristaa: ”Piti olla tekeillä sote-uudistus, mutta nyt en tiedä, onko tämä jokin maakuntauudistus.”

Kokoomuksen näkökulmasta tilanne oli selvä: jos hallitus kaatuu, se ei kaadu asiakysymyksiin vaan ennen kaikkea valtapeliin. Keskustan hirttäytymiselle kahdeksantoista alueen malliin ei keksitty muuta selitystä kuin että pääministeripuolue haluaa kynsin hampain turvata maakuntien aseman ja jopa uhrata hallituksen suuret taloutta ja työmarkkinoita koskevat uudistustavoitteet.

Kokoomuksen asemaa heikentää se, että perussuomalaiset tukevat keskustan esitystä, Vento ja Lappalainen arvioivat. Puolue oli kutsunut Sipilän ehdotusta kompromissiksi.

 

PERJANTAI 6.11.

Sipilän taka-rajaksi nostama “aamu” tuli ja meni, mutta neuvotteluissa ei tullut valmista.

Ei pidä puhua vain sote-alueista tai sote-uudistuksesta. Kyse on aluehallinnon uudistamisesta, toimittaja Mikko Niemelä muistutti jutussaan perjantaina 6. marraskuuta.

Niemelä haastatteli Tampereen yliopiston kunnallispolitiikan professoria Arto Haveria, joka kuului Tuomas Pöystin johtamaan sote-selvitysryhmään.

”Itsehallintoalueilla on muitakin kuin sosiaali- ja terveydenhuoltoon liittyviä tehtäviä”, Haveri sanoi. Niille tullaan jollakin aikavälillä siirtämään maakuntien liittojen lakisääteiset tehtävät.

Itsehallintoaluille valitaan vaaleilla edustajat, jotka päättävät tulevaisuudessa myös esimerkiksi julkista liikennettä ja maankäyttöä koskevat asiat. Haverin mukaan keskusteluissa ja visioissa on esitetty sitäkin, että keskiasteen koulutus sekä palo- ja pelastustoimi tulisivat osaksi itsehallintoalueita.

”Näitä asioita esitimme työryhmässä, jotta voisimme niin kutsuttuja himmeleitä purkaa. Esimerkiksi kuntayhtymät voitaisiin poistaa kokonaan lainsäädännöstä.”

Itsehallintoalueiden määrää vielä isompana asiana Haveri piti rahoituskysymyksiä, jotka pitäisi ratkaista heti, kun alueiden määrästä on päästy jonkinlaiseen sopuun.

Haveri kannatti sitä, että itsehallintoalueita on mahdollisimman vähän. Hän perusteli asiaa kustannuksilla: ”Useissa pienissä kunnissa väestön ikääntyminen nousee koko ajan. Esityksemme mukaan 9–12 aluetta on kustannuksiltaan halvempi kuin 18 aluetta.”

”Varmasti keskusta on katsonut sitä, millä tavoin poliittiset valtasuhteet jakaantuvat näillä alueilla”, Haveri arvioi kesken olevia neuvotteluja. ”Isompi alueiden määrä tukee todennäköisesti keskustan valta-asemaa.”

Suomessa on 18 maakuntaa, ja ne ovat alueidensa merkittävimpiä vallankäyttäjiä.

 

Sote on valtapeliä, muistutti uutisanalyysissaan myös toimittaja Eeva-Liisa Hynynen: “Jos kyse olisi vain kansalaisten sote-palveluista, yhteisen mallin löytäminen hallituspuolueiden kesken olisi tuskin näin vaikeaa.”

Kyse on poliittisen ja taloudellisen vallan uusjaosta, sillä sote-alueille siirretään kuntien sote-rahat, kaikkiaan noin 19 miljardia euroa.

Jos uudistus toteutuu maakuntapohjaisesti, maakuntapoliitikkojen painoarvo kasvaa entisestään. Suomeen syntyy Hynysen arvion mukaan uusi poliittinen ”rälssi”, joka päättää maakunnan keskeisistä palveluista ja suurista rahoista. Ja ”maan tavan” mukaisesti itsehallintoalueiden ylimmät johtopaikat jaetaan poliittisin perustein.

“Pääministeriksi tultuaan Juha Sipilä lupasi kansalaisille kunnollisen sote-uudistuksen. Nyt alkaa näyttää siltä, että Potilas Kansalaisen kannalta parhaat mallit on jo kuopattu – ellei ihmeitä tapahdu”, Hynynen pohti perjantai-iltana.

Hän muistutti, miten kokoomusvetoinen hallitus syytti keskustaa viime hallituskaudella siitä, että keskustalle kuntarajat ovat pyhiä ja puolue on jäänyt suojelemaan kuntien vaakunoita. Keskusta puolusti oppositiossa kotikunta–maakunta-malliaan.

Nyt sellainen on käsillä.

“Sitä keskusta ei muistanut meille kertoa, että maakuntienkaan rajoihin ei saa koskea”, Hynynen kirjoitti. “Edes kansalaisten tärkeimmät palvelut eivät riitä perusteluksi asiantuntijoiden peräämiin riittävän suuriin sote-alueisiin.”

 

Valmista ei näyttänyt syntyvän perjantainkaan aikana. Pääministerin takarajat paukkuivat taas, ja hallituskriisi ehti tärvellä keskustan ja kokoomuksen välit, arvioivat jutussaan Heikki Vento ja Tuomo Lappalainen.

Hallituspuolueiden puheenjohtajat Juha Sipilä (kesk), Timo Soini (ps) ja Alexander Stubb (kok) vetäytyivät ratkaisemaan keskenään kiistaa. Soten lisäksi keskusta ja kokoomus riitelivät koko päivän maakuntahallinnon järjestämisestä.

Perussuomalaiset kohottivat profiiliaan torstaista, SK:n toimittajat arvioivat.  Soini ärhenteli kuuluvasti kokoomukselle ja syytti rivien välissä puoluetta neuvotteluilmapiirin myrkyttämisestä.

Ja Sipilä uhkasi jälleen, että hän voi jättää hallituksensa eronpyynnön presidentti Sauli Niinistölle. “Enemmistöhallituksen pääministeri ei ole koskaan pyytänyt oma-aloitteisesti hallituksensa eroa”, Vento ja Lappalainen muistuttivat.

 

LAUANTAI 7.11.

Lauantaina aamuyöllä se sitten syntyi, kun päättäjät olivat vähintään rättiväsyneitä.

“Todellisen pihtisynnytyksen tuloksena aikaansaatu ratkaisu täyttää kaikki kunnon lehmänkaupan kriteerit”, Tuomo Lappalainen kirjoitti analyysissaan lauantaiaamuna.

Vääntö alueiden lukumäärästä ratkaistiin lopulta niin, että hallitus päätti perustaa 18 sosiaali- ja terveyspalveluista vastaavaa itsehallintoaluetta, mutta vain 15 niin sanottua sote-aluetta, joiden puitteissa palvelut varsinaisesti järjestetään.

Lopputulos on lähempänä keskustan tavoittelemaa 18 sote-alueen mallia, jota myös perussuomalaiset tuki. Kokoomus oli alun perin viiden suuralueen ja sitten kompromissina kahdentoista alueen kannalla, kunnes se joutui joustamaan vielä siitäkin. Kokoomuksen puumerkkinä ratkaisuun tuli kirjaus, jossa korostetaan aikaisempaa voimakkaammin yksityisten palveluntuottajien roolia.

“Seuraavaksi saadaan jännittää, mitä kaikkia kupruja rättiväsyneinä neuvoteltuun pakettiin jäi”, Lappalainen totesi. “Monet perustuslakiasiantuntijat ovat suhtautuneet matkan varrella hyvin kriittisesti kahdeksantoista alueen malliin.”

“Hallituksen aikaisemmasta työstä on jo nähty, että kaoottisissa oloissa harjoitettu vatulointi tuottaa hutilointia, jota sitten joudutaan jälkeenpäin paikkailemaan eri tavoin.”

Lappalainen muistutti, että kolmen puolueen keskinäiseen luottamukseen tuli säröjä, joita ei ole helppo korjata aivan hetkessä. “Matkan varrella eri osapuolet jakoivat toisistaan julkisuuteen katkeria lausuntoja, jotka eivät varmasti tee hyvää hallituksen hengelle.”

 

Kuka voitti, kuka hävisi?

Kokoomus hävisi sote-kiistassa, arvioi analyysissaan politiikan toimittaja Matti Simula. Kokoomuksen eduskuntaryhmä ja puoluevaltuusto hyväksyivät sote-ratkaisun yksimielisesti lauantaina 7. marraskuuta.

“Mutta niin hävisi myös valtiontalouden tarkastusviraston pääjohtaja Tuomas Pöysti. Hänen johtamana asiantuntijatyöryhmä oli esittänyt 9–12 sote-aluetta.”

Sopimus kuitenkin mahdollistaa määrän vähentämisen, mikäli jokin alue osoittautuu liian heiveröiseksi riittäväntasoisten sosiaali- ja terveyspalveluiden tuottamiseen.

Keskusta puolestaan joutui nielemään yöneuvotteluissa kokoomuksen vaatimuksen palveluiden käyttäjän valinnanvapauden laajentamisesta. Jatkossa asiakas saa valita vapaasti, hankkiiko hän palvelunsa julkiselta, yksityiseltä vai kolmannelta sektorilta.

“Tätä kokoomuslaiset rummuttivat suurena voittonaan. Yhdestä suusta.”

Sote-sopan jälkeen Sipilän kolmen puolueen perusporvarihallitus jatkaa. Stubb vakuutti, ettei hänelle jäänyt kaunaa Sipilää vastaan, vaikka pääministeri käytännössä työnsi kokoomuksen seinää vasten, Simula huomautti: “Uhkaili hallituksen kaatamisella, mikäli ei olisi saanut omaa sote-aluemalliaan läpi.”

“Ei tarvitse olla kovin kummoinen keittiöpsykologi tajutakseen, että noita kolhuja on vaikea korjata. Ihmisiä poliitikotkin ovat. Ei heidänkään ole helppo unohtaa vanhoja yhteenottoja.”

Simula muistutti, että hallituksella on edessään lukemattomia isoja haasteita: kaatuneen yhteiskuntasopimuksen vaatimat korvaavat toimet, paikallisen sopimisen edistäminen, ansiosidonnaisen työttömyysturvan maksuajan lyhentäminen. Ja sosiaali- ja terveysrakenneuudistuskin on kaikkea muuta kuin valmis.

“Ne ovat kipeitä ja isoja ratkaisuja. Eri ratkaisut kirpaisevat eri tavoin eri puolueiden kannattajien etuja. Viime päivien tapahtumat voivat rohkaista uusiin irtiottoyrityksiin. Uhkailu ja kiukuttelu saattavat yleistyä hallituspuolueiden keinovalikoimissa”, Simula arvioi.

Esimerkiksi perussuomalaisten puheenjohtaja, ulkoministeri Timo Soini kävi niin sanotusti kuumana kiistan kiihkeimpinä hetkinä. “Hänellä saattoi jäädä jotakin hampaankoloon nimenomaan kokoomusta vastaan.”

 

Hallitus on luvannut kertoa tarkemmin sote-uudistuksesta ja itsehallintoalueista maanantaina 9. marraskuuta.