Tikkusoppa porisemaan

Julkaistu yli kolme vuotta sitten

Suomessa kasvaa 14 280 puuta jokaista ihmistä kohti. Tai saattaa niitä kasvaa vaikka 12 000 tai 17 000, kyseessä on arvio. Kukaan ei ole ottanut asiakseen laskea Suomen puiden tarkkaa määrää. Ja ettei kukaan suotta tuntisi itseään metsäruhtinaaksi, yli puolet puista on oikeastaan korkeintaan peukalon paksuisia pahaisia riukuja.

Se sen sijaan ei ole arvio, että yhä suurempi joukko puista päätyy tulevina vuosina sellun raaka-aineeksi. Varhaiskeski-ikään ehtinyt havupuu kaadetaan, siitä keitetään kemikaaliliemessä sellua, sellu kuivataan, kasataan paaleiksi ja laivataan esimerkiksi Kiinaan. Siellä suomalaisesta havusellusta tehdään vessapaperia tai pahvipakkaus.

 

Sitä ei ehkä katukuvassa huomaa, mutta Suomessa eletään selluhuumaa. Viime viikon perjantaina metsäyhtiö Metsä Group ilmoitti suunnittelevansa Kemiin sellutehdasta, joka maksaisi 1,5 miljardia euroa ja tuottaisi vuodessa 1,5 miljardia kiloa sellua.

Kemi ei ole ainoa vireillä oleva selluhanke, uusia tehtaita suunnitellaan myös Kuopioon, Kemijärvelle ja Paltamoon.

Ei tässä näin pitänyt käydä. Selluteollisuudesta puhuttiin aiemmin hieman pilkallisesti tikkusopan keittona, jossa suomalaiselle puulle saadaan harmillisen vähän lisäarvoa. Sellu pitäisi vähintäänkin jalostaa Suomessa paperiksi, mieluusti puusta pitäisi valmistaa jotain vielä korkeamman jalostusarvon tuotteita. Vaikka flyygeleitä.

Tikkusoppapuheet loppuivat lyhyeen, kun paperin kysyntä teollisuusmaissa kääntyi 2000-luvun alkupuolella jyrkkään laskuun. Paperin vienti Suomesta on lähes puolittunut, suomalaisen havusellun vienti sen sijaan kasvaa.

Metsäteollisuus kyllä kehittelee uusia käyttökohteita puulle, mutta toistaiseksi suuret rahat tulevat hyvin perinteisestä sellunkeittämisestä.

Sellunkeitto ei ole ilmastoviisas tapa käyttää suomalaista metsää.

Metsästä on tullut osa suomalaista ilmastopolitiikkaa. Samalla sellutehtaan rakentamisesta on metsäpomojen kauhuksi tulossa myös ilmastopoliittinen kysymys.

Perinteinen sellunkeitto ei ole ilmastoviisas tapa käyttää metsää. Sellutehdas käyttää nuoria havupuita, jotka kasvavat nopeasti ja sitovat vanhoja puita hanakammin hiilidioksidia. Sellusta hiilidioksidi myös vapautuu nopeasti ilmakehään.

Parempi olisi rakentaa puusta taloja, joissa hiili pysyisi sitoutuneena kymmeniä vuosia. Kiinalaiset kuitenkin haluavat ostaa suomalaista havusellua enemmän kuin suomalaisia puutaloja.

Ei taatusti ole sattumaa, että Metsä Group julkisti alustavat suunnitelmat Kemin jättimyllystä juuri hallitusneuvottelujen alkuun. Lopullinen päätös tehtaan rakentamisesta – tai rakentamatta jättämisestä – tehdään vasta ensi vuonna.

Erityisesti vihreät pääsee pohtimaan, onko puolue mukana hallituksessa, jonka odotetaan tukevan Kemin sellutehtaaseen liittyviä tie- ja väylähankkeita jopa sadoilla miljoonilla euroilla.

Suomi on 79 miljardin puun maa – mutta riittääkö metsämme sekä tuottamaan rahaa että nielemään hiiltä?