Näin etujärjestöt rahoittivat keskustaa – Sipilän hallitus käsitellyt niille tärkeitä hankkeita äskettäin
Yritysten ja järjestöjen rahat ovat vain pieni lisä puolueiden budjeteissa, joissa suurin tulonlähde on puoluetuki.
Pääministeripuolue sai viime vuonna yrityksiltä ja yhteisöiltä yli 1 500 euron tukisummia yhteensä vajaat 58 000 euroa eli kahdeksan kertaa niin paljon kuin edellisenä vaalittomana vuonna 2013, jolloin se oli vielä oppositiossa.
Muutamat keskustalle viime vuonna rahaa antaneista yrityksistä ja yhteisöistä tukivat sitä suoraan vasta ensimmäistä tai toista kertaa vuosina 2009–2010 toteutetun vaali- ja puoluerahoituslainsäädännön uudistamisen jälkeen.
Lain mukaan puolueen tarvitsee ilmoittaa Valtiontalouden tarkastusvirastolle (VTV) vain 1 500 euron tai sitä suuremmat yhden kalenterivuoden aikana saadut tuet. Tätä pienemmät summat ja niin sanotut mikrolahjoitukset eivät siis tule automaattisesti julkisiksi. Osa tuista menee myös vaaleissa suoraan ehdokkaille. Puolueiden tukeminen on täysin laillista ja hyväksyttävää, kun siinä toimitaan läpinäkyvästi.
Yritysten ja järjestöjen rahat ovat vain pieni lisä puolueiden budjeteissa, joissa suurin tulonlähde – keskustalla viime vuonna noin 7,3 miljoonaa – on puoluetuki. Summat kalpenevat myös kun niitä vertaa esimerkiksi Kehittyvien Maakuntien Suomen ennen vaalirahakohua maksamiin tukiin. KMS tuki 2007 vaaleissa yksistään keskustan ehdokkaita runsaalla 250 000 eurolla ja kaikkia puolueita yhteensä yli 430 000 euron edestä.
Yksi keskustaa ensimmäistä kertaa tukeneista etujärjestöistä oli Elintarviketeollisuusliitto (ETL), jolta tuli puolueelle lokakuussa 3 600 euroa. Aikaisemmin ETL oli tukenut yksittäisiä ehdokkaita, muttei ollut antanut puolueille suoraan rahaa.
Hallituksessa ja eduskunnassa on kiistelty viime aikoina niin sanotusta sokeriverosta, jota kaavailtiin tammikuun alussa poistuneen makeisten ja jäätelön valmisteveron jättämän budjettiaukon paikkaajaksi. ETL vastusti jyrkästi uutta veroa peläten sen muun muassa heikentävän kotimaisten yritysten kilpailukykyä.
Sokeriveron läpimeno näytti hetken varteenotettavalta vaihtoehdolta, kun eduskunnan sosiaali- ja terveysvaliokunta esitti lokakuussa valmisteveron korvaamista uudella terveysperusteisella verolla. Valtiovarainvaliokunta kuitenkin torjui myöhemmin ajatuksen, eikä keskustelu edennyt sen pidemmälle.
Elintarviketeollisuusliiton yksi toimialayhdistys, Panimoliitto, on puolestaan osallistunut aktiivisesti alkoholilain uudistamista koskeneeseen keskusteluun. Vaikka laki on hallituksen esityksessä väljenemässä huomattavasti nykyisestä, panimoalan lobbarien mielestä uudistus jää yhä puolitiehen. Hallituksessa juuri keskusta on ollut pidemmälle menevän liberalisoinnin kovin jarruttaja.
Lupajärjestelmän säilyminen oli helpotus Taksiliitolle.
Lokakuussa keskusta sai tukea kahdelta muultakin elinkeinoelämän ja yritysten etujärjestöltä. Finanssialan Keskusliitto (FK) antoi puolueelle 1 700 euroa ja Suomen Taksiliitto 3 150 euroa. Taksiliiton rahat tulivat sen sataprosenttisesti omistaman yrityspalvelun kautta.
Taksiliitto on osallistunut tiiviisti Anne Bernerin (kesk) johdolla valmisteltua liikennekaarta koskevaan keskusteluun. Parhaillaan eduskunnan käsiteltävänä olevassa liikennekaaren ensimmäisessä vaiheessa on määrä luopua muun muassa taksilupien määrä- ja hintasääntelystä ja helpottaa taksiyrittäjäksi ryhtymistä.
Alun perin Berner kaavaili pienimuotoisen taksiyrittämisen vapauttamista kokonaan toimilupabyrokratiasta, mutta ajatus kariutui ennen kaikkea perussuomalaisten vastustukseen. Lupajärjestelmän säilyminen oli helpotus Taksiliitolle, jonka edustamat yrittäjät ovat pelänneet Uber-tyyppisen kilpailun lisääntyvän.
Taksiliitto lobbasi myös uudistukselle riittävän pitkää siirtymäaikaa ja sai lopulta tahtonsa läpi, kun hallitus päätyi perussuomalaisten vaatimuksesta esittämään eduskunnalle, että h-hetki koittaa vasta heinäkuussa 2018.
Taksiliitto tuki keskustaa ennen viime vuotta edellisen kerran 2011. Finanssialan Keskusliiton nimeä ei löydy keskustan puoluerahoitusilmoituksista kertaakaan vuosina 2011–2014, mutta vuosina 2015–2016 FK on tukenut puoluetta yhteensä hieman yli 7 000 eurolla.
FK:n kärkihanke on nykyisen hallituksen aikana ollut niin sanottu hallintarekisteri, joka tekisi osakkeiden omistamisesta epäsuoraa eikä niin julkista kuin nykyisin. Hallituksessa on ollut pitkin matkaa erilaisia mielipiteitä: kokoomus ja keskustan avainministerit ovat liputtaneet finanssialan ja valtiovarainministeriön ajaman hankkeen puolesta, kun taas perussuomalaiset ovat panneet koko ajan vastaan.
Välillä rekisteriasiassa otettiin aikalisä, ja eduskunnan talousvaliokunnan puheenjohtaja Kaj Turunen (ps) kysyi siitä EU:n komission kantaa. Vastaus tuli viime vuoden lopulla, minkä jälkeen valmistelussa palattiin taas lähtöruutuun. Perussuomalaiset tulkitsivat komission vastauksen luvaksi haudata hallintarekisteri lopullisesti, keskusta ja kokoomus eivät.
Toinen finanssialan herkeämättä seuraama hanke on ollut EU:n yhteinen talletussuoja. Komissio ehdotti syksyllä 2015 järjestelmää, jossa talletukset suojattaisiin 100 000 euroon saakka yhteisestä rahastosta ja varat kerättäisiin pankeilta. FK on ollut epäilevä ja saanut vastakaikua myös ministereiltä.
Rahanpesun ja terrorismin torjuntaa koskevan lain valmistelussa liitto on sen sijaan jäänyt altavastaajaksi. FK:ta on harmittanut varsinkin byrokraattiselta kalskahtava vaatimus, jonka mukaan koti-, kasko- ja matkavakuutusten ottajien pitäisi tehdä jatkossa selkoa poliittisista kytkennöistään. Vastalauseista huolimatta hallitus jätti kyselyvelvoitteen mukaan eduskunnalle marraskuussa antamaansa esitykseen.
Suurimman yksittäisen summan, runsaat 8 000 euroa, keskusta sai viime vuonna Kaiku Helsinki -viestintätoimistolta.
Se oli kuitenkin vain välitettyä rahaa, josta valtaosa – vajaat 6 000 euroa – tuli Terveyspalvelualan liitolta, Lääkäripalveluyritykset ry:ltä sekä Näkemisen ja silmäterveyden toimialalta puoluekokousnäkyvyydestä.
Valtiontalouden tarkastusviraston tiedoista käy ilmi, että yksityinen terveysala on tukenut keskustaa aktiivisemmin vuodesta 2014 alkaen. Samoihin vuosiin ajoittuu myös sote-uudistuksen kiihkein valmisteluvaihe, jolloin on sovittu muun muassa siitä, miten palvelut vapautetaan kilpailulle ja kuinka paljon niiden käyttäjille annetaan valinnanvapautta.
Loput vähän yli 2 000 euroa Kaiku Helsingin välittämistä rahoista tulivat Jätehuoltoyhdistys ry:ltä, joka on kaikkien jätealan toimijoiden avoin yhteistyöjärjestö.
Sipilän hallituksen työlistalle ovat kuuluneet sekä jätelain uudistus että jo edellisellä vaalikaudella aloitettu hankintalain päivittäminen, johon liittyi yhtenä osana kysymys kuntien jätelaitosten oikeudesta myydä palvelujaan ulkopuolisille. Jätehuoltoyhdistys edustaa sekä asemiaan puolustaneita kunnallisia laitoksia että uusia asiakkaita hamuavia yrityksiä. Eduskunnan joulukuussa lukkoon lyömä ratkaisu ei täysin tyydyttänyt kumpiakaan.
Keskusta sai rahaa myös ay-liikkeeltä.
Isoista etujärjestöistä Energiateollisuus ry on tukenut keskustaa 2010-luvulla lähes vuosittain. Viime vuonna se muisti puoluetta joulukuussa 5 600 euron summalla. Lisäksi sen jäsenistä Pohjolan Voima rahoitti keskustaa erikseen 3 360 eurolla.
Viime vuoden lopulla Energiateollisuus ajautui hallituksen kanssa ilmiriitaan hallituksen kerrottua suunnittelevansa kivihiilen käytön kieltämistä energiantuotannossa vuoteen 2030 mennessä. Eduskunnalle marraskuussa annetun energiaselonteon mukaan hallitus valmistelee asiaa koskevan lakiehdotuksen vielä kuluvalla vaalikaudella. Energia- ja ilmastostrategian valmistelusta vastasi elinkeinoministeri Olli Rehn (kesk), joka jätti paikkansa muutama viikko sitten.
Myös Metsäteollisuuus ry on ollut huolissaan siitä, miten energiastrategia vaikuttaa vientiteollisuuden kilpailukykyyn. Metsäyhtiöiden etujärjestö tuki keskustaa marraskuussa 2 000 eurolla.
Elinkeinoelämän rahojen vastapainoksi keskusta sai ay-liikkeeltä viime vuonna vähän yli 9 000 euroa, joista vajaat 3 300 euroa tuli SAK:lta, 3 000 euroa Akavalta ja 2 850 euroa Julkisten ja hyvinvointialojen liitolta JHL:ltä.
Keskustan palkansaajajärjestöiltä saamat tulot ovat kuitenkin pikkurahoja sosiaalidemokraateille virranneen ay-tuen rinnalla. Sdp:n viime vuodelta ilmoittamat lähes 74 000 euron avustukset olivat viimeistä senttiä myöten ay-rahaa.
Kokoomuksen rahaliikenne kulkee valtaosin sitä lähellä olevien säätiöiden kautta. Viime huhtikuussa puolue sai 100 000 euroa Kansallisen Kokoomuspuolueen Säätiöltä, joka puolestaan sai helmikuussa 30 000 euroa Yksityisyrittäjäin Säätiöltä. Se on itsenäisten tukkukauppiaiden 1930-luvulla perustama ja ilmoittaa tehtäväkseen yritteliäisyyden vahvistamisen ja yrittäjyysasenteisiin vaikuttamisen.
Perinteisesti kokoomusta ovat rahoittaneet avokätisesti myös monet varakkaat yksityishenkilöt, kuten Björn Wahlroos, Heikki Salmela ja Elmar Jalo Paananen.
Perussuomalaiset ovat perinteisesti saaneet tulla toimeen paljolti ilman ulkopuolista tukea, eikä tilanne ole muuttunut edes sen jälkeen kun puolue nousi hallitukseen.
Kirjoituksen tiedot ovat peräisin puolueiden Valtiontalouden tarkastusvirastolle (VTV) tekemistä ilmoituksista.
Puoluekokous rahasampona
Monet puolueiden etujärjestöiltä saamat tuet ovat käytännössä puoluekokousten osallistumismaksuja. Useilla järjestöillä on kokouksissa omat ständit, ja osa järjestää kokousväelle myös miniseminaareja ajankohtaisista aiheista.
Muun muassa Elintarviketeollisuusliitto maksoi keskustalle viime vuonna siitä, että se sai olla paikalla Seinäjoen puoluekokouksessa ja pitää siellä esitelmätilaisuuden.
Toimitusjohtaja Heikki Juutisen mukaan kysymyksessä oli kokeilu, joka ei välttämättä toistu ainakaan samassa muodossa.
”Emme olleet tyytyväisiä. Yleisömäärä ei ollut sellainen kuin odotimme. Tilaisuus oli heti kokouksen alussa, ja ihmiset olivat niin innostuneita tapaamaan toisiaan, että oli äärettömän vaikea saada heitä edes puoleksi tunniksi kuuntelemaan asiaa.”
ETL:n seminaarin aiheita olivat muun muassa ruoan verotus ja alkoholilain uudistaminen. Juutinen myöntää avoimesti yhdeksi keskustan tukemisen syyksi, että hallituksessa on ollut käsiteltävänä järjestölle tärkeitä asioita.
Taksiliiton toimitusjohtaja Timo Koskinen sanoo puolestaan, että he ovat halunneet saada äänensä kuuluviin liikennekaaren valmistelussa. Taksiliitolla oli keskustan puoluekokouksessa oma ständi.
”Kysymys ei ole mistään pyhästä hengestä eikä rakkaudesta”, Koskinen tiivistää pelin hengen.
FK: ”Ratkaisuun ei ole vaikuttanut se, onko puolue hallituksessa tai oppositiossa.”
Taksiliitto osallistui kesällä myös kokoomuksen puoluekokoukseen ja maksoi siitä hyvästä 1 500 euroa. Kokoomus laskutti kuitenkin summan omistamansa mediatoimiston Suomen Kansallismedian kautta eikä ilmoittanut sitä puoluerahoituksena niin kuin avoimempi keskusta.
Finanssialan keskusliitto ei viestintä- ja yhteiskuntasuhdejohtaja Tuomo Yli-Huttulan mukaan pyri vaikuttamaan tukien avulla konkreettisesti politiikkaan. Sen keskustalle viime vuonna antama tuki oli käytännössä puoluekokouksen ohjelmasta ostettu ilmoitus.
”FK on perinteisesti ostanut ilmoitustilaa eri puolueiden käsiohjelmista”, Yli-Huttula kertoo.
”Ratkaisuun ei ole vaikuttanut se, onko puolue hallituksessa tai oppositiossa. Nyt olemme antaneet myös ilmoituksen helmikuussa pidettävän Sdp:n puoluekokouksen vastaavanlaiseen käsiohjelmaan.”