Pasilasta Suur-Helsingin keskus?
Havainnekuva tulevaisuuden Pasilasta kertoo lähinnä suunniteltujen rakennusten koon, ei niiden muotoa. Keskellä asuin/toimistotorneja ja liikekeskus, alalaidassa 3000-5000 katsojan monitoimihalli. Kuva Kaupunkisuunnitteluvirasto / Cino Zucchi Architetti.
Helsingin Pasilassa alkaa muutaman vuoden päästä valtava rakennusprojekti, kun vanhan ratapihan päälle nousee metropolimainen kaupunginosa.
Helsingin rakennusviraston entinen toimitusjohtaja Reijo Korhonen uskoo, että Keski-Pasilan rakentaminen helpottaa pääkaupunkiseudun kuntien yhdistymistä.
Pasila-projektin kanssa pitkään työskennellyt Korhonen on itse Suur-Helsingin innokas kannattaja.
Pasila olisi hänestä paitsi liikenteellisesti myös symbolisesti paras paikka jättikunnan keskukseksi.
”Kuntaliitoksen vastustaminen on Espoossa ja Vantaalla paljolti tunnekysymys, koska projektia pidetään Helsinki-keskeisenä. Pasila olisi neutraali keskusta metropolille”, eläkkeelle oleva johtaja sanoo.
Käytännössä Korhonen näkee tulevaisuuden Pasilan erityisesti liike-elämän keskuksena. Myös Suur-Helsingin yhteinen hallinto sopisi hänestä Pasilaan.
”Pasilalla on luontaiset edellytykset kehittyä metropolin keskukseksi, toisin kuin täyteen rakennetulla Helsingin vanhalla keskustalla.”
Myös toinen Pasila-projektin veteraani, Rakennushallituksen entinen pääjohtaja Matti K. Mäkinen on tunnettu Suur-Helsingin kannattaja.
Hän voimistaisi Pasilan asemaa metropolikeskuksena siirtämällä sinne päärautatieaseman. Pasilan ja keskustan välille Mäkinen vetäisi metrolinjan tai ilmaradan.
Matti K. Mäkinen sijoittaisi myös mahdollisen Guggenheim-museon Pasilaan.
”Vanhimmat konepajahallit antavat mahtavan mahdollisuuden kulttuuriteoille. Samalla Kauppatorin tienoo säästyisi turhanaikaisilta Gehry-naamiaisilta,” Mäkinen sanoo viitaten Bilbaon Guggenheim-museon suunnitelleeseen Frank Gehryyn.
Suurilla Pasila-visioilla pitkä historia
Pasilasta on suunniteltu lähes sata vuotta Helsingin toista keskustaa.
Jo arkkitehti Eliel Saarinen ehdotti vuonna 1918 laatimassaan Suur-Helsingin asemakaavassa Päärautatieaseman siirtoa Pasilaan. Aseman ympärille Saarinen halusi tiiviisti rakennetun keskustamaisen alueen.
Itä- ja Länsi-Pasilat rakennettiin 1970- ja 80-luvuilla, mutta Keski-Pasila jäi ratapihaksi. Nyt alue viimein rakennetaan.
Helsingin kaupunki kaavailee Keski-Pasilaan kymmentä 20-40-kerroksisista tornitaloa, kaksi kertaa Kampin keskuksen kokoista liikekeskusta sekä metroasemaa. Lisäksi alueelle rakennetaan tavallisia asuin- ja toimistorakennuksia.
Alueen pitäisi ainakin pääosin valmistua seuraavan 10-20 vuoden aikana. Kuitenkin erityisesti kalliiden tornitalojen toteutuminen riippuu paljon talouden suhdanteista.
Lisää Pasilan suunnittelun pitkästä historiasta SK:sta 36/2011 (ilm. 9.9.).