Tampereen ja Turun kaupunkiseudut: Mikä merkitys on ministerityöryhmän linjauksella? "Ei mikään"
Kuntauudistuksen kulisseissa kiehuu pahanmakuinen soppa, joka koskee Tampereen ja Turun kaupunkiseutujen kuntaliitosselvityksiä.
Suomen Kuvalehden tietojen mukaan 15. marraskuuta 2012 Hallinnon ja aluekehityksen ministerityöryhmä Halke olisi rakennelakiluonnoksen käsittelyn yhteydessä linjannut, että Tampereen ja Turun kaupunkiseuduilla voitaisiin selvittää kuntaliitosten rinnalla myös metropolihallinnon tyyppisiä ratkaisuja. Mutta kunnille ei ole kerrottu tätä virallisesti.
Vaikka tällaista linjausta ei löydy rakennelakiluonnoksesta, SK:lle on vahvistettu useasta eri lähteestä, että kyseinen linjaus on kirjattu väljästi lakiluonnoksen perusteluosaan, ja lauseen tarkoitus olisi kirjattu Halken pöytäkirjaan Tampereen ja Turun kaupunkiseudut nimeltä mainiten.
Halkea johtaa hallinto- ja kuntaministeri Henna Virkkunen (kok) ja ministerityöryhmässä on edustus kaikista hallituspuolueista.
Kuntaosaston ylijohtaja myöntää ja kiistää
Valtiovarainministeriön kuntaosaston ylijohtaja Päivi Laajala myöntää, että ministerityöryhmä kävi aiheesta keskustelua marraskuun kokouksessa, jossa tehtiin kuntarakennelakiluonnoksen lopulliset linjaukset.
Laajala kuitenkin kiistää jyrkästi, että lakiluonnoksessa olisi tarkoitus antaa Tampereen ja Turun seudun kunnille oikeus selvittää kuntaliitosten rinnalla jonkinlaista seutuhallintoa.
Laajala painottaa, että kuntarakennelaki koskee ainoastaan kuntaliitosselvityksiä, eivätkä kuntien yhteistyöselvitykset tule kysymykseen. ”Ellei hallitus sitten muuta linjauksiaan siinä yhteydessä kun arvioidaan kuntien lausuntoja rakennelakiluonnoksesta.”
Tulkintakiista koskee kuntarakennelakiluonnoksen perusteluosan 4. pykälää, joka käsittelee kuntaliitosselvityksiä. Perusteluosaan on kirjoitettu lause, joka ilmeisesti on vaadittu sinne muiden kuin Halken kokoomusministerien toimesta: ”Samassa yhteydessä kunnat voisivat tarvittaessa selvittää myös muita, uudistuksen tavoitteita tukevia täydentäviä hallinnon ja palvelujen järjestämisen tapoja.”
Ylijohtaja Laajalan mukaan lause viittaa kuntaliitosten yhteydessä selvitettävään yhteistoimintaan. ”Valmistelijoina olemme ymmärtäneet sen (lauseen) niin, että tällä tarkoitetaan kuntaliitoksen myötä tulleita hallinnollisia vaihtoehtoja ja yhteistyömuotoja.”
Ville Niinistö: Lupa selvittää
SK kysyi maanantaina 18. maaliskuuta asiaa kuudelta Halken ministeriltä, joista valtaosa on SK:n tietojen mukaan kannattanut jonkinlaisen seutuhallinnon selvittämistä Tampereen ja Turun seuduilla.
Tekstiviestinä lähetetty kysymys sisäministeri Päivi Räsäselle (kd), liikenneministeri Merja Kyllöselle (vas), opetusministeri Jukka Gustafssonille (sd), asunto- ja viestintäministeri Krista Kiurulle (sd) ja ympäristöministeri Ville Niinistölle (vihr) kuului: ”Halke ilmeisesti 15.11.2012 linjasi, että Tampereen ja Turun seuduilla voitaisiin selvittää metropolihallinto-tyyppinen vaihtoehto kuntaliitosselvityksen rinnalla. Pitänee paikkansa?”
Vastaavanlainen tiedustelu meni sähköpostitse oikeusministeri Anna-Maja Henrikssonin (r) erityisavustajalle.
Vihreiden puheenjohtaja, ympäristöministeri Ville Niinistö vahvisti maanantai-iltana viestissään, että ”kyllä voidaan selvittää rinnalla kuntaliitoksia täydentävänä ja lain tavoitteita toteuttavana ratkaisuna”.
Muut ministereistä joko pahoittelivat kiirettä tai eivät vastanneet viestiin.
Tampereen ja Turun kehyskuntien kannalta on syntynyt kummallinen tilanne. Rakennelakiluonnos velvoittaa kehyskunnat kuntaliitoselvityksiin, mutta jossakin taustalla on olemassa väljä ilmaus hallituksen tahdosta antaa näiden selvittää myös seutuhallintoa.
Silti valtiovarainministeriön kuntaosastolle kirjausta ei ole olemassakaan. Siellä lause luetaan toisin.
Soppaa sotkee se, että Tampereen seudulla kaupunki ja kehyskunnat ovat käynnistäneet omaehtoisen tulevaisuusselvityksen, jossa selvitysmiehenä toimii kunnallis- ja valtionhallinnon moniottelija Rauno Saari. Tarkoitus on selvittää pakollisen kuntaliitosselvityksen rinnalla syventävän yhteistyön vaihtoehdot.
Ylijohtaja Päivi Laajalan mukaan Tampereen seudun kuntien yhteistyöselvitys on mahdollinen vain siksi, että se käynnistettiin ennen rakennelain voimaantuloa ja kunnat kustantavat selvityksensä itse, joskin valtio on myöntänyt 40 000 euroa avustusta liitoksen selvittämiseen.
Laajala sanoo, että ministeriön kannalta oleellinen on seudun kuntaliitosselvitys.
Onko ministeriryhmän linjauksella väliä?
Nyt hallituspuolueiden vaikuttajat ihmettelevät, onko Halken ministerityöryhmän linjauksella mitään merkitystä, jos kuntaosasto ei ole saattanut kaupunkiseutujen kuntien tietoon mahdollisuutta selvittää seutuhallintoa.
Turun seudun kunnissa Halken linjauksesta on kuitenkin kuultu sivureittien kautta. Ministeriön kuntaosaston selitys seudun kunnille kuulostaa toisenlaiselta kuin SK:lle annettu selitys.
”Kysyimme kuntaosaston ylijohtaja Päivi Laajalalta asiasta kaupunkiseudun kuntien kokoontumisessa. Hän myönsi, että Halken linjaus on olemassa, mutta totesi samalla, ettei sitä ole annettu ministeriön toimeksiannoksi”, kertoo Naantalin kaupunginvaltuuston puheenjohtaja Mikko Rönnholm (sd).
”Ei ole annettu toimeksiannoksi” tarkoittanee Rönnholmin mukaan, että ministeri Virkkunen ei ole ilmeisesti noteerannut ministerityöryhmän linjausta ja ohjeistusta.
Rönnholm pitää käsittämättömänä ministeriön menettelyä.
”Ministerityöryhmän linjauksella ei näytä olevan mitään merkitystä. Kuntaosastolla on vain yksi ainoa tavoite – ajaa suurkunnat kaupunkiseuduilla voimaan vaikka väkisin. Kunnan perustehtävillä ei tunnu olevan mitään väliä. Tarkoitus on keskittää valta, rahat ja omaisuusmassat suurten keskuskaupunkien käsiin.”
Rönnholm kysyykin nyt, aikooko hallitus saattaa voimaan Halken ministeriryhmän linjauksen, kun se ei näytä onnistuvan hallinto- ja kuntaministeri Henna Virkkusen hallinnolta.
Luottamus valtioon romahtanut
Sen sijaan Tampereen seudun kehyskunnissa Halken linjauksesta on oltu täysin tietämättömiä.
Tampereen pormestari Anna-Kaisa Ikonen (kok) toimi vielä viime vuoden marraskuussa Halken kokouksen aikoihin ministeri Virkkusen valtiosihteerinä. Ikonen on keskeisesti mukana Tampereen seudun kuntien tulevaisuusselvityksessä.
”Meille ei ole tullut valtion suunnasta minkäänlaista viestiä mahdollisuudesta selvittää seutuhallintoa. Se kertonee kuntauudistuksen menettelytavoista varsin paljon”, sanoo vuosilomaltaan tavoitettu Kangasalan kunnanjohtaja Jukka Mäkelä (kok).
Mäkelä katsoo pääministeri Jyrki Kataisen (kok) hallituksen ja erityisesti valtiovarainministeriön kuntaosaston menettelyjen romahduttaneen kuntien luottamuksen kunta-valtio-suhteeseen.
”Pidän tilannetta erittäin vakavana. Ministeriö ei kuuntele kuntia eikä asiantuntijoita. On jokseenkin sama, mitä me sanomme. Sama jyräys jatkuu siitä huolimatta.”
Halken linjauksen mahdollinen huomiotta jättäminen on Mäkelästä vakavaa.
”Voiko julkinen valta menetellä näin? Jos Halke on ilmaissut tahtonsa, pidän kuntaosaston toimintaa huolestuttavana. Nythän sieltä kantautuu meille vain viestiä kuntaliitosselvityksistä ja mahdollisista pakkoliitoksista suurilla kaupunkiseuduilla.”
Jukka Mäkelä katsoo kuntauudistuksen ajautuneen sivuraiteille.
”Kuntien ongelmat eivät ratkea kuntarajoja siirtämällä. Kysymys on kuntien velvoitteiden määrästä ja valtion vähenevästä rahoitusosuudesta kunnille. Jos määriteltäisiin uudelleen julkisen vallan ja kansalaisten vastuita ja karsittaisiin kuntien tehtäviä, kuntien tilanne olisi oleellisesti toinen.”
”Jokainen ministeri huseeraa tontillaan”
Kuntauudistuksen menettelytavat ovat ihmetyttäneet myös Tampereen yliopiston konkariprofessoria.
”Juuri näin käy, kun maan hallituksessa jokainen ministeri alkaa huseerata täysin vapaasti omalla tontillaan, eivätkä toiset ministerit rohkene puuttua asiaan”, sanoo hallintotieteen professori Risto Harisalo.
Professori väittää, että tämä alkaa olla jo maan tapa. ”Kun minä en tule sinun tontillesi, et sinäkään tule minun tontilleni”, hän kiteyttää nykyhallitusten uuden opinkappaleen.
Tämä näkyy Harisalon mukaan erityisesti ministeriöiden poliittisissa virkanimityksissä, mutta myös suurissa kansallisissa hankkeissa kuten kuntauudistuksessa.
”Hallinto- ja kuntaministeri Virkkunen näyttää saaneen erittäin paljon liikkumatilaa näin mittavassa uudistuksessa, joka koskee koko kansakuntaa”, professori päivittelee.
Jos Halken linjaus pitää paikkansa, mutta Tampereen ja Turun seudun kehyskunnille ei ole ministeriöstä kerrottu tällaisesta linjauksesta, Harisalon mukaan tilanne on vakava.
”Jonkun pitäisi valtion keskushallinnossa uskaltaa viheltää tämä peli pikimmiten poikki. Jos näin on linjattu, mutta muut ministerit eivät uskalla puuttua asiaan julkisesti, hallituksella alkaa olla pohdinnan paikka.”
Harisalo on viimeisen puolentoista vuoden ajan kysynyt useaan kertaan ääneen perusteluja kuntakarttojen mukaisille suurkunnille ja pakkoliitospuheille
”Ei kuntia voi yhdenmukaistaa samanlaisiksi hallintoalueiksi. Kunnat ovat aina tehneet yhteistyötä, eikä sitä pidä kavahtaa. Jos kaupunkiseudun kunnat eivät voisi selvittää yhteistyömalleja ja että tällainen peräti kiellettäisiin kuntarakennelaissa, pidän sitä erittäin kyseenalaisena.”