Suomi varautuu Somalian vesille - Afrikan isommat ongelmat unohtuvat
Ulko- ja turvallisuuspoliittinen valiokunta tekee 14. syyskuuta päätöksen Suomen osallistumisesta Euroopan unionin operaatio Atalantaan. Suomi on jo varautunut lähettämään Somalian rannikkovesille aluksen ensi vuoden alussa. Kyseessä on luultavasti laivaston lippulaiva, miinalaiva Pohjanmaa. Operaation suunniteltu kokonaisvahvuus on Suomen osalta noin 120 henkilöä.
Suomi osallistuisi neljän viiden kuukauden ajan joulukuussa 2008 alkaneeseen Atalantaan. Operaatiossa toimii kerrallaan kuudesta kymmeneen alusta, ja sen tavoitteena on turvata Maailman ruokaohjelman avustuslaivoja sekä kansainvälisiä merikuljetuksia. Toiminta on alueella juridisesti erittäin ongelmallista, sillä suomalaiset toimivat ulkomailla sekä kansallisen että kansainvälisen lainsäädännön puitteissa.
Yksikään Maailman ruokaohjelman alus ei ole joutunut hyökkäyksen kohteeksi saattokuljetusten alettua. Sen sijaan muuhun Adeninlahden ja Intian valtameren meriliikenteeseen on toistuvasti kohdistunut merirosvojen hyökkäyksiä. Lisääntyneen partioinnin seurauksena merirosvous on levinnyt laajemmalle ja kauemmas rantaviivasta, mikä entisestään vaikeuttaa meriliikenteen suojaamista.
Merialueista on tullut yhä tärkeämpiä strategisia alueita kansainvälisen kaupan lisääntyessä: 80 prosenttia maailmankaupan arvosta ja 90 prosenttia määrästä kuljetetaan meriteitse.
Adeninlahden kautta kulkee myös kymmenesosa meritse kuljetettavasta öljystä. Tämä selittää huomiota, jota Somalian merirosvot ovat osakseen saaneet: merellä toimivat EU:n ja Nato-maiden lisäksi myös Venäjä, Kiina, Intia, Iran ja Japani. Kansainvälisen kaupan sujuvuuden takaaminen onkin epäilemättä vähintään yhtä tärkeää kuin humanitäärisen avun saaminen maihin.
Kriisinhallintaoperaatioita voi verrata laastariin: ne eivät yleensä puutu perimmäisiin eivätkä poliittisiin ongelmiin vaan niiden seurauksiin. Pääosin merellä ja ilmassa tapahtuva suojaaminen ei mahdollista Somalian ongelmiin puuttumista. Somalia on vuodesta 1991 lähtien ollut vailla toimivaa keskushallintoa. Väliaikaishallitus ei hallitse edes maan pääkaupunki Mogadishua; rintamalinjat kulkevat vain kortteleiden päässä presidentinlinnasta. Atalanta osoittaa EU:n kyvyttömyyden puuttua Afrikan sarven syvimpiin ongelmiin.
Somalian väliaikaishallituksen olemassaolo on täysin riippuvainen Afrikan unionin 6 000 sotilaan läsnäolosta, jota EU on rahoittamassa miljoonilla euroilla. Nyt myös 14 eurooppalaista valtiota tukee väliaikaishallitusta sotilaallisesti EUTM-operaatiossa. Tarkoituksena on kouluttaa 2 000 somalialaista väliaikaishallituksen asevoimiin. Koulutustehtävissä on myös neljä suomalaista, jotka ovat toukokuusta lähtien työskennelleet Ugandassa. Somaliassa EU:n läsnäolo puuttuu turvallisuustilanteen takia kokonaan.
Sadat Yhdysvaltojen kouluttamista somalialaisista ovat siirtyneet maksamattomien palkkojen takia väliaikaishallitusta vastustavien islamistien puolelle. YK sekä ihmisoikeusjärjestöt ovat kritisoineet Yhdysvaltojen sotilaallista tukea väliaikaishallinnolle, joka käyttää joukoissaan jopa yhdeksänvuotiaita. EU voi siis päätyä maksamaan palkkaa sotilaille, joiden rinnalla taistelee ala-asteikäisiä lapsia.
Somalia-asiantuntija Ken Menkhausin mukaan ulkopuoliset tahot pääsevät Somaliassa harvoin tavoitteisiinsa. Sen sijaan ne yleensä pystyvät välttämään epämieluisimmat seuraukset.
Tämä on jättänyt Somalian jatkuvaan ratkaisemattomaan konfliktiin. Atalanta ja EUTM pitävät pahimmat ongelmat vielä hetken hallinnassa. Suuremmat haavat eivät kuitenkaan tyrehdy pelkällä laastarilla. Pahinta olisi tietysti olla tekemättä mitään rauhan ja vakauden rakentamiseksi.
Teksti Ilmari Käihkö
Kirjoittaja toimii tutkimusassistenttina Ruotsin ja Maanpuolustuskorkeakoulun Turvallisuuden ja strategian laitoksella.