Profeetta, joka mokasi
Jensen Huang on maahanmuuttaja, joka työskenteli pikaruokalassa, opiskeli insinööriksi ja perusti yhden maailman tärkeimmistä yrityksistä. Hän oli siellä korvaamaton. Sitten paljastui suhde.
Vuosi sitten Jensen Huang oli Joe Roganin vieraana. Maailman tärkeimmän mikrosiruyrityksen toimitusjohtaja maailman suosituimman podcast-juontajan haastattelussa.
Studiossa oli leppoisa tunnelma. Miehet puhelivat yhteisestä ystävästään, Donald Trumpista. Tämä oli uskomaton, eikö ollutkin?
”Kuin lapsi.”
”Niinpä!”
”Ihan erilainen kuin ihmiset luulevat.”
”Uskomattoman hyvä kuuntelija.”
Toisin kuin monet muut teknologiajohtajat, Jensen Huang ei tammikuussa 2025 ollut osallistunut presidentin virkaanastujaisiin. Vuoden aikana hänestä oli kuitenkin tullut presidentin tärkeä liittolainen ja neuvonantaja.
Hänen Nvidia-yrityksensä oli lahjoittanut 25 miljoonaa dollaria Valkoisen talon remonttiin, ja Trump oli luvannut, että Nvidia saisi alkaa myydä mikrosirujaan Kiinaan.
Toukokuussa Huang oli jopa presidentin mukana Pekingissä valtiovierailulla.
Silloin Yhdysvaltain tiedustelupalvelut olivat jo kertoneet Trumpille epäilevänsä, että Huangin rakastajatar oli kiinalainen vakooja.
Juuri Jensen Huang ehdotti firman nimeksi Nvidiaa. Se mukaili latinankielistä invidia-sanaa, joka tarkoittaa kateutta. Toisella Huangin kahdesta yhtiökumppanista oli ollut tapana sanoa, että heidän sirunsa tekisivät kilpailijat ”vihreiksi kateudesta”.
Vuonna 1993, kun yritys perustettiin, kilpailijoita oli noin neljäkymmentä, kaikki pieniä startupeja, eikä Nvidiassa ollut paljon kadehtimista. Se suunnitteli ja kehitti grafiikkasiruja. Niitä tarvittiin lähinnä videopelien kolmiulotteisissa grafiikoissa, ja alkuvuosina firmalla meni huonosti.
”Kukaan meistä ei osannut tehdä mitään”, Huang on muistellut myöhemmin.
Yhtiö teki virhearvioita ja menetti jatkuvasti rahaa. Yhtenä päivänä Huang joutui irtisanomaan sata ihmistä. Hän otti tavakseen avata henkilöstökokoukset sanomalla: ”Yhtiömme on kolmenkymmenen päivän päässä konkurssista.”
Siitä tuli Nvidian epävirallinen motto. Niin yhtiössä sanottiin yhä silloin, kun se oli kasvanut maailman tärkeimmäksi grafiikkasirujen valmistajaksi.
Nvidia hallitsee noin 90:tä prosenttia tekoälysirujen markkinoista. Sanotaan, että koko Yhdysvaltain talouskasvu pyörii sen varassa. Kun Meta, Amazon, Microsoft ja muut rakentavat valtavia datakeskuksia, ne täytetään juuri Nvidian siruilla.
Yhtiöllä on ollut tekoälybuumissa etulyöntiasema, sanoo Arno Solin Aalto-yliopistosta.
Solin tuntee Nvidian sirut hyvin. Hän on koneoppimisen professori, ja hänellä on nytkin työpöydällään pieni Nvidian laskentapalvelin.
Tekoälykehittäjät ovat käyttäneet yrityksen siruja jo viisitoista vuotta. Suomeksi tosin ei yleensä puhuta siruista, vaan näytönohjaimista.
Ne ovat laitteita, jotka tuottavat kuvan tietokoneen ruudulle. Se ei kuulosta vaikealta, mutta vaatii valtavan määrän samanaikaisia laskutoimituksia. Niin kutsuttu rinnakkaislaskenta tekee siitä mahdollista, Solin selittää.
”Ei tarvitse laskea jonossa, vaan samaan aikaan lasketaan mahdollisimman monta asiaa rinnakkain.”
2000-luvun alussa Nvidia kehitti näytönohjaimiinsa ohjelmointialustan, Cudan. Sen avulla rinnakkaislaskentaa saattoi hyödyntää muuhunkin kuin pelaamiseen. Cudalla ei ollut alkuun edes selvää asiakaskuntaa tai markkinaa, mutta myöhemmin juuri se teki Nvidiasta yhden maailman arvokkaimmista yhtiöistä.
Vuonna 2012 ryhmä kanadalaisia tutkijoita onnistui kouluttamaan Cudan avulla neuroverkkomallin, joka mullisti kuvantunnistuksen. Nykyiset suuret tekoälymallit perustuvat juuri rinnakkaislaskentaan ja syviin neuroverkkoihin.
On täytynyt olla strateginen valinta, että Nvidia alkoi tuolloin keskittyä juuri tutkijakäyttöön suunnattuihin suorittimiin, Solin sanoo. Se alkoi suunnitella erilaisia työkaluja tekoälyn kehittämiseen, vaikka tuohon aikaan tekoäly ei ollut mikään erityisen suosittu tutkimuskohde, ja neuroverkot olivat senkin sisällä vielä marginaalissa.
”En usko, että kukaan on siinä vaiheessa nähnyt sillä mitään tällaista liiketaloudellista potentiaalia”, Solin sanoo.
”Asiakassegmentti on ollut niin pieni.”
Nyt kaikki, jotka haluavat kouluttaa isoja tekoälymalleja, tarvitsevat grafiikkasiruihin pohjautuvaa tekoälylaskentaa. Ja Nvidia ”myy lapioita kultaryntäyksessä.”
”Ja tämä linkittyy Jenseniin”, Solin sanoo.
”Siellä on pitänyt olla visio ja vahva ajatus siitä, mitä tehdään. Iso osa siitä henkilöityy nimenomaan Jenseniin.”
Vuoteen 2023 asti Jensen Huangin nimi kirjoitettiin Jen-Hsun Huang. Sitten hän päätti olla vain ”Jensen”. Siinä vaiheessa Huang oli jo kuuluisa. Hänen puhetilaisuuksiinsa oli tuntien jonoja. Fanit piirittivät häntä saadakseen nimikirjoituksia.
Hän oli hyvää vauhtia matkalla seuraavaksi Steve Jobsiksi. Nvidia yhdistettiin häneen yhtä vahvasti kuin Apple aikanaan johtajaansa. Yrityksen julkaisutilaisuudetkin olivat vähän samanlaisia. Kun Jobs oli esiintynyt mustassa poolopaidassa, Huang nähtiin aina mustassa nahkatakissa. (Yksi takeista myytiin viime kesänä huutokaupassa lähes miljoonalla dollarilla.)
Huang antoi harvoin haastatteluja eikä kertonut mielellään itsestään. Kuitenkin tiedettiin, että hän oli syntynyt Taiwanissa, varttunut Thaimaassa ja muuttanut Kentuckyyn 10-vuotiaana kahdestaan 12-vuotiaan veljensä kanssa.
Oli vuosi 1973, veljekset asuivat pahamaineisessa sisäoppilaitoksessa. Muut oppilaat olivat köyhiä ja valkoisia. He piinasivat Huangia koulussa ja sen ulkopuolella. Huonetoverina oli 17-vuotias poika, joka opetti hänet penkkipunnertamaan vastineeksi siitä, että Huang opetti hänet lukemaan.
Sitten Huangin vanhemmat tulivat Yhdysvaltoihin, ja veljekset muuttivat heidän luokseen Oregoniin. Huang on kertonut, että kotoutui amerikkalaiseen yhteiskuntaan Denny’s-ravintolaketjussa. Hän työskenteli siellä teini-ikäisenä ja söi läpi koko ruokalistan.
Yliopistossa Huang tapasi vaimonsa, Lori Millsin. Kumpikin opiskeli insinööriksi, mutta kun Huang perusti Nvidian, Mills jäi kotiäidiksi.
Nvidia valittiin vuonna 2022 Yhdysvaltain parhaaksi työpaikaksi.
Vaikka tiedettiin, että Huang vaati paljon alaisiltaan. Johtamistyyli oli yhdistelmä kaaosta ja diktatuuria, toimittaja Stephen Witt kirjoittaa Huangin elämäkerrassa.
Huang oli rakentanut yritykselle epätavallisen matalan hierarkian. Hän halusi organisaation, joka pystyi reagoimaan nopeasti, ja oli itse mukana sen päivittäisessä toiminnassa.
Vaikka Huang oli toimitusjohtaja, hänellä oli kuusikymmentä suoraa alaista. Hän kommunikoi sadoilla päivittäisillä sähköposteilla, usein vain muutaman sanan mittaisilla. Jos joku oli eri mieltä, hän raivosi. Jos joku teki virheen, hänen oli esiteltävä kollegoilleen joka ikinen ratkaisu, joka oli vienyt kohti epäonnistumista.
Silti työntekijät palvoivat Huangia. Luulen, että he seuraisivat häntä ulos pilvenpiirtäjän ikkunasta, jos hän näkisi siellä markkinapotentiaalia, Witt kirjoittaa.
Huang oli alaisilleen lähes jonkinlainen profeetta. Mitä hän ennusti, tuli toteen. Niin hän ajatteli itsekin. Viime maaliskuussa hän selitti yhdessä podcastissa:
”Kun uskon jotain mielessäni, manifestoin tulevaisuutta. Ja se tulevaisuus on niin vakuuttava, ettei ole mahdollista, ettei se toteutuisi.”
Enää Jensen Huang ei ole Nvidian toimitusjohtaja. Hän joutui eroamaan 12. marraskuuta.
Yhtiön hallitus käynnisti selvityksen hänen kohtalostaan sen jälkeen, kun The New York Times paljasti hänen salasuhteensa epäiltyyn vakoojaan.
Lehden mukaan Huang oli tapaillut kiinalaista Alice Huangia, jonka johtama Megaspeed-yhtiö oli vuoden 2023 jälkeen alkanut ostaa erittäin suuria määriä Nvidian siruja Malesiassa ja Indonesiassa sijaitseviin datakeskuksiin. Vaikutti kuitenkin siltä, että osa siruista oli päätynyt Kiinaan. Lisäksi Yhdysvaltain viranomaiset uskoivat, että nainen välitti tietoja Pekingiin.
Epäily oli erityisen huolestuttava siksi, että Jensen Huang oli niin läheinen presidentti Trumpin kanssa. He puhuivat säännöllisesti puhelimessa, ja Huang vaikutti presidentin kautta tekoälyä koskevaan lainsäädäntöön.
Hän esimerkiksi taivutteli Trumpin luopumaan laista, jonka oli tarkoitus varmistaa tekoälysovellusten turvallisuus. Sen sijaan yhtiöt voivat sitoutua rajoituksiin vapaaehtoisesti.
Kukaan ei tiedä, mitä Nvidialle tapahtuu ilman Huangia. Yrityksellä ei ole koskaan ollut muuta toimitusjohtajaa, eikä kuusikymppinen Huang halunnut valita itselleen seuraajaa. Muutama vuosi sitten hän arvioi, että voisi jatkaa Nvidian johdossa vielä kolme-neljä vuosikymmentä.
Eron jälkeen yhtiön väliaikaiseksi johtajaksi valittiin Nvidian talousjohtaja Colette Kress. Sunnuntaina 15. marraskuuta Financial Times kertoi, että Huang harkitsee jo paluuta Nvidiaan.
Tähän mennessä on paljastunut, että hänellä on ollut avioliiton ulkopuolinen suhde vähintään kolmen naisen kanssa.
