Hivuttaudutaan neuvottelupöytään
Löytyykö Euroopasta joku yrittämään Venäjän, Ukrainan ja Yhdysvaltain neuvottelijoiden kanssa rauhaa?
5
MIN
Venäjän Vladimir Putin vaikuttaa näyttävän vähintään vaaleanvihreää valoa eurooppalaisten paikalle rauhanneuvottelupöydässä.
Putin tapasi torstaina Donald Trumpin hallinnon erityisedustajat Steve Witkoffin ja Jared Kushnerin Moskovassa. Kaksikko matkusti Venäjälle pian sen jälkeen, kun ukrainalaisten, venäläisten ja amerikkalaisten kaksipäiväiset rauhanneuvottelut Arabiemiraattien Abu Dhabissa päättyivät.
Neuvotteluita rauhan saamiseksi Ukrainaan jatkettiin nyt ensimmäistä kertaa sitten helmikuun. Kaksipäiväisestä kokouksesta ei odotettu läpimurtoja, eikä sellaisista myöskään kerrottu.
Venäjä ja Ukraina sopivat sotavankien vaihtamisesta sekä keskustelujen jatkamisesta myöhemmin. Tulos oli samanlainen kuin helmikuussa: silloinkin sovittiin samoista asioista.
Venäjän edustajat ovat edelleen vaatineet merkittäviä alueluovutuksia itäisestä Ukrainasta sekä puuttumista niin kutsuttuihin ”sodan juurisyihin”.
Käytännössä Venäjä on syyttänyt itse aloittamastaan sodasta puolustusliitto Naton ”laajentumista itään”. Tulitauon sijaan se on vaatinut keskusteluja Euroopan tulevista ”turvallisuusjärjestelyistä”.
Maan diplomaatit ovat Reutersin mukaan pitäneet esillä esimerkiksi ajatusta jonkinlaisista Venäjän ja eri Nato-maiden solmimista kahdenvälisistä hyökkäämättömyyssopimuksista.
Yhdysvalloissa venäläisten viestiä on ainakin osittain kuunneltu, sillä esimerkiksi Axiosin mukaan amerikkalaiset ovat pyytäneet Venäjää luonnostelemaan jonkinlaisen ehdotuksen aiheeseen liittyen.
Euroopassa tätä on seurattu huolestuneina, sillä eurooppalaisilla ei ole ollut edustajaa neuvotteluissa.
Vielä aiemmin viikolla venäläiset neuvottelijat vaikuttivat torppaavan ajatuksen Euroopan edustuksesta. Torstaina Putin ei kuitenkaan suoraan torjunut amerikkalaisten ehdotusta neuvottelupöydän avaamisesta.
”Haluaisimme teidän, hyvien herrojen ja Yhdysvaltojen koko hallinnon työskentelevän yhdessä eurooppalaisten liittolaistenne kanssa, jotta he osaisivat päättää, haluavatko he sotaa vai rauhaa Ukrainaan”, Putin sanoi Reutersin mukaan.
Witkoff totesi samassa yhteydessä Venäjän valtiolliselle televisiolle, että eurooppalaiset tulisivat mukaan jo seuraavaan tapaamiseen.
”He ovat kumppaneitamme, ja meille on tärkeää, että he osallistuvat neuvotteluihin.”
Tapaamisen jälkeisessä tiedotustilaisuudessa Putinia avustava diplomaatti Juri Ušakov ei kuitenkaan vahvistanut eurooppalaisten osallistumista.
Euroopan pääsyä neuvottelupöytään on hankaloittanut paitsi Venäjä myös Eurooppa itse.
Toistaiseksi eurooppalaisten maiden kesken ei ole löytynyt yhteistä näkemystä siitä, mistä lähtökohdista ja keiden keskusteluihin tulisi osallistua.
Esimerkiksi Italian pääministeri Giorgia Meloni lähetti taannoin Eurooppa-neuvoston puheenjohtajalle António Costalle kirjeen, jossa hän varoitti, että Eurooppa tulee sivuutetuksi neuvotteluista kokonaan, ellei se ryhdy pian toimimaan koordinoidusti.
Meloni vaati, että EU-johtajien tulisi sopia yhdestä edustajasta, joka voisi puhua Ukraina-asiassa yhdellä äänellä. Rapporteur-lehden mukaan hän luetteli kirjeessä erilaisia viime viikkoina nähtyjä koordinoimattomia yhteydenottoja ja tapaamisia, joista syntyy hänen mukaansa sekava kuva.
Hän kirjoitti olevansa vakuuttunut siitä, että ”me kaikki ymmärrämme” sellaisen vaikutelman palvelevan vain sotaa jatkavien etuja.
Euroopan edustus lieneekin esillä Euroopan poliittisen yhteisön kokouksessa ja Eurooppa-neuvoston epävirallisessa huippukokouksessa. Ne järjestetään Irlannin Dublinissa torstaina ja perjantaina.
”Keskustelun aika tästä alkaa nyt olla”, kokouksiin osallistuva pääministeri Petteri Orpo (kok) sanoi keskiviikkona toimittajille.
”Itse olen puhunut siitä, että ensin pitää päättää, mistä keskustellaan. Se nimi tulee vasta sen jälkeen. Mutta kyllä vääjäämättä tämä keskustelu alkaa nyt enemmän pyörimään, kun neuvottelut näyttävät lähteneen liikkeelle.”
Pääministerin mukaan Saksa, Britannia ja Ranska eli niin kutsutut E3-maat ovat nyt ottaneet asiasta isomman vastuun. Britannia ei ole EU:n jäsenmaa, mutta se on Nato-maa ja merkittävä sotilasmahti.
”E5:stä myös puhutaan, eli että mukana olisivat näiden lisäksi Puola ja Italia.”
Orpon mukaan Puolan rooli olisi tervetullut, sillä se on EU:n itärajavaltio ja Itämeren rantavaltio. Toisaalta pääministeri toivoi myös, että keskusteluissa kuuluisivat Pohjoismaiden ja Baltian maiden äänet.
”En halua spekuloida, mihin tämä päätyy, mutta näitä keskusteluja nyt käydään. Voi olla, että lopputuloksena on jonkinlainen eurooppalainen neuvottelutiimi.”
Orpo sanoi keskiviikkona pitävänsä hyvänä, että EU, Yhdysvallat ja Ukraina pääsivät rauhanneuvottelujen alla yhteisymmärrykseen yhteisestä julkilausumasta.
”Se oli meidän kannaltamme hyvä, koska siinä rajattiin tällaiset uusiin Euroopan turvallisuusjärjestelyihin liittyvät kysymykset neuvotteluiden ulkopuolelle”, Orpo sanoi.
Pääministerin mukaan linjaus lähtee siitä, että mahdolliset ratkaisut tulee rakentaa vanhoja kehittäen ja niiden päälle. Tällaisia ovat esimerkiksi Euroopan turvallisuus- ja yhteistyöjärjestö Etyj sekä Pariisin sopimus.
”Eli ei niin kuin Putin toivoo, että nyt ryhdytään rakentelemaan jotain uutta.”
Ukraina-neuvotteluiden tilanne on vain yksi monista eurooppalaisten johtajien kokouksissa käsiteltävistä aiheista. Tilanteen kiristyessä on kuitenkin alkanut vaikuttaa yhä enemmän siltä, että kaikki vaikuttaa kaikkeen.
Saksan liittokansleri Friedrich Merz viestitti aiemmin tällä viikolla Eurooppa-neuvoston Costalle uhkaavansa jumittaa EU:n monivuotisen budjetin eli rahoituskehyksen, mikäli unioni ei pääse sopuun Ukraina-tuesta.
”Vahva tuki Merzille ja tälle ajatukselle”, Orpo sanoi.
Costa on halunnut sovun rahoituskehyksestä vielä tämän vuoden puolella, käytännössä 17. joulukuuta alkavassa EU:n huippukokouksessa.
Rapporteurin mukaan neuvoston puheenjohtaja on uhannut jatkaa kokousta tarvittaessa vaikka läpi joulun, mikäli budjetista ei muuten saada päätöstä aikaan.