Neuvottelut jumissa

Ukraina ja Venäjä sopivat Abu Dhabissa 314 sotavangin vaihtamisesta.

Helmikuun ensimmäisellä viikolla Arabiemiraateissa aloitettuja neuvotteluja jatketaan myöhemmin todennäköisesti Yhdysvalloissa, kertoi Ukrainan presidentti Volodymyr ­Zelenskyi.

Suurimmat kiistakysymykset kuten miehitettyjen alueiden kohtalo jäivät toistaiseksi edelleen ratkaisematta.

Tutkija Martin Kragh Ruotsin ulkopoliittisesta instituutista arvioi keskusteluiden annin ohueksi. Hän työskentelee instituutin alaisuudessa toimivan Itä-Euroopan tutkimuskeskuksen apulaisjohtajana.

”Vankienvaihto on tietysti tärkeää, eikä sitä pidä vähätellä. Mutta emme ole nähneet mitään todellista edistystä itse rauhanneuvotteluissa, emme edes tulitaukoa”, Kragh sanoo.

Venäjä jatkaa edelleen iskujaan Ukrainaan.

Ruotsalaistutkijan mukaan Venäjän, Ukrainan ja Yhdysvaltojen välillä käytäviä keskusteluja vaivaa poikkeuksellinen amerikkalaisedustus ja toisaalta Venäjän suhtautuminen koko prosessiin.

Yhdysvaltain presidentti Donald Trump on korostanut sodan lopettamisen tärkeyttä. Uutistoimisto Reutersin lähteiden mukaan rauhansopimusta yritetään saada aikaiseksi jo maaliskuuhun mennessä.

Tämän jälkeen ukrainalaiset äänestäisivät sekä sopimuksen hyväksymisestä että kansallisissa vaaleissa.

Samaan aikaan keskusteluita on Yhdysvaltojen suunnalta lähestytty ”erikoisesti”, Kragh luonnehtii.

Diplomaattien sijaan vetovastuu on Trumpin ystävällä, erikoislähettiläs Steve ­Witkoffilla ja presidentin vävyllä ­Jared Kushnerilla.

Vahvojen, ammattilaisjohtoisten rakenteiden puute haittaa neuvotteluita.

”Se aiheuttaa ehkä enemmän hämmennystä kuin selkeyttä.”

Toinen ongelma on, ettei ­Venäjä näytä hyväksyvän minkäänlaista kompromissia.

”Hehän jatkavat vanhojen uhkavaatimusten toistamista, joiden mukaan Venäjällä tulisi olla oma etupiirinsä ja toisaalta Naton pitäisi palata vanhoihin rajoihinsa”, Kragh sanoo.

”Kun asema pysyy näin maksimaalisena, on vaikeaa nähdä, että sopuun päästäisiin.”

Kragh luonnehtiikin keskusteluja jonkinlaiseksi teatteriksi: Venäjä uskottelee Yhdysvalloille, että se neuvottelee hyvässä hengessä. Samaan aikaan maa pyrkii edistämään itselleen tärkeitä tavoitteita presidentti Trumpin lähipiirin kautta.

”Venäjähän on käyttänyt näitä neuvotteluita aiemminkin hyödykseen. Kun Trump ja [Venäjän presidentti Vladimir] Putin tapasivat Alaskassa, Venäjä piti esillä pakotteiden höllentämistä ja aseellisen tuen vähentämistä Ukrainalle. Sitten sanktioita jarruteltiin”, Kragh sanoo.

”Pian alettiin puhua Budapestin tapaamisesta, jonka edellä Putin vaati, ettei Tomahawk-ohjuksia toimitettaisi Ukrainaan. Tapaaminen ei koskaan toteutunut, mutta eivät toteutuneet ohjustoimituksetkaan.”

”Tästä kaikesta syntyy vaikutelma, että Venäjä hyväksikäyttää neuvotteluita saadakseen etuja itselleen.”

Myös Abu Dhabin keskusteluiden jälkeen Venäjä korosti, että työ Yhdysvaltojen ja Venäjän suhteiden palauttamiseksi on käynnissä. Maiden välille kaavaillaan jonkinlaista taloustyöryhmää.

Valtiopäivien avajaisten yhteydessä tasavallan presidentti Alexander Stubb sanoi toimittajille, että Ukrainan tukemista on jatkettava ja painetta Venäjälle puolestaan on edelleen lisättävä.

Stubb arvioi, että neuvotteluissa on edelleen keskeistä aluekysymyksen ratkaiseminen, sopimus Ukrainan jälleenrakentamisesta sekä turvatakuut.

Eurooppalaiset maat ja ­Yhdysvallat lupasivat tammikuussa turvatakuut Ukrainalle, ja niiden tärkeyttä painotti myös presidentti Zelenskyi helmikuisten keskusteluiden päätteeksi.

Martin Kragh huomauttaa, että myös turvatakuisiin liittyy merkittäviä epävarmuuksia.

”On yksi asia luvata turvatakuita yleisesti. Jotta ne toimisivat, Ukrainassa pitäisi olla kuitenkin läntistä läsnäoloa. Emme ole nähneet mitään kehitystä siihen suuntaan”, hän sanoo.

”Sehän on myös asia, jota Venäjä vastustaa hyvin selkeästi. Se on ollut itse asias­sa yksi heidän päätavoitteistaan.” 

TurvatakuiISIIN liittyy myös juhlapuheiden ja poliittisen todellisuuden välisiä jännitteitä.

Politico-lehti kertoi taannoin, että ulkoministeri Elina Valtonen (kok) on toivonut Yhdysvalloilta, ettei Ukraina-turvatakuita verrattaisi Naton Pohjois-Atlantin sopimuksen artikla viiden mukaisiin turvatakuisiin. 

Politicon mukaan Suomi pelkää, että tällaiset vertailut sekoittavat Naton toiminnan ja toisaalta eri maiden kahdenväliset lupaukset Ukrainalle. 

Myös puolustusministeri Antti Häkkänen (kok) kommentoi toimittajille helmikuussa toivovansa ”tarkkuutta” keskusteluun siitä, millaisia järjestelyitä Ukrainalle tehdään ja kuka niitä tekee.

Häkkänen vastasi eduskunnassa toimittajien kysymykseen Politicon tiedoista. 

”Tässä ei ole kyse mistään muusta kuin siitä, että pitää olla tarkkana, millaiset turvallisuusarkkitehtuurin pilarit syntyy Eurooppaan”, Häkkänen sanoi. 

”Nämä päätökset tulevat määrittelemään Suomen turvallisuusasemaa vuosikymmeniksi eteenpäin. Siksi on oltava tarkkana, että Naton ja Suomen puolustusjärjestelyt säilyvät mahdollisimman kirkkaina.”

Puolustusministeri totesi, ettei kommentoi tämän tarkemmin keskusteluja Yhdysvaltojen kanssa.