Miksi pärjäämme palloilulajeissa?

Suomi voitti syyskuussa lentopallon Euroopan mestaruuskisoissa pronssia, lajin ensimmäisen arvokisamitalinsa. Vuosi sitten koripallomaajoukkue ylsi kaikkien aikojen parhaaseen saavutukseensa, EM-kisojen neljänteen sijaan.

Miksi Suomen miehet pärjäävät globaaleissa palloilulajeissa nyt historiallisen hyvin?

Juurisyy on se, että lahjakkaat nuoret on jo vuosia koottu samaan paikkaan, jossa koulunkäynti ja kaksi päivittäistä harjoitusta niveltyvät saumattomasti yhteen, sanoo Olympiakomitean huippu-urheiluvastaava Jukka Rautakorpi.

Lentopallomaajoukkueen 14 pelaajasta yhdeksän on Kuortaneen valmennuskeskuksen kasvatteja. Koripallon EM-joukkueesta taas puolet oli käynyt Helsinki Basketball Academyn.

Lajien suurmaissa huippupelaajia kehittävät seurat. Suomessa harrastajamäärät ovat niin pienet, että pitää toimia toisin, Rautakorpi sanoo.

Koripalloa pelaa kilpailumielessä noin 21 000 suomalaista, lentopalloa noin 12 000.

Erityisen niukasti on lento­palloilevia poikia: 16-vuotiaiden maajoukkue joudutaan muodostamaan alle 300 pelaajan joukosta. Jotta parhaimmat saisivat harjoituksissa vastusta, heidät pitää tuoda yhteen.

Nykymenestys ei ole noussut tyhjästä, vaan taustalla on jo vuosikymmeniä kestänyt valmennuksen laadun kehittäminen ja lajikulttuurin vahvistuminen, Rautakorpi sanoo.

Esimerkiksi koripalloliiton valmennusta vuodesta 2006 johtanut Henrik Dettman on vaatinut valmentajilta jatkuvaa kouluttautumista. Kunnian­himon tasoa on nostanut myös Suomen ensimmäinen NBA-tähti Hanno Möttölä, joka pelasi maajoukkueessa vuosina 1995–2014.

Lentopallossa taas aloitettiin keskitetty valmennus jo 1990-luvulla. Nykyään lajin tekemistä leimaa se, että pelaajille annetaan paljon vastuuta.

”Kuortaneella näkee, kuinka nuoret heittäytyvät peliin ja ovat paljon äänessä. Sama koskee Olli Kunnarin valmentamaa maajoukkuetta, jossa pelaajat ohjaavat itse paljon harjoitteluaan.”