Koulutus on edelleen hyvä vakuutus
Tulevaisuuden kokeneille osaajille pitäisi löytyä ensimmäiset työpaikat, kirjoittaa Matti Kalliokoski.
Työelämähuumorin klassikko on hakuilmoitus, jossa etsitään 25-vuotiasta työntekijää, jolla on takanaan kolmenkymmenen vuoden työkokemus.
Tekoälyaikana tämäkin vitsi on kokenut uuden tulemisen. Työpaikkojen katoamisesta huolestuneille on sanottu, että edelleen tarvitaan ihmistä, joka kokemuksensa avulla pystyy arvioimaan tekoälyn tuotoksia ja karsimaan jyvät akanoista.
Työuransa jälkipuoliskolla oleville tämä voi kuulostaa lohdulliselta. Nuoremmille ja varsinkin vastavalmistuneille viesti on huolestuttavampi.
Mistä löytyvät ensimmäiset työpaikat niille tulevaisuuden kokeneille osaajille, jos jo kynnys siirtyä työelämään on koko ajan korkeampi?
Yhteiskunnan muuttuessa on suuri houkutus yleistää yksittäiset havainnot. Varmasti on tapauksia, joissa kehittynyt tekniikka syrjäyttää uraansa aloittelevan ihmisen sivuun palkkatyöstä, mutta kuinka yleinen tämä ilmiö todella on?
Yhdysvalloista on jo kuultu tietoja, että tekoälylle altistuneissa ammateissa nuorten työllisyys on laskenut huomattavasti mutta vanhemmat työntekijät ovat saaneet pitää asemansa.
Elinkeinoelämän tutkimuslaitos Etla tutki samaa asetelmaa Suomessa tulorekisteriaineistoa hyödyntäen. Tämän vuoden alussa julkaistut havainnot poikkesivat Yhdysvaltojen tilanteesta.
Suomessa tekoäly ei Etlan tutkijoiden mukaan ole syrjäyttänyt nuoria tai vaikuttanut palkkakehitykseen. Toki nuorten työllistymisessä on ongelmia, mutta syyt löytyvät muualta, samoista tekijöistä kuin talouden yleinen alakulo.
Ero ei kuitenkaan kerro siitä, että tekoälyn muutosvoima hyppäisi joidenkin yhteiskuntien yli. Se saattaa kertoa siitä, että muutokset tulevat Suomeen hitaammin ja hiukan eri reittejä.
Mittarit, jotka kertovat jo tapahtuneista muutoksista, eivät murrosaikoina ole kovin hyviä ennustamaan, mitä on nurkan takana. Totuus löytyy usein nykyhetken havaintojen ja teknologiahypeä ruokkivien markkinointipuheiden välistä.
Juuri siksi huomio kannattaa suunnata siihen, miten yhteiskunta valmistautuu muutokseen. Suomen kaltaisessa maassa sekä yksilön että yhteiskunnan kannalta paras tapa varautua tulevaisuuteen on koulutus.
Nykyistä tekoälypuhetta kuunnellessa saattaa helposti saada vaikutelman, että osa koulutuksesta muuttuu pian arvottomaksi.
Todellisuudessa kouluja käyneellä on edelleen paremmat mahdollisuudet päästä leivän syrjään kiinni ja menestyä työelämässä kuin kouluja käymättömällä. Lisäksi nuoret ovat niitä, jotka tuovat uutta ajattelua, vaikka oma ansioluettelo olisi vielä lyhyt.
Koulutusta ei suunnitella ennustaen tulevaisuuden työtehtäviä täydellisesti. Koulutuksen tehtävä on antaa valmiudet oppia uutta työtehtävien muuttuessa.
Kriittinen ajattelu, vuorovaikutustaidot ja kyky omaksua uusia asioita ovat tekoälyaikanakin arvokkaita. Työelämä tarvitsee edelleen erilaisia ihmisiä: niitä, joilla on kokemusta, ja niitä, jotka kysyvät, voisiko tämän tehdä kokonaan toisella tavalla.