Liittolaisista ensimmäinen

Euroopan unioni ja Kanada sopivat tiivistävänsä suhdettaan, kun pääministeri Mark Carney vieraili Strasbourgissa europarlamentin syyskauden alussa.

EU-komission puheenjohtaja Ursula von der Leyen esitti vuotuisessa unionin tilaa ja politiikkaa koskevassa State of the European Union -puheessaan, että Kanadasta tulisi EU:n ensimmäinen liitännäisjäsen, associate member.

”Jaamme valtameren, arvot ja tavan nähdä maailma”, von der Leyen muotoili.

Kunniavieraaksi saapunut Carney toivoi niin ikään entistä enemmän yhteistyötä.

”Suhteemme syventäminen ja laajentaminen vahvistaa suvereniteettiamme, laskee hintoja sekä tuo lisää mahdollisuuksia ja turvallisuutta kanadalaisille ja eurooppalaisille.”

Molemmat johtajat korostivat, ettei Kanadan ja EU:n lähentymistä ole suunnattu ”ketään vastaan”.

Washingtonissa viesti tulkittiin toisin. Yhdysvaltain presidentti Donald Trump uhkasi EU:ta välittömästi uusilla, kovilla tullimaksuilla, mikäli suhteiden tiivistymistä voisi pitää ”vihamielisenä” tekona.

Toistaiseksi jäi epäselväksi, pitäisikö presidentti esimerkiksi liitännäisjäsenyyttä vihamielisenä. Selvää kuitenkin on, että uhkauksen taustalla on nimenomaan Trump itse.

Kanada käy kiivasta kauppasotaa Yhdysvaltojen nykyhallinnon kanssa. Maiden väliset suhteet ovat ajautuneet Trumpin toisella kaudella poikkeukselliseen kriisiin.

Samalla Kanadan liberaalipuoluetta edustava pääministeri on pyrkinyt vahvistamaan suhteitaan samanmielisiksi sekä hyödyllisiksi katsomiinsa maihin ja maaryhmiin.

Pelkästään Suomea sivuavia uutisia on kuultu tänä vuonna muutamia.

Maaliskuussa Kanada ja Pohjoismaat sopivat yhteistyön lisäämisestä muun muassa taloudessa ja puolustuksessa.

Vain muutamaa viikkoa myöhemmin Kanada osallistui Britannian johtaman JEF-puolustusyhteistyöryhmän kokoukseen. Tuolloin jäsenyyspuheita vielä toppuuteltiin, mutta syyskuussa Kanada kertoi haluavansa myös JEF-ryhmän varsinaiseksi jäseneksi.

Strasbourgissa pidetyissä puheissa EU:n ja Kanadan yhteistyön hahmoteltiin tiivistyvän esimerkiksi tekoälyssä, datakeskuksissa ja muussa teknologiainfrastruktuurissa sekä energiassa, puolustuksessa, arktisten alueiden politiikassa ja kriittisissä mineraaleissa. Kanadaa kiinnostaisi mahdollistaa myös omien kansalaistensa eläminen ja työskentely viisumivapaasti EU-alueella.

Samaan aikaan sekä Ottawassa että Brysselissä tunnistetaan, että yhteistyö on helpommin sanottu kuin tehty monella osa-alueella. Kanadan ja EU:n välinen, noin vuosikymmen sitten solmittu vapaakauppasopimus ei ole edelleenkään täysimääräisesti voimassa. Kymmenen EU-maata ei ole ratifioinut sopimusta, mihin Carney Financial Timesin haastattelussa taannoin kehotti.

Puheet liitännäisjäsenyydestä eivät saa kaikilta varauksetonta vastaanottoa.

Europarlamentin oikealta laidalta löytyy Trumpin tukijoita, ja monet näistä istuimista olivat tyhjiä Carneyn pitäessä puhettaan.

Myös protektionismi on kasvanut Euroopassa. Esimerkiksi Financial Timesin diplomaattilähteiden mukaan kaikki maat eivät halua Kanadaa noin vain vertaiseksi yhteiselle sisämarkkinalle.

EU:lla ei ole liitännäisjäseniä, eikä ole selvää, mitä tällainen jäsenyys oikeastaan edes tarkoittaa. Termi nousi laajemmin otsikoihin vasta von der Leyenin ja Carneyn puheita edeltävänä viikonloppuna, kun yhdysvaltalainen The Wall Street Journal kertoi Kanadan selvittävän sen mahdollisuutta.

Pian tämän jälkeen Torontosta toimitettava The Globe and Mail kertoi lähteidensä pohjalta, että puhe ”liitännäisjäsenyydestä” on nimenomaan Brysselistä tullut ajatus.

Termin käyttöä ovatkin toppuutelleet paitsi jotkut EU-maiden edustajat myös kanadalaiset itse.

”En sano, ettemmekö pitäisi tästä sanasta. Mutta ennen kuin voidaan päättää, miksi jotakin kutsutaan, pitäisi tietää, mistä oikeastaan on kyse”, Kanadan tuleva EU-lähettiläs Jonathan Wilkinson sanoi Euractiv-uutissivustolle.

Samaan aikaan osa komissaareista on hehkuttanut ajatusta vallankumouksellisena. Euroopan parlamentin puhemies Roberta Metsola on kaavaillut Euronewsille myös Australiasta ja Uudesta Seelannista liitännäisjäseniä.

Monen johtavan EU-poliitikon harmiksi unionin laajentuminen on edennyt yli vuosikymmenen takkuisasti. Viimeksi elokuussa islantilaiset torjuivat jäsenyysneuvotteluiden aloittamisen. Puheissa voikin olla kyse myös halusta luoda kuvaa, että EU on edelleen laajentuva ja houkutteleva yhteistyökumppani.

Puheessaan parlamentille von der Leyen esitti muitakin uusia avauksia.

Komission puheenjohtaja perustaisi muun muassa eurooppalaisen turvallisuusneuvoston sekä säätäisi sosiaalisen median käytölle 13 vuoden ikärajan EU-alueella.

Jälkimmäistä koskeva komission ehdotus julkaistiinkin heti seuraavana päivänä. EU KIDS Act -nimeä kantava paketti on vastaus monissa jäsenmaissa voimistuneille vaatimuksille rajoittaa lasten ja nuorten sosiaalisen median sekä älypuhelimien käyttöä.

Laista on neuvoteltava vielä yhdessä Euroopan parlamentin ja kaikkien jäsenmaiden kanssa.