Ovi auki Eurooppaan

Niin kutsuttujen JEF-maiden johtajat kokoontuvat torstaina Helsinkiin, kun tasavallan presidentti Alexander Stubb isännöi ryhmän huippukokousta.

JEF eli Joint Expeditionary Force on Ison-Britannian johtama puolustusyhteistyöryhmä, jonka jäseniä ovat Britannian lisäksi Alankomaat, Islanti, Latvia, Liettua, Norja, Ruotsi, Suomi, Tanska ja Viro.

Paikalle odotetaan kaikkien maiden johtajia, myös Britannian pääministeri Keir Starmeria. Tasavallan presidentin kanslia tiedotti tosin viime viikolla, että Tanskan edustaja vahvistuisi ”vasta myöhemmin”. Maassa järjestetään parlamenttivaalit tiistaina.

Etäyhteydellä kokoukseen osallistuvat myös Ukrainan presidentti Volodymyr Zelenskyi ja Kanadan pääministeri Mark Carney. Vaikka maat eivät ole ryhmän jäseniä, liittyvät kokouksen aiheet myös niihin.

Yksi pääteemoista on tuki Ukrainalle sekä yhteistyön tiivistäminen ryhmän ja Ukrainan asevoimien välillä. JEF-maat ovat merkittäviä Ukrainan tukijoita, ja maa kutsuttiin viime vuoden huippukokouksessa ryhmän ensimmäiseksi ”tehostetuksi kumppaniksi”.

Toinen pääteemoista on arktinen turvallisuus, minkä vuoksi Kanadan Carney osallistuu kokoukseen. Tavoitteena on tiettävästi keskustella siitä, miten JEF-maiden yhteistyötä pohjoisessa voitaisiin entisestään lisätä.

Kanada osallistui esimerkiksi viime syksynä yhteiseen ilmataisteluharjoitukseen ryhmän maiden kanssa. Niin kutsutun JEF+-konseptin tarkoituksena on mahdollistaa ”tapauskohtainen” yhteistyö ryhmän ulkopuolisten liittolaisten ja kumppaneiden kanssa.

Kanadan mahdollista liittymistä JEF-ryhmän varsinaiseksi jäseneksi on väläytetty viime kuukausina.

JEF-yhteistyön tarkoituksena ei ole korvata Natoa. Yhdysvaltojen arvaamattomuus on saanut sen liittolaiset tiivistämään kuitenkin yhteistyötään erilaisissa puolustusliittoa täydentävissä ryhmissä.

Esimerkiksi Kanada on alkanut muuttaa suhtautumistaan arktiseen turvallisuuteen. Samalla maa on kertonut merkittävistä puolustuspanostuksista ja aikeesta lisätä puolustusyhteistyötä esimerkiksi Pohjoismaiden kanssa.

Kanadan puolustusministeri David McGuinty arvioi viime viikolla uutistoimisto Bloombergille, että maa harkitsee JEF-jäsenyyttä. Hän kuitenkin toppuutteli asian aikataulua.

McGuintyn mukaan Kanadan ”välittömät prioriteetit” ovat pikemminkin oman armeijan uudelleenrakentamisessa ja riippuvuuden vähentämisessä Yhdysvalloista.

”Kysymyksiin seuraavista askelista, kuten JEF-jäsenyydestä ja muista, pääsemme sitten aikanaan”, puolustusministeri sanoi.

Brittiläinen ajatushautomo Royal United Services Institute (Rusi) arvioi kommenttipaperissaan viime vuonna, että Kanadan tulisi tarkastella uudelleen ryhmään liittymistä muuttuneen turvallisuustilanteen vuoksi.

Rusi muistutti, että Kanada oli yksi ensimmäisistä ryhmään kutsutuista maista, mutta se itse torjui jäsenyyden vuonna 2014.

”Paine [Yhdysvaltain presidentin Donald] Trumpin suunnalta on avannut jälleen oven”, ajatushautomo arvioi.

Kokouksen valmisteluja tuntevat lähteet arvioivat Suomen Kuvalehdelle, että vaikka yhteistyötä Kanadan kanssa lisättäisiinkin, ei vielä torstaina ole näillä näkymin luvassa uutisia ”rakenteellisista ratkaisuista” eli jäsenyydestä tai Ukrainan tyylisestä tehostetusta kumppanuudesta.

JEF-mailla saattaa olla myös keskenään erilaisia käsityksiä siitä, mitä liittolaisia ne haluavat missäkin maaryhmissä nähdä.

Bloombergin mukaan Norjan pääministeri Jonas Gahr Støre kertoi toimittajille Kanadan ja Pohjoismaiden huipputapaamisen yhteydessä, että hän toivoisi pikemminkin Puolan ja Saksan liittyvän ryhmään.

”Kanadan osalta uskon, että kyse on pikemminkin siitä, mitä teemme yhdessä arktisessa seitsikossa”, hän sanoi.

Tässä ryhmässä ovat mukana Kanada, Tanska, Suomi, Islanti, Norja, Ruotsi ja Yhdysvallat – mutta ei esimerkiksi Britanniaa.

JEF-yhteistyön pääasiallinen toimintaympäristö on Pohjois-Eurooppa ja Itämeren alue.