Ydinasepolitiikka muuttui nopeasti

Suomi tiivistää puolustusyhteistyötään Ranskan kanssa ja liittyy maan ydinpelotealoitteeseen, kertoivat tasavallan presidentti ja puolustusministeriö maanantaina.

”Puolustusyhteistyömme otti askeleen jo kesällä, kun Ranska ilmoitti osoittavansa joukkoja Naton eteen työnnettyihin maavoimajoukkoihin Suomessa. Tänään otimme uuden askeleen”, presidentti Alexander Stubb kuvaili tiedotustilaisuudessaan toimittajille.

Aloitteeseen liittyminen ei ainakaan tässä vaiheessa tarkoita Suomelle erityisiä velvoitteita tai kustannuksia.

Stubbin mukaan jokainen maa määrittelee itse, missä tahdissa ja millä tavoin se haluaa aloitteeseen osallistua.

Presidentti arvioikin liittymispäätöksen käynnistävän vuosien mittaisen ”prosessin”. Sen aikana Suomi ja Ranska voivat kehittää erilaisia yhteistyömuotoja, kuten esimerkiksi yhteisiä harjoituksia.

”Jos emme olisi [aloitteessa] mukana, emme varmaankaan saisi myöskään keskeistä informaatiota Ranskan ydinasepelotteeseen liittyen.”

Presidentti Emmanuel Macron lanseerasi aloitteen maaliskuussa pitämässään puheessa.

Hän hahmotteli tuolloin Ranskan omalle, Natosta erilliselle ydinpelotteelle ”eurooppalaista ulottuvuutta” ja kutsui liittolaisia mukaan sen kehittämiseen.

Saksa, Britannia, Puola, Alankomaat, Kreikka, Belgia, Tanska ja Ruotsi vastasivat kutsuun myöntävästi jo keväällä.

”Suomellekin tarjottiin osallistumismahdollisuutta jo tuolloin”, Stubb sanoi maanantaina.

Norja liittyi mukaan myöhemmin yhdeksäntenä maana ja Suomi on täten kymmenes. Stubbin mukaan juuri muiden Pohjoismaiden osallistuminen aloitteeseen oli ratkaisevaa myös Suomen päätöksen kannalta.

Suomen Kuvalehti kysyi presidentiltä, miksi päätöstä ei haluttu tehdä jo aiemmin, vaikka Ruotsin ja Tanskan mukanaolo oli selvää lähes ensihetkestä alkaen.

Stubbin mukaan Suomi halusi ”rauhallisesti ja harkiten” hakea lisätietoa aloitteesta.

”Kävin ensimmäiset keskustelut Ranskan presidentin kanssa tästä [aloitteesta] ennen kuin hän piti puheensa kevään korvilla.”

Suomen ydinasepolitiikka on muuttunut kuluvan vuoden aikana merkittävästi.

Eduskunta päätti kesäkuussa muutoksista ydinenergialakiin. Laista poistettiin pykälä, joka kieltää ydinräjähteiden maahantuonnin, valmistamisen, hallussapidon ja räjäyttämisen.

Muutosta perusteltiin erityisesti ydinasepelotteen vahvistamisella, ja se sai hallituspuolueiden lisäksi tukea keskustalta ja Liike Nytiltä.

Samalla ulko- ja turvallisuuspoliittiseen selontekoon lisättiin kirjaus, ettei Suomi aio sijoittaa ydinaseita omalle maaperälleen rauhan aikana. Sdp, vihreät ja vasemmistoliitto pitivät kirjausta riittämättömänä.

Stubb sanoi maanantaina käyneensä keskustelua Ranskan aloitteeseen liittymisestä myös oppositiojohtajien kanssa.

Hän kehui keskustelun henkeä, mutta totesi samalla, että ensisijainen vastuu eduskunnan informoimisessa on hallituksella ja että jokaisella puolueella on oikeus esittää asioista ”omat mielipiteensä”.

Ainakaan vasemmistoliitto ei tue Ranskan aloitteeseen liittymistä.

”Suomen ydinasedoktriini muuttuu vauhdilla. Ensin rajoitusten purkaminen ja nyt Ranskan ydinasealoite. Asiasta on käyty siihen nähden melko vähän kansalaiskeskustelua. Vasemmistoliiton mielestä Suomen on pysyttävä ydinaseettomana”, puolueen puheenjohtaja Minja Koskela viestitti Suomen Kuvalehdelle.

”Olen ilmaissut tapaamisissa presidentin ja puheenjohtajien kanssa, että vasemmistoliitto ei kannata aloitteeseen liittymistä. Maailmantilanne on erittäin turbulentti, mutta ydinaseiden normalisoituminen nykyisen jännittyneen turvallisuustilanteen seurauksena on huolestuttava suunta. Pahimmillaan tilanne voi johtaa jonkinlaiseen uuteen ydinvarustelukierteeseen ja vaarana on, että ydinaseriisunta voi heikentyä myös globaalisti.”

Ranskassa presidentin valtaoikeudet ovat merkittävästi laajemmat kuin esimerkiksi Suomessa, ja myös ydinasepolitiikka kuuluu maassa vahvasti juuri hänen vastuulleen.

Tiedotustilaisuudessa Stubbilta kysyttiin, miten maassa vuonna 2027 järjestettävä presidentinvaali vaikuttaa aloitteeseen.

”Ei millään tavalla”, presidentti arvioi.

”Ranska kävi pitkän parlamentaarisen konsultaation läpi ennen kuin Macron piti tämän puheen. Erilaisia sanamuotoja käytiin läpi parlamentaarikkojen kanssa.”

Puolustusministeriö korosti maanantaisessa tiedotteessaan, ettei Ranskan aloite myöskään korvaa tai ole päällekkäinen Naton ydinpelotteen kanssa. Naton ydinpelote perustuu liittokunnan ydinasejakojärjestelyyn ja ennen kaikkea Yhdysvaltojen laajennettuun pelotteeseen.

Puolustusministeriön mukaan Naton ydinpelotetta on kehitetty viime vuosina entistä määrätietoisemmin ja tähän työhön Suomikin osallistuu. Ranskan itsenäinen ydinpelote taas edistää liittokunnan ja Euroopan kokonaisturvallisuutta.

”Ranska ei aseta osallistujille yhteisen puolustuksen kaltaisia velvoitteita. Ranska ei myöskään ole pyytämässä aloitteessa mukana olevia osallistumaan ydinpelotteensa ylläpidon kustannuksiin”, puolustusministeri Antti Häkkänen (kok) sanoi tiedotteessa.

Stubb korosti useaan otteeseen maanantaisessa tiedotustilaisuudessa, ettei Suomeen olla sijoittamassa ydinaseita.

”Suomeen ei ole mitään järkeä tuoda rauhan aikana minkäänlaisia ydinaseita, eikä niitä tulla tänne sijoittamaan”, hän sanoi.

Financial Times kertoi kesäkuun alussa, että Yhdysvallat on käynyt ainakin alustavia keskusteluja ydinaseiden sijoittamisesta myös joihinkin Naton itärajan maihin, kuten Puolaan.

Suomen Kuvalehden tietojen mukaan Suomi ei ainakaan tuolloin ollut osallisena tällaisissa keskusteluissa, eikä nyt sovittujen poliittisten linjausten mukaisesti tällaisten ydinaseiden sijoittaminen Suomeen olisi mahdollistakaan.