Turha keskustella

Eduskunnan puhemies Jussi Halla-aho (ps) ei näe mitään hyötyä ylätason yhteyksien avaamisesta Venäjän kanssa.

Tasavallan presidentti Alexander Stubb on esittänyt pitkin kesää, että Euroopan tulisi avata keskusteluyhteys Venäjän kanssa. Asiaa on pohdittu myös laajemmin Euroopassa.

Halla-aho asettui ajatusta vastaan suurlähettiläspäivillä pitämässään puheessa elokuun lopulla. Hänen mukaansa julkinen keskustelu aiheesta palvelee vain Venäjän johtoa.

”Venäjä haluaa asemansa tunnustamista suurvaltana. Se tarvitsee tällaista tunnustusta voidakseen vakuuttaa kotiyleisölle, että Venäjä ei ole niin eristetty kuin se on”, Halla-aho sanoo Suomen Kuvalehdelle.

Hän arvioi, että Vladimir Putinin tavoitteena on jatkaa sotaa hinnalla millä hyvänsä. Venäjän hallinto ei ole halukas rauhaan, jota länsi tai Ukraina pitäisi hyväksyttävänä, Halla-aho sanoo.

”Kaikenlainen punaisen maton vierittäminen Putinille ja hänen kanssaan keskusteleminen tietysti vahvistaa venäläisten itsetuntoa ja luo heihin uskoa, että Venäjä ei ole hylkiövaltio.”

Halla-aho arvioi puheessaan, että Venäjä on häviämässä sodan Ukrainassa.

Hän kertoo tarkoittaneensa sitä, että Venäjä ei tule saavuttamaan tavoitteitaan. Lisäksi Venäjän kyky rahoittaa sotaa ja oman yhteiskuntansa toimintoja rapautuu. Sillä on toivon mukaan seurauksia Venäjän sisäiselle kehitykselle, Halla-aho sanoo.

”Putin ei tule sotaa lopettamaan, mutta toivon, että ne ihmiset, joilla on valtaa muuttaa tilannetta Venäjällä, ymmärtävät, että tämä sota on johtamassa Venäjän kannalta umpikujaan.”

Halla-aho ei halua avata sitä, keitä tällaiset ihmiset ovat.

”Turha heitä on nimeltä mainita, enkä tietenkään edes tunne heitä kaikkia nimeltä.”

Puhemies johtaa eduskunnan työtä. Halla-aho on toiminut tehtävässä kolme vuotta.

Eduskunta myönsi äskettäin vapautuksen Sdp:n kansanedustaja Miapetra Kumpula-Natrille. Hän siirtyy Teknologiateollisuus ry:n johtotehtäviin lokakuun alussa.

Kumpula-Natri on vaalikauden 20. kansanedustaja, joka saa vapautuksen edustajantoimesta. Luku on korkein sotavuosien jälkeisessä historiassa.

Kansanedustajien erot ovat herättäneet keskustelua pitkin vaalikautta. Edellinen pääministeri Sanna Marin (sd) siirtyi viisi kuukautta vaalien jälkeen Tony Blairin instituutin strategiseksi neuvonantajaksi. Eronpyynnön nopeus herätti kritiikkiä ja tehtävän painoarvoa kyseenalaistettiin.

Vapautuspyynnöt käsittelee puhemiesneuvosto, jota Halla-aho johtaa. Neuvoston antaman puollon jälkeen täysistunto hyväksyy vapautukset.

Halla-ahon johtama puhemiesneuvosto puolsi myös Marinin vapautuspyyntöä. Halla-aho kuvaili tuolloin, että ”oikein muuta vaihtoehtoa” ei ollut.

Tapauksen jälkeen puhemiesneuvosto selvitti vallitsevia käytäntöjä. Halla-ahon mukaan eron myöntämisen kriteereitä selkeytettiin ja rimaa nostettiin eduskunnan arvovallan suojelemiseksi.

”Aika laaja näkemys vallitsee siitä, että rima on viime vuosina asettunut liian matalalle tai poistettu kokonaan.”

Halla-ahon mukaan vapautusten määrä ei ole olennainen, vaan se, onko niiden myöntämiselle perusteltu syy.

”Mielestäni ne vapautuspyynnöt, joita on tällä vaalikaudella esitetty, pois lukien Marinin tapaus, ovat olleet perusteltuja.”

Viime aikoina eduskunnan valiokuntien toimivuus on ollut esillä julkisuudessa.

Valiokunnat ovat edusta­jien työn ytimessä. Ne käsittelevät ja muokkaavat hallituksen esityksiä. Kokoukset pidetään osin päällekkäin. Helsingin Sanomat kirjoitti elokuussa, miten käytäntö johtaa toistuviin myöhästymisiin ja kesken poistumisiin.

Halla-ahon mukaan valiokuntatyön uudistamisesta käydään jatkuvaa keskustelua, mutta lopulta edustajat ovat haluttomia muutoksiin.

Hän on itse esittänyt tauon lisäämistä kokousten lomaan. Hänen mukaansa idea tyrmättiin lähes yksimielisesti eduskuntaryhmien kesken, eikä ongelmaa nähty olevan olemassa.

”Nyt kun edustajat haluavat perustella poissaolojaan valiokunnista, tämä ongelma nousee taas esiin.”

Puolueet ovat pitäneet tärkeänä, että eduskunnan työskentelyyn liittyvät muutokset tehdään yksimielisesti. Pe­riaatteesta on tosin jossain määrin luistettu, Halla-aho sanoo. Esimerkiksi perussuomalaiset siirrettiin istuntosalin oikeaan laitaan silloin, kun Halla-aho toimi puolueen puheenjohtajana. Perussuomalaiset vastusti muutosta.

Äskettäin eduskunta päätti, että edustajien avustajat työskentelevät vastedes ryhmien, ei eduskunnan alaisuudessa. Rkp vastusti päätöstä.

Halla-aho toivoo, että yksimielisyydestä pidetään kiinni.

”Mutta jos on taloudellisia tai muita perusteltuja syitä muuttaa työskentelytapoja, niin eduskunta ei mielestäni voi jäädä pienen vähemmistön vangiksi.”

Ensi keväänä pidetään eduskuntavaalit. Halla-aho kertoo tavoittelevansa jatkokautta.

”Kyllä. Näillä näkymin olen ehdokkaana.”

Halla-aho on ollut perussuomalaisten ääniharava Helsingissä. Viime eduskuntavaaleissa hän sai yli 22 000 ääntä, kun toiseksi suosituin ehdokas Wille Rydman jäi alle 4 000 äänen.